raskausdiabetes ja herkut, saako edes joskus herkutella???

No kaikki on suhteellista, mikä jollekin on lyhyt aika voi toiselle olla pitkä aika. Itsellä on ollut paljon hankaluuksia tämän raskauden kanssa. Kohdunrungosta löytyi mm kasvain, on arpia, on kiinniikkeitä, rakko ei ei pelaa kiinnikkeiden takia. Saikulla ole ollut jo pitkään kipujen takia ja sitten vielä tämäkin. Niin ettei vaan yhtään pääsisi nauttimaan raskaudesta tai mistään kivasta.

Että joo 10 vkoa se on melko suhteellinen käsitys.

:hug: Sitä suuremmalla syyllä, jos kasvaimesta olet ja vauva on selvinnyt, pidä pienestä hyvää huolta loppu aika! 10 vko on oikeasti lyhyt aika. Asennoidu niin. Sulla olis voitu todeta rd jo ihan raskauden alussakin! Ota päivä kerrallaan. Eihän sulla ole masennusta?

 

kannattaa kokeilla mikä nostaa sokereita!
Mulla esim.limu ei nostanut arvojen yli jos kohtuudella joi,maito taas nosti!

Mulla oli sokerit suht hyvät koko raskauden ajan,harvakseltaan menivät yli jos esim.riisiä söi. Tyttö syntyi nelikiloisena mutta erittäin terveenä

 

No kaikki on suhteellista, mikä jollekin on lyhyt aika voi toiselle olla pitkä aika. Itsellä on ollut paljon hankaluuksia tämän raskauden kanssa. Kohdunrungosta löytyi mm kasvain, on arpia, on kiinniikkeitä, rakko ei ei pelaa kiinnikkeiden takia. Saikulla ole ollut jo pitkään kipujen takia ja sitten vielä tämäkin. Niin ettei vaan yhtään pääsisi nauttimaan raskaudesta tai mistään kivasta. Että joo 10 vkoa se on melko suhteellinen käsitys.

Tiedän tunteen rd:n kanssa taistellessa. Itse olin todella tarkka ruokavaliostani. Raskauden loppussa en käytännössä pystynyt syömään mitään kun sokerit heittelivät hurjana, jouduin aloittamaan insuliinit.

Pari kertaa raskauden lopussa tein niin että söin mitä mieli teki, pitsaa, karkkia, jäätelöä.... Aivan sama kuinka sokerit silloin reagoivat. Herkuttelun jälkeen palasin taas ruotuun ja tarkkaan ruokavalioon. Vauvan syntymäpaino oli 3700 g joten tuskinpa nuo satunnaiset herkuttelut haittaa tekivät.

Raskauden kuuluu olla onnellista aikaa ja äidin pitää saada hyvillä mielin valmistautua uuteen tulokkaaseen. Herkuttele välillä mutta älä tee siitä päivittäistä tapaa. Kannattaa myös keskustella lääkärin kanssa insuliinien aloituksesta jos näyttää että tiukallakaan ruokavaliolla arvot eivät pysy rajojen sisällä. Insuliini antaa hieman armoa syömisten suhteen. Muista että nälässä ei saa olla.

 

Minulla todettiin Radi rv:lla 26 ja oli alkuun tosi tarkka ruokien suhteen. Hiilarit pysyi matalina ja vs oli usein jopa liian matala. Aloin sitten hölläämään, koska en vaan pystynyt olemaan ilman herkkuja. Olen pitänyt kunnon lähtöpäivän kerran viikossa. Joskus kaksikin. Silloin menee karkkia, jäätelöä ja sispsejä. Niinä päivinä en ole sokereita mittaillut, mutta arvatenkin olleet yli rajojen. Päätin että en ala tästä asiasta sen enempää stressaamaan. Helppo se on mammojen täällä huudella, että ole vaan ilman herkkuja. Tiedäthän että on narkkariäitejä, raskaana tupakoivia jne.. Syöminen on kuitenkin aika pieni paha siihen nähden.

Minulla on laskettuaika jo ensi viikolla ja hyvin on mennyt. Painoa tullut kohtuullisesti, vauvan arvioitu olevan 3,5kg ultrassa ja sf-mitat olleet varsin maltillisia.

Tässä minun kokemus! Tsemppiä sinne ja relaa!

