Raskausdiabetes

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huolestunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Huolestunut

Vieras
Hei,

Kyseisen tuomion saaneena ja siitä järkyttyneenä kaipaisin kokemuksia teiltä, jotka olette myös joutuneet mittailemaan sokereitanne ja tarkkailemaan syömisiänne. (Neuvolaan aika vasta ensi viikolla, se takia hätääntyneenä kyselen)

Mitkä teillä on olleet arvot sokerirasituksessa ja kuinka hyvin olette saaneet ne laskemaan/pysymään kurissa ruokavalion avulla?

Te joilla on paastoarvo ollut korkea niin oletteko sen saaneet laskemaan helposti ruokavaliolla?

Syömisistä vielä kiinnostaisi se tietää, että mikä on paljon ja mikä vähän hiilihydraattia tuotteessa? Ja miten olette niitä rajoittaneet? Esim jos tummassa leivässä on 43g hh/100g niin eikö se kuulosta todella paljolta? Voiko sellaista leipää syödä ollenkaan?
 
Minulla on kahdessa viimeisessä raskaudessa ollut insuliinihoitonen GDM. Ekan raskauden sokerirasitusarvoja en muista, mutta viimeisimmässä paasto oli 5.3, tunnin arvo 12.3 ja kahden tunnin arvo 9.2 eli kaikki koholla. Tuo rasitus tehtiin jo muistaakseni raskausviikolla 12 juuri tuon edellisessä raskaudessa olleen GDM:n vuoksi.

Minä siis en saanut ruokavaliolla noita arvoja kuriin, vaan jouduin aloittamaan insuliinin pistämisen. Hiilareita ei tarvinnut laskea, vaan tärkeämpää oli karsia kaikki näkyvä sokeri ja syödä muuten terveellisesti ja monipuolisesti. Myös ateriavälit pidin tiukasti siinä kolmessa tunnissa. Kannattaa myös itse seurailla, mitkä ruoka-aineet nostaa omia sokereita; minulla esim. peruna nosti sokerit todella koholle kun taas vaalea pasta ei sitä tehnyt (vaikka niin luulin). Leivässä aina paljon kuitua sisältävä on parempi vaihtoehto, koska verensokeri nousee hitaasti ja pysyy pidempään tasaisena kuin vähempikuituisessa.

Liikunta (mahdollisuuksien mukaan) on myös todella tärkeää raskausdiabeteksen hoidossa.

Vastaan mielelleni lisääkin jos kysyttävää tulee mieleen!

Mukavaa raskausaikaa,
Aurorah
 
Hei
Minulla todettiin myös raskausdiabetes kun odotin kuopusta. Minä en saanut arvoja alas kuin karppaamalla vaihtoehtona olisi ollut piikitys, kun lukemat olivat niin korkeita. Käytännössä söin vain lihaa ja kalaa (erilaisia tietysti) ja salaattia tai kukkakaalia tms. Ei perunoita, pastaa, riisiä eikä edes kypsennettyä porkkanaa kestänyt ruuan kanssa nauttia. Välipalaksi saatoin syödä palan ruisleipää, mutta ruuan kanssa ei voinut, kun verensokerit olivat heti pilvissä. Ostin tuollaisen keittokirjankin, jossa oli vähähiilihydraattisia ruokia. Joku Montignac tai sentapainen nimi, helpotti keksiä ruokia kun oli reseptejä. Perheellle tein lisukkeeksi perunoita, pastaa tai riisiä normaalisti, itse en vain ottanut. Aamiaisella söin maustamatonta jogurttia ja mansikoita tai muita marjoja tai vaihtoehtoisesti kananmunaa. Yksi omena tai eskimopuikko kun ei syönyt mitään muuta nosti verensokeria juuri sallitun rajalle. Nuo olivat ainoita herkkuja joihin sorruin muutaman kerran. Verensokerin kannalta oli tärkeää, että ei ollut syömättä mitään pitkään muuten oma insuliinintuotanto pysähtyi kokonaan ja kun vihdoin söi jotain oli lukemat heti huipussa. Otin yhden viinirypäleen tai pienen palan suolakeksiä aina tunnin välein kun olin töissä tai jouduin autoilemaan kauan. Ravintolassa tilasin aina pihvin ja salaattia. Karkit, pullat, limut ja sokeriset jätin kokonaan pois. Alussa oli vaikeaa, mutta aloin napostella pakkasesta marjoja, kun touhusin kotona ja nekin ovat makeita, kun ei ole syönyt aikoihin mitään äkkimakeaa. Mehu oli tosi paha, kun join desin tuoremehua niin lukemat olivat jo rajan yli.
Ihanin oli kun sairaalassa sain pojan rinnalleni ja tehohoitoa ei tarvittu. Otti päähän kuunnella sellaisen äitin itkua, joka ei ollut pystynyt pitämään ruokavaliota ja lapsi oli tipassa. En tuntenut sääliä kuin lasta kohtaan. Minä katsoin aina kalenteria, kun teki mieli jotain herkkuja ja laskin montako viikkoa vielä. Se auttoi. Kannattaa päättää ja pitää päätöksensä. Minulla ainakin elimistö palautui normaaliksi parissa viikossa synnytyksen jälkeen ja sain taas syödä normaalisti. Painokin pysyi normaalina tuolla ruokavaliolla, ei tarvinnut laihduttaa erikseen. Onnea odotukseen ja positiivista mieltä, muista että sinä pidät vauvastasi huolta.
 
Hei,

ja suurkiitos pikaisesta vastauksestasi! Masentaa ja pelottaa koko diagnoosi aivan älyttömästi. Pelottaa myös että vauvasta kasvaa iso jättiläinen..
Minkä kokoisena sun vauvat on syntyneet ja ovatko syntyneet ihan normaalisti ajallaan vai onko jouduttu leikkaamaan/käynnistämään tms.?
 
Molemmissa raskauksissa joissa mulla on ollut GDM, on synnytys käynnistetty:ekalla kerralla 40+2 ja tyttö painoi 4500, toisella kerralla 38+6 ja tyttö painoi 3700. Mulla on siis neljä lasta; kahdessa ekassa raskaudessa parikymppisenä ei näitä sokeriongelmia ollut. Olen aina ollut hoikka, mutta mulla on vaan niin vahva sukurasite tähän diabetekseen. Ruokavaliolla voi tiettyyn asti asiaa auttaa, mutta kaikilla se ei vaan riitä.

Pahinta kaikessa oli se, että vauva joutui (ekassa GDM raskaudessa) syntymänsä jälkeen sokeritippaan lasten teholle, koska hänen sokerinsa eivät pysyneet sallituissa rajoissa. Nuorempi tytär taas tältä säästyi.

Yritä vaan pysyä positiiivisella mielellä; ei GDM diagnoosi onneksi ole maailmanloppu :) Ja nykyään saa niin hyvää hoitoa sekä äiti että vauva, ettei liikaa kannata murehtia!
 
Kiitos jälleen molemmille vastauksista ja tsemppauksesta!!!!
Toivottavasti saan pidettyä ruokavaliolla sokerit aisoissa.
Ehkä tämä tästä alkujärkytyksen jälkeen vielä iloksi muuttuu...
 
Mulla ei ekassa raskaudessa olleet koholla. Toisessa raskaudessa paastoarvo oli vähän yli viitearvon ja jouduin mittaamaan sokereita. Jätin sokerin kokonaan pois ja söin 5 ateriaa päivässä lautasmallin mukaan, mutta pastat ja riisit täysjyvänä ja leipänä ainoastaan 100%ruis tai karppausohjeilla tehtyjä hiilarittomia leipiä ja kasviksia aina reilusti joka aterialla. Hedelmiä en rajoittanut mitenkään. kertaakaan ei enää olleet sokerit koholla koko raskauden aikana. Tyttö painoi syntyessään 3295g.

Nyt odotan kolmatta ja tällä kertaa oli tunnin arvo vähän yli viitearvon. Jätin taas sokerin kokonaan pois. Muuten olikin ruokailutottumukset hyväkarppauksen puolella ja aterioita päivässä viisi, mutta karkkia tuli syötyä usean kerran viikossa iltaisin. Nyt menossa 35+1 ja taaskaan ei ole kertaakaan sokerit olleet koholla sokerirasituksen jälkeen. Mä olen siis saanut pidettyä arvot normaaleina jättämällä sokerin ja vaaleat jauhot kokonaan pois, eli hyvin pienellä muutoksella. Jos tekee oikein paljon makeaa mieli, syön hedelmiä tai kuivattuja lisäaineettomia hedelmiä, jos ei sekään auta, niin sitten vähän sokeritonta suklaata tai vähän xylitolikarkkeja tai tummaa (75%) suklaata pari riviä. ja kyllähän sitä silloin tällöin kai voi herkutellakin, mutta mielummin aterian yhteydessä.
 
Ihanin oli kun sairaalassa sain pojan rinnalleni ja tehohoitoa ei tarvittu. Otti päähän kuunnella sellaisen äitin itkua, joka ei ollut pystynyt pitämään ruokavaliota ja lapsi oli tipassa. En tuntenut sääliä kuin lasta kohtaan. Minä katsoin aina kalenteria, kun teki mieli jotain herkkuja ja laskin montako viikkoa vielä. Se auttoi. Kannattaa päättää ja pitää päätöksensä. Minulla ainakin elimistö palautui normaaliksi parissa viikossa synnytyksen jälkeen ja sain taas syödä normaalisti. Painokin pysyi normaalina tuolla ruokavaliolla, ei tarvinnut laihduttaa erikseen. Onnea odotukseen ja positiivista mieltä, muista että sinä pidät vauvastasi huolta.

Tuosta saa sellaisen käsityksen, että verensokerin pystyy pitämään täysin kurissa ja vauvan painon normaalina pelkällä tahdonvoimalla eli herkuista kieltäytymällä. Ikävä kyllä asia ei ole niin. Itse olen 1-tyypin diabeetikko, ja minulle on koko raskausajan korostettu, että lapsi saattaa olla makrosominen, vaikka verensokerini pysyisi miten loistavana tahansa. Kaikkia makrosomisuuteen vaikuttavia tekijöitä kun ei tunneta. En ymmärrä, miksi asia olisi toinen raskausdiabeetikon kohdalla. Itselläni on "pitkä sokeri" pysynyt ihanteellisissa arvoissa enkä todellakaan ole herkutellut, ja vauva onkin kasvanut tähän asti keskikäyrällä (nyt rv 31+1), mutta en todellakaan olisi erityisen iloinen, jos synnytyssairaalassa joku "täydellinen" äiti paheksuisi makrosomista vauvaani ja kuvittelisi tietävänsä, miten en ole "kyennyt pitämään ruokavaliota"... Itse en mitään niin kovasti toivo kuin että lapsen ei synnyttyään tarvitsisi joutua tarkkailuun ja sokeritippaan, mutta niin ikävää kuin se onkin, siihen ei välttämättä voi itse vaikuttaa yhtään millään tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Itselläni oli sama, tiukka dietti molemmissa raskauksissa; ensimmäisessä GDM-raskaudessa vauva ultran mukaan olisi 3500- max 4000g syntyessään kun kasvoi koko ajan keskikäyrällä. Yllätys olikin, että tyttö painoi reilut 4500. Toisessa GDM-raskaudessa dietti sama, vauvan kasvu tasan samaa ultran mukaan ja syntymäpaino lähes kilon vähemmän. Toinen tytöistä joutui sokeritippaan, toinen ei. Joten en minäkään lähtisi "kivillä viskomaan" niitä äitejä, joiden vauva jokatapauksessa joutuu tehohoitoon.

Enkä tuosta karppauksenkaan (tai muunkaan rajaun dietin) terveellisyydestä raskausaikana olisi ihan varma..mutta jokainenhan tekee itse omat päätöksensä.
 
Se miten verensokeri nousee eri ruoka-aineista selviää mittaamalla. Minä kerroin itsestäni, tiedän että diabetesta on eri tyyppejä. Kannattaa ehdottomasti mitata seurantakorttiin lukemat aina ohjeen mukaan ennen ja jälkeen aterian ja katsoa samalla mitä on syönyt. Joillakin on enemmän omaa toimivaa insuliinia, kuin toisilla. Minulle sanottiin ettei ole pakko alkaa pitämään noin tiukkaa ruokavaliota, voi myös alkaa pistämään insuliinia. En halunnut neuloja ja sain ruokavalio-ohjeet keskussairaalan diabeteshoitajalta. Kävin viikottain seurannassa ja minulta seurattiin ketoaineiden kertymistä vereen ja virtsaan. Täysi karppaus on vaarallista, mutta jos ruuasta verensokeri nousee jo sallitun rajalle, kannattaa se leipä tms. syödä erikseen välipalaksi. Myös tuo ohje tunnin välein jonkin ihan pienen syönnistä tuli hoitajalta. Se auttoi minulla parhaiten pitämällä oman minimaalisen insuliinintuotannon yllä ja madaltaen aterianjälkeisen verensokeripiikin. Minä paheksuin äitiä, joka kertoi itse ettei pitänyt minkäänlaista ruokavaliota ja söi joka päivä suklaata ja vetosi siihen että raskausaikana on pakko saada sitä mitä tekee kamalasti mieli. Pahoittelut jos tuli mieleen etten ymmärrä kuinka mahdotonta on kokonaan estää verensokerin sahaaminen raskausaikana. Minulla oli lukemat niin vauhdikkaita, että jouduin mittaamaan verensokeria jatkuvasti, niin että sormenpäät oli ihan kipeitä. En voinut edes kutoa vauvalle mitään. Ehkä siksi tunsin ärsyyntymistä kun kuuntelin tuon äidin tunnustuksia. Aurinkoisia ajatuksia kaikenlaisille äideille, kannattaa aina kuitenkin yrittää parhaansa.
 
