Toggle sidebar

raskausväsymys on perseestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Koko ajan väsyttää, nukkuminen ei auta, jalat painaa tuhat kiloa ja pää on sumea, kuin pienessä pöhnässä, mitään ei jaksaisi tehdä.
Paremmin ehkä jaksaisi jos voisi luottavaisesti odottaa että lapsi sieltä syntyy, nyt hyvin vaimeat tunnelmat kun 4 km edeltävästi lusittuna. Mutta säntillisesti hoidan jälleen asiat, syön raskausvitamiinit enkä tee/syö kiellettyjä asioita. Tottakai toivo on mutta silti miettii että joko taas kärvistellään turhaan vaivojen kanssa.
 
On mulla jo vanhempia lapsia ja ihan hoidettaviakin vielä, keskenmenot tulleet tiheästi viim. parin vuoden aikana. Lapsille kurjaa kun on väsy ja ärtynyt. Töissä on pakko käydä mutta illat on sitten ihan poikki.
 
Joojoo, jos hiilareitten poisjättäminen auttaisi raskausväsymykseen, nii kai siitävähänenempi tietoa olisi.

Eip voi muuta kuin kärsiä. Itellä alkuraskauden ajasta ei ole mitään muistikuvia. Nyt on 28. viiko menossa ja saikulla taas armottoman väsymyksen takia. Ei oo herkkua, mutta pikkuhiljaa eteenpäin.

Ap:lle jaksamista. Voisiko väsymystä lisätä taustalla olevat keskenmenot? Itse olisin ainakin vastaavassa tilanteessa 24/7 kauhusta jäykkänä.
 
Alussa ollaan, minulla tämä väsy just alussa tuonne ad 10-12 vk ihan hillitöntä, sitten alkaa helpottaa jos oikein muistan noista onnistuneista raskauksista. Joo, en usko että auttaa ruokavalio tai muu, hemoglobiini on luontaisesti korkea ja sokeritkin pitäisi olla kohdillaan.
Ihan normiraskauttahan tämä on mutta silti kypsää, ei vaan saa itsestään mitään irti.
Loppuraskauden väsymys sitten ihan toisenlaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja riuti:
mut se on asennekysymys
Click to expand...

Ai mikä? Väsymys? Asenteella ei ainakaan minulla tekemistä asian kanssa, yhtä väsynyt olin aiemmissa onnistuneissa raskauksissa joissa en edes tajunnut miettiä km:n mahdollisuutta. Yhdessä raskaudessa olin kaikenlisäksi pois työelämästä ja aikaa itselle oli vallan riittävästi mutta silti sama kaikennielevä väsymys vaan tulee, fyysistähän tuo on. Mutta silti perseestä. Eikö palstalla enää saa urputtaa :D
 
Kaivoin vanhan ketjun esiin. Väsymys on edelleen lamaannuttavaa, nyt vapaapäivä onneksi.
Mutta mieli on jossain määrin iloisempi ja piirun verran toivekkaampi, kävin juuri ultrassa ja on päästy jo viikolle 9 asti!
Hyvin joku sanoi tuolla aiempana ketjussa että on ikäänkuin pikkupöhnässä - tai (lasku)humalassa koko ajan.
Päivä kerrallaan jatketaan harjoituksia. Hauskaa perjantaita palstailijoille :D
 
Mä koitan ajatella positiivisesti, kun muukaan ei auta. Kesän lopulla vauva syntyy ja raskausvaivat loppuu...eikä mun tarvitse sen jälkeen enää KOSKAAN kokea yhtäkään raskautta. Ikinä! :D
 
Kait sitä palstalla saa vähän purkautua joohan. Täällä kohtalotoveri H 8. Päähän koskee. Nenä tukossa. Jalat on kuin lyijyä. Voisin ilomielin nukkua vaikka kellon ympäri. Paha olo, onneksi ei okseta. Pyörryttää eikä tämä helle siihen auta. Verensokerit, verenpaineet, Hb on kaikki kunnossa. Eihän tämä valittamalla parane, enkä viitsi asiasta vinettää miehelle, lapsen en voi antaa myös kärsiä väsystä äidistä. Töissäkin vaan reipas ilme naamalle ja katsoa mihin päin pyörtyy jos niikseen tulee. Silti jotenkin mieltä rauhoittaa se ettei ole ainoa puolikuollut. Edellisen raskauden perusteella ehkä se hehkuva vaihekin vielä löytyy, mutta pitkä on matka vielä sinne. Tsemppia ap ja onnea ultralöydöksistä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Mä koitan ajatella positiivisesti, kun muukaan ei auta. Kesän lopulla vauva syntyy ja raskausvaivat loppuu...eikä mun tarvitse sen jälkeen enää KOSKAAN kokea yhtäkään raskautta. Ikinä! :D
Click to expand...

Mie taas ajattelen, että vaikka tää on ollut raskauksistani vaikein ja vaikka meillä on jo iso perhe, niin kunpa tämä ei olis se viimeinen vauva. Datan päätäntävallan alle se jää, tuleeko vielä yksi, mutta nää vaivat sinällään eivät ole saaneet minua kielteiselle kannalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja astrolabe:
Mie taas ajattelen, että vaikka tää on ollut raskauksistani vaikein ja vaikka meillä on jo iso perhe, niin kunpa tämä ei olis se viimeinen vauva. Datan päätäntävallan alle se jää, tuleeko vielä yksi, mutta nää vaivat sinällään eivät ole saaneet minua kielteiselle kannalle.
Click to expand...

En mäkään jätä lapsia paskamaisten raskausoireiden vuoksi tekemättä vaan siksi, etten halua enempää lapsia. Se on sitten vaan plussaa, ettei tartte raskaanakaan sitten enää olla.
 
Voi kurjuus! Koeta levätä!

Jos muuten syöt suht. normaalisti niin voit lopettaa ne raskausvitamiinit. Ainoa mitä keskiverto suomalainen odottaja tarvitsee purkista on D-vitamiini ja rauta jos hemoglobiini niin osoittaa. Ruoasta ei voi saada vitamiineja liikaa, pilleristä voi. Ja liiallinen saanti taas voi haitata muiden ravintoaineiden imeytymistä.
 
Asennekysymys?
Voi juma.... Edellisen raskauden olin töissä pirteä ja loppuun asti, kipitin vielä 39+5 pitkän lenkin reippaana tyttönä. Ei väsymystä ei mitään.

Ja tämä toinen onkin ollut vähän eri maata koko ajan. Ei paljon asenne auta kun on vaivoja niin on. Väsyms, oksetus, myöhemmin supistelu ja näin lopussa taas väsymys. Voisin nukkua kaiket päivät.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa