Raskausoireiden äkillinen loppuminen?

Täällä mennään jossain rv9-10. Ollut muutaman viikon aamusta iltaan ihan hirveä olo ja nyt yhtäkkiä eilen aamulla loppui kaikki oireet kuin seinään. Kipua ei ole, vuotoa ei ole.... Meillä on yksi vauva kuollut rv37 ja silloin kävi myös oireiden katoaminen.. Nyt tietenkin olen ihan varma, että se lopullinen on tapahtunut.. Lääkäriin pääsee kuulemma vasta pyhien jälkeen ja yksityiselle ei ole varaa lähteä asiaa toteamaan...

Tosi paha mieli ja vaikea odottaa sitä lausetta ettei sykettä löydy... Miten voi vain olla ja elää tämän epätietoisuuden kanssa monta päivää?!

 

Itse olen kokenut kaksi keskeytynyttä keskenmenoa. Ensimmäinen tuli niin että ennen varhaisultraa minulta katosi kaikki raskausoireet ja pelkäsin pahinta. Ultra näyttikin että ei sykettä ja viikkoihin nähden liian pieni. JJa koska kiertoni olivat heittelehtiviä, odotettiin viikko, josko syke tulisi. Oireita ei ollut ja uusi ultra näytti ettei sykettä ollut. Mutta ei ollut mitään vuotoa/ kipujakaan. Niin tehtiin lääkkeellinen tyhjennys 8+0.

Toinen raskaus alkoi ja olin lähes oireeton. Epävarmuus söi. Varhaisultra kuitenkin näytti sykkeen. Kestin sillä tiedolla kaksi viikkoa ja kävin ultrassa yksityisellä. Syke löytyi. Olin vain ihan oireeton. Niskapoimu-ultra käytiin ja sielläkin kaveri oli täysin elämässä kiinni ja vilkas. koitti rv 15+2 ja neuvola, ei kuultu sykkeitä, ultrattiin ja todettiin hänen menehtyneen. Pientä tuhruvuotoa oli ollut silloin tällöin, mutta neuvolan mukaan siitä pitänyt huolestua liikaa. Lääkkeellinen tyhjennys tehtiin 15+4.

Olen kysellyt oireiden katoamisesta ja oireettomuudesta alkuraskaudessa. Kumpikaan ei välttämättä tarkotia mitään. Mutta oireiden katoaminen voi toki kertoa siitä ettei raskaus ole kunnossa, menossa kesken. Mutta totuushan on, kuten varmaan itsekin tiedät, ettei asialle voida tehdä mitään. Eihän keskenmenoa voi estää. Odottaminen ja tietämättömyys ovat kovia kestää, mutta huomenna on jo maanantai eli pääset jo ylihuomenna lääkäriin käymään. Minusta sinulla on oikeus kokea surua, vaikket tiedä mikä tilanne on. kaikkihan voi olla hyvin. Sure, itke, jos siltä tuntuu. Minä en ainakaan pystynyt teeskentelemään ettei olisi ollut pahamieli. Kävin kyllä töissä normaalisti. Enkä ole kummankaan keskenmenon jälkeen ollut sairauslomalla kuin päivän.

Et voi kuin odottaa ja toivoa parasta, pelätä pahinta.

 

Mulla huomattiin keskeytynyt keskenmeno rv 11+1, oli menehtynyt joskus rv 8...ja tää huomattiin nt-ultrassa.
Samalla viikolla pari päivää aiemmin neuvolalääkäri ei löytänyt sydänääniä, muttäa en osannut huolestua...Nyt kun jälkeenpäin oon miettinyt, niin myöskin rintojen arkuus väheni, samoin pahoinvointi ja väsymys joka oli ollu aika päivittäistä. Ja varmin merkki, kohdun kasvukipuja ei ollu enää loppuajasta ollenkaan mutta en tajunnut tuohonkaan kiinnittää huomiota.

Eihän tietysti kaikilla nuo oireiden katoamiset meinaa keskenmenoa, mutta näin täällä..

