S
saidi
Vieras
Meillä on vähän hankala tilanne. Kolmas raskaus etenee viikoilla 32+ ja mies sai pari viikkoa sitten uuden työpaikan. Työ on vuorotyötä, ajomatkat on yli 1h suuntaansa. Hän on hyvin väsynyt. Itse jouduin jo kuukausia sitten pois töistä erilaisten raskausajan vaivojen takia, suurimpana syynä kovat kivut lantion alueella. Meillä on kaksi alle 4v lasta, jotka ovat käyneet hoidossa 2-3 pvää/vko ja nyt kun mies sai uuden työn, hoidan heitä loput päivät kotona.
Nyt on kuitenkin alkanut olla niin, että mies käyttäytyy minua kohtaan huonosti, suorastaan vihamielisesti. Esimerkki tältä päivältä. Lapset olivat tänään kotona ja kävin heidän kanssaan aamupäivällä ostamassa uuden huonekalun, josta olemme puhuneet pitkään, mutta mies ei ole saanut aikaiseksi, vaikka lupasi. Kun lapset kävivät päiväunille, lepäsin itsekin koko ajan kovenevan ylävatsakivun vuoksi. Mies soitti päästessään töistä, että menee harrastuksiinsa ja voisi isomman lapsen hakea mukaansa. Kerroin, että olen niin kovissa kivuissa, että laitoin lapsille dvd:n siksi aikaa kunnes mies kotiutuu. Että jos sopisi, että hän harrastaisi vasta huomenna. Tuli sitten kotiin ja hoiti kyllä lapset, mutta on vittuillut mulle koko illan, kun makaan vain sohvalla. Ei sano mitään suoraan, mutta tuhahtelee itsekseen että "jaa täällä on nämä pyykitkin pesemättä" jne. Lapsille myös rähjää.
Lisäksi muksuilla tuli nuha viime yönä ja valvoivat, muuta minä hoidin kaikki nousemiset. Nyt sitten mies sanoi, että tuskin kannattaa viedä lapsia hoitoon huomenna, kun on ovat nuhassa. Sanoin, että ymmärrän, mutta olen tosi kipeänä. Sanoin sitten, että pitäisi saada ainakin joku avuksi. Mies kommentoi että niin ku hällä onkin niin helppoa... Täällä siis asuu vain miehen sukulaisia ja olen niin kipeä, että lähetin jopa anopille viestin, että jos lapset ovat aamulla vielä kovin räkäisiä, niin voisiko hän tulla avuksi... Saa nähdä mitä vastaa.
Onko muilla tällaista? En tiedä, miten voi jatkaa. Ymmärrän että mies on väsynyt, mutta vaikka kuinka haluaisin, niin kivut ovat Panadolista huolimatta aika kovia. Varsinkin nyt huolestuttaa tuo ylävatsakipu, joka oikein puristaa kun yrittää istua tai seisoa.
Kiitos, jos joku jaksoi luka loppuun asti! Jään jännittämään mitä anoppi vastaa... Ja huolestuttaa, että kun mulle jää aina kaikki tulevan vauvan tavaroiden valmistelut, niin miten selviän niistä.
Nyt on kuitenkin alkanut olla niin, että mies käyttäytyy minua kohtaan huonosti, suorastaan vihamielisesti. Esimerkki tältä päivältä. Lapset olivat tänään kotona ja kävin heidän kanssaan aamupäivällä ostamassa uuden huonekalun, josta olemme puhuneet pitkään, mutta mies ei ole saanut aikaiseksi, vaikka lupasi. Kun lapset kävivät päiväunille, lepäsin itsekin koko ajan kovenevan ylävatsakivun vuoksi. Mies soitti päästessään töistä, että menee harrastuksiinsa ja voisi isomman lapsen hakea mukaansa. Kerroin, että olen niin kovissa kivuissa, että laitoin lapsille dvd:n siksi aikaa kunnes mies kotiutuu. Että jos sopisi, että hän harrastaisi vasta huomenna. Tuli sitten kotiin ja hoiti kyllä lapset, mutta on vittuillut mulle koko illan, kun makaan vain sohvalla. Ei sano mitään suoraan, mutta tuhahtelee itsekseen että "jaa täällä on nämä pyykitkin pesemättä" jne. Lapsille myös rähjää.
Lisäksi muksuilla tuli nuha viime yönä ja valvoivat, muuta minä hoidin kaikki nousemiset. Nyt sitten mies sanoi, että tuskin kannattaa viedä lapsia hoitoon huomenna, kun on ovat nuhassa. Sanoin, että ymmärrän, mutta olen tosi kipeänä. Sanoin sitten, että pitäisi saada ainakin joku avuksi. Mies kommentoi että niin ku hällä onkin niin helppoa... Täällä siis asuu vain miehen sukulaisia ja olen niin kipeä, että lähetin jopa anopille viestin, että jos lapset ovat aamulla vielä kovin räkäisiä, niin voisiko hän tulla avuksi... Saa nähdä mitä vastaa.
Onko muilla tällaista? En tiedä, miten voi jatkaa. Ymmärrän että mies on väsynyt, mutta vaikka kuinka haluaisin, niin kivut ovat Panadolista huolimatta aika kovia. Varsinkin nyt huolestuttaa tuo ylävatsakipu, joka oikein puristaa kun yrittää istua tai seisoa.
Kiitos, jos joku jaksoi luka loppuun asti! Jään jännittämään mitä anoppi vastaa... Ja huolestuttaa, että kun mulle jää aina kaikki tulevan vauvan tavaroiden valmistelut, niin miten selviän niistä.