 

Lähtöpäivä = mättöpäivä. Kirijotus virhe.. Kiitos ennakoivan tekstinsyötön.

 

Aamulla syöminen kannattaa aloittaa varovasti. Yön jälkeen haima käy vähän hitaalla, joten insuliiniakaan ei erity yhtä vauhdikkaasti. Päivällä voi ehkä hyvinkin syödä sen kolme näkkäriä ilman mitään ongelmia.

 

Haloo, nyt puhutaan näkkäristä!! Ei kolmesta munkista. Kolme näkkäriä ei pitäisi olla liikaa kenellekään.. Alkaa ärsyttään jo tämmönen holhoaminen pikkuhiljaa!!

 

Minulla todettiin Radi rv:lla 26 ja oli alkuun tosi tarkka ruokien suhteen. Hiilarit pysyi matalina ja vs oli usein jopa liian matala. Aloin sitten hölläämään, koska en vaan pystynyt olemaan ilman herkkuja. Olen pitänyt kunnon lähtöpäivän kerran viikossa. Joskus kaksikin. Silloin menee karkkia, jäätelöä ja sispsejä. Niinä päivinä en ole sokereita mittaillut, mutta arvatenkin olleet yli rajojen. Päätin että en ala tästä asiasta sen enempää stressaamaan. Helppo se on mammojen täällä huudella, että ole vaan ilman herkkuja. Tiedäthän että on narkkariäitejä, raskaana tupakoivia jne.. Syöminen on kuitenkin aika pieni paha siihen nähden.

Minulla on laskettuaika jo ensi viikolla ja hyvin on mennyt. Painoa tullut kohtuullisesti, vauvan arvioitu olevan 3,5kg ultrassa ja sf-mitat olleet varsin maltillisia.

Tässä minun kokemus! Tsemppiä sinne ja relaa!

Itsekin kyllä "huutelin" ihan kokemuksesta, itsellänikin on ollut rd kaksi kertaa ja olen joutunut olemaan tiukalla ruokavaliolla. Tai tiukalla ja tiukalla. Hiilareita on pitänyt rajoittaa kovin, mutta muuten olen saanut syödä tosi hyvin. Onneksi ainakin silloin oli helppo rajoittaa hiilareita, kun karppausbuumin vuoksi esim. vähähiilihydraattista leipää oli hyvin saatavilla.

Vaatihan se itsekuria, mutta kun oikeasti näki, että syömisillä on vaikutusta sokereihin, niin kyllä sen itsekurin jostain vaan haali. Siksi mä en ole oikein ymmärtänyt tuota, että pidetään jotain mättöpäiviä, jolloin ei mitata niitä sokereitakaan (eikä tietysti merkata mihinkään ylöskään, jotta esim. ä-polilla osaisivat niihin tarttua). Mutta menee tähän, mistä moni tutkijakin on puhunut: äidit on itsekkäitä. Jos ei muutamaa viikkoa pysty ajattelemaan vauvan parasta, niin kuulostaahan se itsekkäältä, minusta ainakin. Ja samaan hengenvetoon: tästä saa syyllistyä, jos on syyllistyäkseen.

 

[QUOTE="vieras";28114317]Haloo, nyt puhutaan näkkäristä!! Ei kolmesta munkista. Kolme näkkäriä ei pitäisi olla liikaa kenellekään.. Alkaa ärsyttään jo tämmönen holhoaminen pikkuhiljaa!![/QUOTE]

Raskausdiabeteksen kannalta ei ole niin väliä mitä syö, vaan sillä miten se vaikuttaa sokeriarvoihin. On yksilöllistä, miten sokerit käyttäytyy. Itse en esim. voinut syödä kaurapuuroa aamuisin, koska se nosti mun sokereita liikaa (mun makuun). Mutta proteiinipitoiset aamupalat piti sokerit tasaisina.

 

Satunnaisesta herkuttelusta ei varmasti haittaa ole kunhan muuten noudattaa rd-ruokavaliota. Jos kuitenkin joutuu vetämään ruokavalion niin tiukaksi että kokee näläntunnetta ei ruokavaliossa tehdyt muutokset auta enää pitämään sokereita kurissa. Silloin kannattaa aloittaa ne insuliinit. Jos aamulla ei elimistö kestä kuin jonkun näkkärin syömisen niin eihän siinä mitään järkeä. Iltaan pitkävaikutteinen insuliini niin aamulla pystyy syömään jo vaikka sitä puuroa.