 

Täällä sitten taas toisenlainen kokemus Tässä raskaudessa (nyt menossa rv 33+3) alussa raskausoireet tuli ja meni, siis saattoivat olla viikonkin oikeastaan tyystin poissa. Voit varmaan arvata, millainen paniikki oli päällä ja olin ihan varma, että keskenmeno on tullut. Mutta eipä vaan ollut. Ja olen kuullut / lukenut tosi monelta, että noin alussa oireet vielä onkin tosi vaihtelevia, ja ihan vastaavia paniikintunteita kokee melko moni! Mulla on taustalla myös yksi alkuraskauden spontaani keskenmeno, joten siitäkin on kokemusta, ja en todellakaan voi sanoa, että esim. siinä olisin selkeämmin huomannut oireiden katoamisen.

Kuten edellä on kirjoiteltu, voihan se oireiden loppuminenkin joskus liittyä keskenmenoon, mutta käsittääkseni vähintään yhtä usein ei liity, joten yritä relata (juu, tiedän ettei ihan helppoa) ja mennä arjen alettua äkkiä jonnekin tsekkaamaan tilanne. Tsemppiä!

Muoks: yksityinenkään ei välttämättä ihan perus-ultrasta hirveästi veloita, varmasti alle satasen selviää. Tai olisiko kaveripiirissäsi kellään kotidoppleria, onko sulla ylipäätään vielä saatu dopplerilla sydänääniä kuuluviin eli olisiko apua siitä, jos itse kuuntelisi sydänääniä?

 

Moikka! Ja kiitti teille, jotka olette vastailleet. Olen myös pahoillani teidän menetyksienne vuoksi.

Täällä jännitetään edelleen oireetta. Soitin neuvolaan heti aamusta ja pyysin päästä varhaisultraan, muttei ainakaan vielä luvannut. Huomenna olisi neuvola aika. Jotenkin hölmö mennä sinne, kun ei tiedä onko vauvanalku enää edes elossa... Katselin jo yksityistenkin hintoja ja halvin oli 190e ja kallein 260e mitkä löysin... Ei ihan halpaa hupia ja viikon ruokarahoja ei voi siihen käyttää, vaikka kuinka raastaisi tämä epätietoisuus... Omalla tavallaan sen kyllä tietää etää kaikki voi olla myös hyvin mutta aikaisemman kokemuksen vuoksi sitä yhdistää oireiden loppumisen sydänäänien loppumiseen..... Ei ole aikaisempia varhaisia keskenmenoja, joten tähän asiaan on vaikea saada minkäänlaista kosketuspintaa.

 

En tiedä mistä päin olet, mutta kyllä Tampereella ainakin pääsee halvemmalla ultraan. Esim. Ava-Klinikalla jää ultrasta itselle maksettavaksi kela-korvauksen jälkeen about 80 euroa. Eihän sekään pieni summa ole, pienempi kuin sinun löytämäsi hinnat.

 

Hei!

Jaan tänne omankin kokemukseni, josko saisin parhaassa tapauksessa jotakin vertaistukea.

Ikää kohta 32, takana yksi keskeytynyt keskenmeno vuoden takaa ja nyt uusi raskaus. Alkuun oli mitä mainioimmat fiilikset, luottavainen mieli, uusi raskaus ja uudet todennäköisyydet onnistua.
Mutta sitten, samat viikot kun viimeksikin ja sama alkuun niin voimakkaiden oireiden loppuminen (pahoinvointi, väsymys, rinta-aristus, turpoaminen). Edellisellä kerralla ajattelin, (kun niin kerran sanotaan), että oireet nyt voi vaan loppua, ei sen tarvise sinällään tarkoittaa mitään. Ultrassa viikolla 8 sitten selvisi, että juuri silloin kun huomasin oireiden katoavan oli alkion kehityskin päättynyt.
Nyt sitten samat fiilikset, ultraan vielä muutama päivä ja henkisesti tämä on aika raskasta. Toki toivo elää, mutta en tiedä onko todennäköisyydet enää minun puoella tilanteessa jossa taustalla on jo yksi samanlainen kokemus vastaavilta viikoilta. Surullinen mieli, enkä usko että ultra tuo mukanaan sydämen sykettä. Kaikenlaisia ajatuksia mielessä liikkuu aina niistä ihan typeristä ja itseään syyttelevistä toivoon. Ymmärrän, että iso osa raskauksista tuntuu olevan oireettomia alussa, mutta jotenkin luulen että on eri asia reagoida alussa hyvin voimakkaasti, ja että oireet katoavat jo niin aikaisessa vaiheessa ja tyystin (ok, rintoja aristaa vielä vähän, viikko sitten en voinut nukkua kyljellään saatika mahallaan).