Pakko on vielä edelliseen kommentoida (ja ehkäpä jankuttaa..) ettei kaikille ole mahdollista olla pistämättä insuliinia, vaikka miten yrittäisi rajata ruokavaliota. Minulla ei ollut vaihtoehtoja; insuliinia oli pakko alkaa pistämään vaikka kuinka olisin yrittänyt syömisilläni sokeriarvoihin vaikuttaa. Siis tiukka dietti, tai karppaaminen tai mikään muukaan ruokavalioon liittyvä asia ei pois sulje sitä, että joidenkin on siitä huolimatta aloitettava insuliinin pistäminen. Jankutan tätä siksi, että GDM:n sairastuvat äidit ja sitä parhaan kykynsä mukaan itsehoitavat eivät turhaan kantaisi syyllisyyttä siitä, ettei ruokavaliohoito auta vaan joudutaan aloittamaan insuliini.

Asia erikseen on se, haluaako itse aktiivisesti tilaansa hoitaa vai ei. Aina on äitejä, jotka eivät ohjeista välitä, niin GDM:n kohdalla kuin esim. tupakoinnista ja päihteiden käytöstä raskausaikana.

Mutta joo; aurinkoista kevättä ja mukavaa raskausaikaa kaikille vauvaa odottaville tilanteesta riippumatta!

Aurorah
 
..ja niin vielä; ei myöskään insuliinin pistäminen vapauta verensokerin omaseurannasta; arvoja on seurattava koko ajan mm. oikean inasuliiniannostuksen löytämiseksi. Itsellä ainakin annokset kasvoivat raskauden edetessä. Mittauskertoja (verensokerin) päivässä tuli 5-8, joten sormenpäät kyllä kärsivät täälläkin. Lisäksi kolmen viikon välein kävin labrassa jättämässä mm. paastosokerin ja "pitkän sokerin" ja samoin kolmen viikon välein raskautta seurattiin yliopistosairaalan diabetes- ja äitipolilla.
 
Sana dieetti tarkoittaa ruokavaliota. Kun jätin paljon pois ruokavaliosta, niin jouduin alkeellisten keittiötaitojeni takia hankkimaan erilaisesta ruokavaliosta kertovia kirjoja. Minulle oli juuri noiden leipien ja muiden kanssa sama ongelma kuin aloittajalla. Esim. painonvartijoiltakin löytyy paljon ohjeita joissa on vähän rasvaa ja valkoisia jauhoja ja muita äkkinopeita hiilareita. Itselleni jäi lautaselle liian vähän kun olin tottunut tekemään lähinnä perunoita ja kastiketta ja jotain kurkkua ja tomaattia. Kun etsii jonkin kevyen dieetin keittokirjan, jossa on ohjeita mitä syödä kun haluaa pitää painon ennallaan niin on helpompi käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Minä suunnittelin etukäteen useamman päivän ruuat ja ostin niihin aineet kerralla. Minulle sopi hyvin höyrytetty kukkakaali ja opin käyttämään munakoisoa ja monia muita ennestään outoja ruoka-aineita. Opin tekemään hyviä liha-vihannespatoja ja kaalilaatikkoa. Painoni nousi keskikäyrällä raskauden aikana ja palasi alle lähtöpainon jo synnärillä. Minulle suositeltiin terveellisen keittokirjan ostoa juuri siitä syystä ettei ruoka-aineympyrästä jää mitään pois. Ei ollut tarkoitus ehdottaa laihdutuskuuria, vaan terveellistä ruokavaliota. Tuo nimimerkki johtuu tarjoilijasta, kun tilasin ravintolassa pihviä ja pelkkää salaattia ilman perunoita, niin tarjoilija sanoi että listalla on merkitty ruokalajit jotka sopii karppaajille:)
 
Eli ok, vähennän hiilareita.. Mutta paljonko olisi sitten sopiva määrä hiilareita päivässä? Osaako joku sanoa jotain suositusta eli 100g? 150g? 200g? 250g? päivässä.. vai paljonko??
 