 

Olen sitten itsekäs, mutta en jaksa miettiä kolmea kuukautta joka helvetin suupalaa. Olen herkuttelija ja sallin sen itselleni silloin tällöin. Itselläni ei ole vs noussut kertaakaan yli 6,3. Esim. tukevan päivällisen jälkeen yleensä vs noin 5,5-5,9. Tukevalla tarkoitan että ihan reilusti kalalle/lihalle/kanalle lisukkeena perunaa/riisiä/pastaa. Lisäksi kastiketta, leipää, maitoa ja salaattia.

Verensokeria olen seurannut 3kk:n ajan 3 krt. viikossa eli aika hyvä otanta tuloksista on ja jokaisen olen merkannut tunnollisesti ylös.

En syyllisty kenenkään muun sanomisista, koska vastaan itse teoistani ja minulle on aivan sama mitä muut ajattelee.

 

Olen sitten itsekäs, mutta en jaksa miettiä kolmea kuukautta joka helvetin suupalaa. Olen herkuttelija ja sallin sen itselleni silloin tällöin. Itselläni ei ole vs noussut kertaakaan yli 6,3. Esim. tukevan päivällisen jälkeen yleensä vs noin 5,5-5,9. Tukevalla tarkoitan että ihan reilusti kalalle/lihalle/kanalle lisukkeena perunaa/riisiä/pastaa. Lisäksi kastiketta, leipää, maitoa ja salaattia.

Verensokeria olen seurannut 3kk:n ajan 3 krt. viikossa eli aika hyvä otanta tuloksista on ja jokaisen olen merkannut tunnollisesti ylös.

En syyllisty kenenkään muun sanomisista, koska vastaan itse teoistani ja minulle on aivan sama mitä muut ajattelee.

varaudu kuitenkin siihen, että vauvalla sokerit heittelee synnytyksen jälkeen. Se, että sulla ei arvot nouse, ei tarkoita sitä, että vauvalla olisi ok. Sillä haima käy ylikierroksilla. Ehkä selvitään vain lisämaidolla 2-3h välein, pahimmillaan vauva viedään sokeritippaan lastenosastolle.

 

Olen kans radin takia sokeriseurannassa, kun toisessa rasituksessa (kaks rasitusta PCO:n takia) oli yhden ja kahden tunnin arvot koholla. Tähän mennessä (rv 29+6) olen selvinnyt pelkällä ruokavaliolla, enkä oikeastaan ole edes muuttanut ruokavaliotani paljoakaan, koska sokerit on pysyneet melko hyvinä muutenkin.

Sen olen huomannut, että vehnäjauhot esim. pizzan ja pullan muodossa sekä banaani nostaa mun sokereita paljon pahemmin kuin vaikkapa appelsiini tai pala tai pari tummaa suklaata (väh. 60% kaakaota).

Normaali aamupala mulla on tyyliä aplari, kurkkua/tomaattia/avokadoa, 2-3 siivua näkkäriä tai hapankorppua tai ruisleipää (100% jauhoista ruista) ja päälle Ingmariinia (60% rasvaa), juustoa ja usein myös kinkkua sekä lasi maitoa ja pala tummaa suklaata. Välillä syön leipäaamiaisen sijaan noin 200 g kreikkalaista jogurttia, n. ½ dl Kaurakuitusta, kourallisen pähkinöitä, joskus n. ½ dl gluteenitonta mysliä ja makeutukseksi 1 tl vaniljasokeria ja jotain hilloa tai marjoja (+ joskus 1 tl Canderelia). Noilla kummallakin sokerit on tunnin jälkeen luokkaa 5,3 - 6,8 eli reilusti alle 7,8 rajan.

 

varaudu kuitenkin siihen, että vauvalla sokerit heittelee synnytyksen jälkeen. Se, että sulla ei arvot nouse, ei tarkoita sitä, että vauvalla olisi ok. Sillä haima käy ylikierroksilla. Ehkä selvitään vain lisämaidolla 2-3h välein, pahimmillaan vauva viedään sokeritippaan lastenosastolle.

Niin tarkoittaa käytännössä sitä että vauva käy olemassa hetken siinä tipassa ja palaa vierihoitoon. Normaali sokeriseuranta on yleensä riittävä.

