Alkuperäinen kirjoittaja TikTak:
Joku siteerasi Wikipedian tekstiä...Älkää silti ihmiset luottako Wikipedian mahtisanaan, SE EI OLE ASIANTUNTIJOIDEN TEKSTIÄ VAAN YKSITYISTEN HENKILÖIDEN KIRJOITTAMIA HEIKKOJA LÄHTEITÄ KÄYTTÄVIEN KOMMENTTEJA SUURIMMAKSI OSAKSI (ihan ku keskustelupalstat yleensä eli vertaistukea saa helpommin mutta älkää erehtykö luulemaan näitä tai wikipediaa totuudeksi...) Ensinnäkin, raskausaikana iskiastyyppinen kipu ei johdu siitä että kohtu painaisi hermoa vaan yleisimpiä syitä iskiaskipuun on iskiashermon ärsytys johtuen erinäisistä syistä (tulehduksesta, välilevyn pullistumasta ym... SELÄN PUOLEN OIREILUSTA) Raskausaikana mm. selkä joutuu koetukselle vatsan kasvaessa ja työntyessä eteenpäin / lannelordoosin (lannenotko), jolloin lannerankaan kohdistuu enemmän painetta--> iskiaskipu tai samankaltaisia oireita aiheuttava piriformis syndrooma...
Mutta, jotta en vetäisi puheillani mattoa niiden alta, käykää itse katsomassa luotettavimmista lähteistä sama tietoälkääkä uskoko ihan pelkästään tätäkään tekstiä
-Sairaanhoitaja/terkka
Ensiksi... On todellakin hyvä muistaa, että keskustelupalstoilta, wikipediasta yms. kannattaa hakea vain suuntaviivoja ja osviittaa jatkoon eli fyysisesti jonkun ammattilaisen puheille. Tietysti netistä löytyy myös ihan virheellistäkin "tietoa", mutta myös oikeaa joka vain erittäin subjektiivista eikä siten sovellu kaikille.
Oma mielipiteeni tähän raskauden aikaiseen iskiakseen/iskiastyyppiseen kipuun on, että iskiashermo(t) voi tietysti ärsyyntyä myös tulehduksista, välilevyn pullistumisista, "huonosta" selästä, lannerangan paineesta vatsan kasvaessa jne jne... Mutta kyllä se kohtukin sitä hermoa voi painaa suoraan jo vähän penempänäkin riippuen monista seikoista kuten vauvan/kohdun paikasta ja asennosta. Tai sitten kohtu painaa jotain muuta sisäelintä sillä alueella, joka taas ärsyttää hermoa... Syitä voi kai olla monia ja aina ne ovat aika subjektiivisia siis, joten kannattaa mennä ammattilaisen puheille sekä herkistyä myös itse kuulostelemaan tilannekohtaisia tuntemuksiaan. Ja mun mielipide on siis syntynyt neuvolan (ei siis lääkärin tai fysioterapeutin... vielä) sekä eri nettilähteiden kautta.
Itselläni tämä inhottava kipu on alkanut viime viikkojen aikana, nyt alkoi 27. vko. Aluksi kipu oli satunnaista ja lievähköä, vasta pitkän rasituksen (esim. kävely) jälkeen. Nyt se iskee jo paljon nopeammin ja kovempana sekä pahenee sietämättömäksi jos rasitusta vain jatketaan. Itse en älynnyt (hehe) tätä rasituksen välttämistä, vaan ajattelin että pitää vain yrittää ja yrittää liikkua ja venytellä kevyesti kuten joissakin muissa selkävaivoissa (esim. jännityksestä, huonosta ryhdistä ja liikkumattomuudesta johtuvissa kivuissa). Eilen tosiaan tein havainnon (neuvolan jälkeen), että viimeksi mainitut selkävaivani tosiaan paranevat liikkumisella ja venyttelyllä yms ja ovat pahimmillaan esim yön jälkeen, mutta tämä iskias käyttäytyykin päinvastoin. Oma tilanteeni on ristiriitainen ja stressaava sikälikin, että normaalin liikkumisen lisäksi mun pitäisi juuri todetun raskausdiabeteksen (+ liikaa painoa lyhyyteen/pieneen kokoon sekä isohko lapsi) vuoksi liikkua jopa enemmän. Pienen toivonkipinän tilanteeseen neuvolan kätilö antoi sanoessaan, että vauvan kasvaessa myös kohdun aiheuttama paine saattaa vielä suuntautua muualle vapauttaen iskiashermon. Toivotaan parasta - tai ettei tilanne ainakaan pahene tästä.
Nyt yritän edelleen liikkua, mutta aikaisemman kuntosalille kävelyn sijaan parempi mennä sinne autolla (hehe). Lihasharjoituksia voinen jatkaa normaalisti, mutta esim stepperin voisi kokeilla vaihtaa esim kuntopyörään (mitä en ennen välittänyt tehdä, sillä stepperi kuitenkin kuluttaa enemmän energiaa). Kaikentyyppistä kävelyä pitäisi yrittää välttää, erityisesti pitempikestoista, sillä oma kipuni on ilmennyt juuri kävellessä. Uiminen voisi myös olla kokeilun arvoista. Pitänee vain katsoa, miten se kipu käyttäytyy erilaisten liikuntamuotojen aikana. Ja venyttely kyllä tuntuu ok:lta aina. Sitten harkitsen myös ihan fysioterapeutille menoa ja joku hierontakin voisi olla hyvä. Toivottavasti näillä keinoilla selviäisi loppuun asti eikä tarvitsisi kokeilla(kaan) mitään kipulääkkeitä.
Jossain vaiheessa ei lattialta päässyt ylös ilman jonkun apua jos sinne erehtyi istumaan.