Toisessa raskaudessa sokerirasituksessa tunnin arvo oli yli rajan, ruokavaliolle jouduin ja kertaakaan sen jälkeen ei ollut pissassa sokeria. Paastoarvo oli joka kerta matala, ruokavaliossa pysyin aika hienosti, herkkuja en syönyt ollenkaan enkä syö muutenkaan kuin todella harvoin, ainoa ongelma oli se, etten aina syönyt muutaman tunnin välein, vaan saatoin syödä vain pari kertaa päivässä. Pienen lapsen kanssa oli vaikeaa keritä itse aina syömään, pidin päiväkirjaa syömisistäni ja listasin samaan kirjaan suosikkiruokieni hiilarimäärät, eli pala tätä leipää näin ja näin paljon, jugurtti ja leipä näin paljon, siitä oli helppo napata sopiva yhdistelmä. Hiilareinen määrä jäi joka kerta päivittäisen suosituksen alle kuitenkin, en saanut tarpeeksi syötyä, perunan jätin käytännössä kokonaan pois. Esikoista odottaessa pissassa oli sokeria vaikka kuinka paljon kun söin vähänkin perunaa, mutta rasituksessa kaikki oli kuitenkin kunnossa.
Poika syntyi 40+6 ja painoi noin 3900, tai oikeastaan vähän alle. Esikoinen oli puolisen kiloa pienempi, mutta syntyikin aikaisemmin. Meidän suvussa muut ovat saaneet paljon isompia lapsia, vaikka sokereiden kanssa ei ole ollutkaan ongelmia.
Pojalla oli kuitenkin ongelmia verensokerin pitämisen kanssa, unohtivat mitata ne syntymän jälkeen ja seuraavana päivänä eräs kätilö vasta asian huomasi. Sokeri oli siinä vaiheessa jo laskenut, eikä poika suostunut itse syömään, joten joutui päiväksi tippaan. Sen jälkeen väkisin juotettiin 30ml joka kolmas tunti. Sairaalassa todettiin,että tällä määrällä poika piti sokerit sopivalla tasolla, pumppalin sitten maidot pulloon, juotin 30 milliä ja annoin imeä tissiä päälle, jos vauvaa huvitti. Poika ei olisi millään halunnut syödä niin usein, mutta tätä jatkettiin lääkärin ohjeesta ekat pari viikkoa. Vähän pelottaa seuraava mahdollinen raskaus, luultavasti aloitan ruokavalion heti plussan jälkeen omatoimisesti.
 
FST5 To 19.05.2011 klo: 21.00

Spotlight : Vanhentuneita ravintoneuvoja

Viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat että hiilihydraatit ovat rasvaa haitallisempia. Silti muun muassa diabeetikoita kehotetaan syömään runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokaa.


""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
Aterianjälkeisten glukoosien seuraaminen on ollut diabeetikoiden tutkassa jo hyvän aikaa, mutta ihmisille on ***** paaaljonn kivempaa vetää vaan nappeja huuleen (joista mm. Avadia mm. lisää sydänkohtauksia ja lisää pysyvästi painoa pakkaamalla kalsiumin rasvasoluihin) ja olla murehtimatta ruoasta...
""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""

Syökää kasviksia viljan tilalla.

Hyviä rasvoja:

Kala, pähkinät, siemenet, avokado, kylmäpuristetut öljyt (oliivi, pellavansiemen, camelina, rypsi, kookos). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).


Vaaralliset viljat!
 
Kansa äänestää ravitsemusasiantuntijat pellolle

"""Fogelholm esiintyi äskettäin FST:n Spotlight-ohjelmassa ruotsalaislääkärin ja -professorin kanssa. Kovin ontuivat Fogelholmin selittelyt. Ohjelma käsitteli diabeetikon ruokavaliota, ja Fogelholmin mielestä diabeetikon tulisi syödä vähän rasvaa ja runsaasti hiilihydraatteja, eli juuri sellaista ruokaa, joka nostaa verensokeria mahdollisimman paljon ja vaatii paljon insuliinia. Rasvastahan menisi diabeetikon suonet tukkoon. Ei ole järkeä, ei."""