 

Satunnaisesta herkuttelusta ei varmasti haittaa ole kunhan muuten noudattaa rd-ruokavaliota. Jos kuitenkin joutuu vetämään ruokavalion niin tiukaksi että kokee näläntunnetta ei ruokavaliossa tehdyt muutokset auta enää pitämään sokereita kurissa. Silloin kannattaa aloittaa ne insuliinit. Jos aamulla ei elimistö kestä kuin jonkun näkkärin syömisen niin eihän siinä mitään järkeä. Iltaan pitkävaikutteinen insuliini niin aamulla pystyy syömään jo vaikka sitä puuroa.

Mä en oikeastaan ymmärrä sitä, miksi Suomessa käypä hoito -suosituksen mukainen rd-ruokavalio sisältää niin paljon hiilareita. Sen mukaanhan "pitäisi" syödä tosi paljon leipää. Itselläni sokerit pysyi tosi hyvinä, kun hiilarit oli n. 100 g päivässä. Mä mieluummin söin aamuisin turkkilaista jugurttia tai kananmunaa, jolloin sokerit pysyi niiden avulla vallan mainioina, kuin väkisin puuroa tai jotain muuta hiilaripitoista, joilla sokerit nousi lähelle rajoja - vaikka niihin olisikin sitten voinut vaikuttaa iltainsuliinilla. Insuliinihoitoisessa raskausdiabeteksessa on kuitenkin omat riskinsä, ja jos rd:n pystyy pitämään kurissa ruokavaliolla - jos se sitten tarkoittaisikin hiilareiden rajumpaa karsimista - niin minusta se kannattaa ehdottomasti.

Eli ennemmin kokeilisin eri ruokia, jotta löydän ne, jotka ei nosta sokereita kuin syömällä söisin esim. puuroa, jos se vaatii insuliinin aloittamisen.

Ja tottakai samalla tajuan myös sen, että kaikilla sokerit ei pysy kurissa minkäänlaisella ruokavaliolla ja tuolloin tietenkin insuliinit on paikallaan. Mutta sitä mä en ymmärrä, että tieten tahtoen jätetään sokerit mittaamatta silloin, kun arvellaan niiden ylittyvän herkuttelun takia. Minusta nimenomaan silloin pitäisi mitata sokereita, jotta tietäisi jatkossa välttää sellaisia ruokia, jotka sokereita nostavat.

 

Jos sulla on kymmenen viikoa jäljellä, voit ostaa vaikka kaksi karkki pussia ja jakaa ne jokaiselle edessä olevalle päivälle, joulukalenterityyppisesti. Luuleeko sun mies, että diabeetikot ei syö karkkia! HAHA! Siskollani on ykköstyypin diabetes ja siinä on ihminen joka syö mielestäni paljon karkkia. Hän on allerginen lähes kaikille hedelmille, vihanneksille ja paljolle muulle ja herkuksi sopii siis vain tietyt karkit ja jotkut marjat. Ja vauva voi tarvita sókeritippaa olipa sulla hyvät tai huonot sokerit, se riippuu monesta asiasta. Mulla on kokemusta molemmista. Mulla on ollut rd kahdessa raskaudessa ja ekassa, tokassa ja viidennessä kaikki ihan normaalisti ja paino on ollut raskauden alussa aina neljän kilon haarukassa, että en ole ollut aloittaessa kovin eri kunnossa. Voimia odotukseen ja kyllä vauva on pienen työn arvoinen paketti, mutta äitikin saa nauttia.

 

kun ylipaino on näin yleistynyt on myös muut taudit tulleet mukana, harmi vaan kun nykyäidit itsekkäästi lihottaa itsensä 100kg ja sitten vasta alkavat tekemään perhettä. Ei tajuta kuinka ensin olisi hyvä laihduttaa ja sitten tehdä lapsi.

 

[QUOTE="harmaa";28114608]kun ylipaino on näin yleistynyt on myös muut taudit tulleet mukana, harmi vaan kun nykyäidit itsekkäästi lihottaa itsensä 100kg ja sitten vasta alkavat tekemään perhettä. Ei tajuta kuinka ensin olisi hyvä laihduttaa ja sitten tehdä lapsi.[/QUOTE]

Kerrotko kuinka kommenttisi liittyy ketjun aiheeseen?