Ainoa oire on siis noi vähäsen kipeät tissit (koko ajan "parempaan" menossa) ja nyt kaksi päivää jatkuneet syklittäiset kokonaivaltaiset vatsakivut. Välillä käyn kurkkimassa vessassa joko vuotaa. Ei vuoda. Tosin eipä vuotanut viimeksikään. Jos huonoista vaihtoehdoista pitäisi valita vähemmän paha toivoisin spontaania keskenmenoa, lääkkeet ku ei minulla nimittäin edellisellä kerralla toiminut ja kaavinta oli henkisesti hyvin raskas.

Olisiko kenellekään kertoa tarinaa vastaavanlaisesta tilanteesta?

Ultrahinnoista muuten, Helsingissä (4d ultra, tosin en tiedä miksi minulle edes sellaista tarjottiin) hinta päälle 200. Kelakorvauksia kuulema maksellaan nykyisin hyvin nihkeästi, saa nähdä jääkö kokonaan itselleen maksettavaksi.

Niin ja omasta tilanteesta sen verran, että ei lapsia. Ainoastaan näitä yrityksiä.

 

Moi! Mikä aloittajan tilanne mahtaa olla nyt? Eksyin sattumalta tänne, mulla nyt menossa rv 15+2, oon käynyt ultrassa jo 5 kertaa (ollut vuotelua ym.) ja vauvan tilanne on aina ollut hyvä.

Sitä vaan että lähes kaikki mun raskausoireet loppuivat jo rv 9 ja jollen olisi ultrissa nähnyt elävää vauvaa en olisi uskonut enää raskaana olevanikaan . Tällä hetkellä ainoat oireet on närästys ajoittain ja makea ei maistu edelleenkään.

 

Tsemppiä Terhille!

Kannustavaa kuulla, että raskausoireet voi todentotta kadota. Omalla kohdallani en tiedä missä määrin aiempi keskenmenohistoria vaikuttaa asiaan, tai se että oireet loppuivat melkein heti alkamisensa jälkeen. Ei sillä että ikävöisin sitä paniikinsekaista pahoinvointia, mutta tiesipähän ainakin että asiat on ok. Nyt on niin vahva aavistus että asiat on huonosti.

 

Ensimmäisellä kerralla kun keskenmenon koin, ei koko raskauden aikana ollut minkäänlaisia oireita. Osasin odottaa pahinta. Km - vuoto alkoi 6+3 ja kohtu tyhjentyi itsestään.

Tällä kerralla alussa olivat raskausoireet hyvin voimakkaat. Sitten ne katosivat ihan yhtäkkisesti. Nyt siitä on viikko aikaa. Odotan josko vuoto alkaisi, nyt rv 6+0.

Eli mulla oireettomuus ja oireiden loppuminen ovat olleet oireita kesksenmenosta.

Kaksi onnistunutta raskautta takana ja molemmsisa valtavat oireet alusta loppuun. Oksentelu yms.

Hirveäksi tämän tekee se etten ilamn apua raskaudu ja molemmat keskenmenot tuleet IVF:n tuoresiirroista.

 

Olen viikolla 10+0. Raskausoireet (rintojen aristus, pahoinvointi, väsymys, iho-ongelmat…) loppuivat likimain seinään (satunnaista rintojen pientä aristusta huolimatta) viikolla 9. Sitten kuitenkin kävi niin, että oireet palasi pari pv sitten, osittain jopa pahempina. Eli ei kannata heti panikoida <3