Kansa äänestää ravitsemusasiantuntijat pellolle Ravitsemus ja terveys
 
Sain viime viikolla insuliinin päivittäiseen käyttöön. Arvot ovat koholla, etenkin paastoarvo ja tosi reippaasti. Koko raskauden ajan olen syönyt säännöllisesti ja terveellisesti + liikkunut niinkuin ennenkin. Paino on noussut kolme kiloa (nyt rv 30) eli diagnoosi tuli ihan puskista. Näin lyhyellä mutu-tuntumalla itsellä arvoja nostaa kanssa peruna ja maitotuotteet sekä suuresti rakastamani appelsiinit ja banaanit. Nyt on vaan haettava itselle sopivat ruoka-aineet ja pistosten määrät... Pistämistä enemmän jurppii se jatkuva itsensä rei-ittäminen ja sokeriarvojen mittaaminen. Pelko on tietysti siitä että diabetes on tullut jäädäkseen koska lukemat on niin korkeat. Verikokeista pitäisi selvitä kilpirauhasen ja haiman toimintaa, onko niissä jotain "ylimääräistä" vai onko istukkahormonit vaan niin vahvat että syövät insuliinintuotantoni...

Suvussa ei ole diabetestä ja kyllä koko ajan mietin että miksi minä. Onneksi on kohtalotovereita... Noh, 10 viikkoa ja toivotaan että sitten pikkuinen ulkona ja kaikki hyvin ♥
 
Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä sokeriksi. Hyvähiilihydraattisen ruokavalion teho painonhallinnassa perustuu siihen, että se vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon. Insuliini on "lihotushormoni", jota ilman ihminen ei liho. Jos ihmisen elimistö erittää liikaa insuliinia (kun sekä maksan että lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä ylimääräiseksi rasvaksi), paino nousee. Kun vähennät ruokavaliossa hiilihydraattien määrää, insuliinin eritys alkaa laskea automaattisesti. Insuliinitason laskiessa elimistö tasapainottuu ja alkaa polttaa rasvaa.

Hiilihydraatit:
Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet - Fineli

Raskausdiabetes ja D-vitamiini
D-vitamiinin piilevä puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus.
Raskausdiabetes ja D-vitamiini - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen

Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.

Tutkimusten mukaan D-vitamiinin vajaus on yleistä.

Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa kesällä keskipäivällä ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.


Nykypäivän lääkärin pitäisi mielestäni ymmärtää, että kalsidiolipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin. Luultavasti osa lääkäreistä osaakin jo toimia näin.

"D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 2000 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen."
Uutispalvelu Duodecim


Suomessa arvioidaan olevan n. 400 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lisäksi toiset 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa, osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa. Lonkkamurtumien määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Myös alle 20-vuotiailla on todettu osteoporoosia.ja riisitautia (Osteoporoosiliitto 2009, Marjo Lehtonen-Veromaa 2009, lastenlääkärit 2011)


D-vitamiinin puute näkyy erityisesti lasten luunmurtuma tilastoissa: viimeisen 20 vuoden aikana lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia. Muita osatekijöitä ovat kalsiumin ja liikunnan puute.


"70 % eurooppalaisista elää D-vitamiinin puutteessa"

Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf


Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee tyypin 2 diabeteksen riski 25–40 %, ilmenee uudesta amerikkalaisesta tutkimuksesta. Se esitettiin perjantaina (23.6.2011) San Diegossa American Diabetes Associationin vuosikokouksessa, johon osallistui 13 000 diabeteslääkäriä.
D-vitamiini ehkäisee diabetesta - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen

Suomalainen tutkimus, jossa alle 2-vuotiaalle annetaan D3-vitamiinia 30µg/vrk ja seurataan erilaisten autoimmuunisairauksien syntymistä.
Vitamin D Intervention in Infants, VIDI

D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
Verkkokauppa > Vitamiinit, mineraalit - EBN Supplements Oy

E- ja D-vitamiinit

Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
Vitamin D 3 - iHerb.com

Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.

400IU = 10µg

1000IU = 25µg

2000IU = 50µg

4000IU = 100µg

5000IU = 125µg

iHerbin tilausohjeet suomekielellä (visa tarvitaan):
iHerb tilausohjeet - Onnistuneet kaupat
 

Yhteistyössä