 

[QUOTE="harmaa";28114608]kun ylipaino on näin yleistynyt on myös muut taudit tulleet mukana, harmi vaan kun nykyäidit itsekkäästi lihottaa itsensä 100kg ja sitten vasta alkavat tekemään perhettä. Ei tajuta kuinka ensin olisi hyvä laihduttaa ja sitten tehdä lapsi.[/QUOTE]

Raskausdiabeteshän on hormonitoiminnasta johtuva sairaus, johon toki ylipaino voi altistaa. Altistavia tekijöitä on kuitenkin muitakin ja hyvin hoikkakin nainen voi sen saada. Yhtä lailla voitaisiin puhua siitä, miksi nykyään lapset "hankitaan" paljon iäkkäämpinä kuin ennen - sillä myös äidin ikä on altistava tekijä raskausdiabetekselle. Perintötekijöistä puhumattakaan.

 

Itselleni hieman yllättäen kävi mm. purkkiananas omassa mehussa+maitorahka. Sillä herkuttelinkin sitten usein. Samoin ruisleivästä tehdyt tonnikalalämppärit. Puurot oli myös mulle tosi pahoja...erityisesti lemppari ohrapuuro

Googlaa ap karppiherkkuja, niitä on kehitelty vaikka mitä! Esim. jotkut salaatinlehtitortillat jne.

Itse päädyin välttämään hiilareita, koska totesin myös että kun en kerran niitä kestä niin turha pelleillä. En kuitenkaan millekään pekonidieetillekään ruvennut, eli järki mukana.

 

Mä en oikeastaan ymmärrä sitä, miksi Suomessa käypä hoito -suosituksen mukainen rd-ruokavalio sisältää niin paljon hiilareita. Sen mukaanhan "pitäisi" syödä tosi paljon leipää. Itselläni sokerit pysyi tosi hyvinä, kun hiilarit oli n. 100 g päivässä. Mä mieluummin söin aamuisin turkkilaista jugurttia tai kananmunaa, jolloin sokerit pysyi niiden avulla vallan mainioina, kuin väkisin puuroa tai jotain muuta hiilaripitoista, joilla sokerit nousi lähelle rajoja - vaikka niihin olisikin sitten voinut vaikuttaa iltainsuliinilla. Insuliinihoitoisessa raskausdiabeteksessa on kuitenkin omat riskinsä, ja jos rd:n pystyy pitämään kurissa ruokavaliolla - jos se sitten tarkoittaisikin hiilareiden rajumpaa karsimista - niin minusta se kannattaa ehdottomasti.

Eli ennemmin kokeilisin eri ruokia, jotta löydän ne, jotka ei nosta sokereita kuin syömällä söisin esim. puuroa, jos se vaatii insuliinin aloittamisen.

Ja tottakai samalla tajuan myös sen, että kaikilla sokerit ei pysy kurissa minkäänlaisella ruokavaliolla ja tuolloin tietenkin insuliinit on paikallaan. Mutta sitä mä en ymmärrä, että tieten tahtoen jätetään sokerit mittaamatta silloin, kun arvellaan niiden ylittyvän herkuttelun takia. Minusta nimenomaan silloin pitäisi mitata sokereita, jotta tietäisi jatkossa välttää sellaisia ruokia, jotka sokereita nostavat.

Puhut kyllä ihan asiaa. Kokeilemista ja sopivien ruokien etsimistähän se vaatii. Itselläni käytännössä kaikki ruoat laittoivat sokerit sekaisin ja oli suunnaton helpotus kun insuliinit aloitettiin.
Kun sitä ruokahevettiä pyöritti monta viikkoa ainaisessa nälässä alkoi se jo kiristämään hermoja.
Kommenttieni tarkoitus oli vain tuoda esille että hetkittäin voi olla itselleen armollinen ja herkutella kunhan vain muuten pysyy ruokavaliossa jossa arvot ovat rajojen sisällä.
Se on myös totta että käypä hoito suosituksen ruokavalio pitää sisällään paljon hiilareita.

 

Niin kyllähän mulla on muuten pysyneet sokerit ruodussa lukuun ottamatta tuota eilistä aamua ja kolmen näkkileipäsiivun aiheuttamaa sokerin nousua.

Itse olen sitä mieltä, että kyllä sitä vaan ihmisen pitäisi joskus saada nauttia herkuistakin. Tai edes jostain nautinnollisesta. Itse henkilökohtaisesti olen ollut kotona saikulla jo joulukuun puolesta välistä saakka, koska kivut estävät liikkumisen. Mukavaahan se olisi saikulla olla jos voisi kävellä auringon paisteessa ja nauttia kauniista luonnosta. Tai ottaa eläkkeellä olevaa äitiäni kädestä kiinni ja sanoa nyt lähdetään vaikka päiväleffaan ja kahville jonnekin kivaan paikkaan.

Mutta kun ei voi liikkua. Kipujen takia seksiä ollaan harrastettu aika tasan tarkkaan silloin kun tämä lapsi sai alkunsa, joten edes fyysistä kivaa ei ole. Sitten jäi tämä ruoka. Ruoka on ihana nautinnon aihe, mutta ei sitäkään tarvitse liikaa vetää.
Kuten en mielestäni olekaan tehnyt. Nyt kuitenkin lasketaan joka helkkarin hiilari ja teen sen toki, mutta nautinko siitä, no en todellakaan.

Tuossa joku päivä sitten olimme mieheni kanssa kaupassa ja iltasanomien/iltalehtien sivuilla huusi iso teksti:Oletko raskaana, juotko kahvia,SE ON VAARALLISTA. Tyyliin jo yksikin kuppi on liikaa.

Mun mieli täytty raivosta ja vitutuksesta. Mun ainoa nautintoaine näinä viikkoina on ollut se perkeleen aamukahvi ja iltapäiväkahvi, jota olen ruvennut juomaan juhla-astioista jotta saisin edes silmänruokaa.

Niin on tää jotenkin ihan vitun perseestä. Täällä joku jo ehdotteli masennusdiagnoosia mulle. No ei tarvitse ehdotella, kyllä tälläinen tilanne vetää mielen matalaksi ja se ihan normaalireaktio. Harva ihminen pystyy kroonisessa kiputilassa pitämään mielentilan kauhean hyvänä.

Näinhän se on, että se on ihan kauhean helppoa huudella sinne vieraisiin pöytiin ja syyllistää, että on ne nykypäivän äidit niin hirvittävän itsekkäitä.

Itse olen miettinyt kuinka mahtaa kehossani jylläävät kipuhormonit, ja stressihormonit, pitkällä aikavälillä vaikuttaa lapseen. Noh ei sen väliä, kunhan en vaan vedä sitä helvetin sokeria. Näin niinkuin kärjistetysti.

 

Piupo: Kiitos tuosta mieltäylentävästä kommentistasi aivan jumalattomasti.
Varmaan voisi käyttää vähän harkintaa ja järkeä sanoissaan! Toki radi- ja muutkin äidit joutuvat varautumaan kaikkeen. Vaikka raskausdiabetes olisi kuinka hyvässä hoitotasapainossa tahansa, niin noinhan voi käydä, että vauvan sokerit heittelee. Sitä tässä on omallakin kohdalla surtu ja pelätty monta kuukautta. Uskomatonta että tuollaisia tunteettomia paskiaisia löytyy täältä kaksplussan sivuilta!!

 

Raskausdiabeteshän on hormonitoiminnasta johtuva sairaus, johon toki ylipaino voi altistaa. Altistavia tekijöitä on kuitenkin muitakin ja hyvin hoikkakin nainen voi sen saada. Yhtä lailla voitaisiin puhua siitä, miksi nykyään lapset "hankitaan" paljon iäkkäämpinä kuin ennen - sillä myös äidin ikä on altistava tekijä raskausdiabetekselle. Perintötekijöistä puhumattakaan.

No näinhän se on että nykyään suurin osa äideistä on -vanhoja-esikoistaankin tekeviä siihen vielä sitäkin suurimmalla osalla ylipaino joka todellakin altistaa, sitten vedetään herneet nenään kun aiheesta huomauttaa.

 

Mitäs jos mies veisi sut kerran viikossa autolla johonkin hemmotteluun: kampaajalle, hierontaan, kasvohoitoon tai mistä sä nyt voisitkin nauttia. Onko sulla jotain mistä sä nautit oikein kovasti? Yritä keksiä miehesi kanssa siitä sellainen versio, että voit oikeasti nauttia loppuraskaudesta. Ja siitä seksistä sanoisin, että hätä keinot keksii eli mielikuvitus peliin niin voitte edes siitä nauttia joskus.