raskaus ja anoreksia

Älkää turhaan ruvetko moralisoimaan, tilanne on muutenkin riittävän kamala. Olen sairastanut anoreksiaa monta vuotta. Tilanne oli jo parempi kun tulin raskaaksi, mutta nyt sairaus alkaa ottaa aika totaallista valtaa. Syöminen on yhtä tuskaa, ja vielä reilu kuukausi pitäisi vauvan pysyä mahassa. Olen huolissani vauvasti, mutta silti. Paino on kyllä raskauden aikna noussut vaikka päivittäin syön niukasti. Ja nyt vielä tuntuu kokoajan, että pitäisi vährntää syömista. Tämä on tosi raskasta ja hankalaa... itkettää tallainen.

Oli pakko purkautua johonkin

 

Oletko puhunut neuvolassa? Käytkö missään terapiassa? Ei kai kukaan voi sinua moralisoida, sairaushan se on. Voi, toivon sulle ja vauvallesi kaikkea hyvää

 

Olen kertonut neuvolassa, mutta eipä ne muuta voi kuin kuunnella.

 

Vauvasi ei saa tarvitsemiaan tärkeitä ravintoaineita, kun sinä et syö. Mene heti tänään neuvolaan ja kerro tilanteestasi, he osaavat ainakin neuvoa mistä saisit hiukan lisää ravinteita. Terveydenhoitaja ohjaa ehkä myös lääkärin pakeille, joka seuraa vauvasi kehitystä tarkemmin ja useammin.

 

Yritän ymmärtää vaikka tekisikin mieli huutaa :/ toivon kumminkin että lapsesi olisi ottanut kaiken tarvitsemansa energian ja olisi kehittinyt normaalisti kiloista pääsee aina eroon mutta entäs jos lapsella tulisi kehitys häiriöitä tuon takia? Anteeksi asiattomuuteni mutta oon huolissani enemmän siitä pienestä lapsesta, sä saat syödä tai jättää syömättä ittes vaikka hengiltä, se on sun oma asias...

 

Itse sairastin anoreksiaa useita vuosia(välillä vieläkin tulee niitä pahempia kausia,mutta ei enää lainkaan niin pahoja kuin ennen). Mutta:mulla raskaus muutti suhtautumistani omaan kehoon, ymmärsin lapsen edun ja mies kannusti syömään. Käytin alusta asti kalenteria,johon merkkasin päivittäisen kalorinsaannin, jotta pystyin tarkkailemaan että vauva saa varmasti tarvitsemansa kalorimäärän kasvaaksensa. Kiloja tuli raskauden aikana 9, ja se oli kova pala hyväksyä ne ylimääräiset kilot(monet itkut itkin, mutta n. puolessavälissä minua eivät kilot enää haitanneet).

 

Tiedän missä helvetissä elät ap, paljon voimia!!

 

eikö neuvolasta tosiaan ole ohjattu mihinkään esim. ravitsemusterapeutille tms.? siis jos oletetaan, että anoreksiasi on diagnosoitu, niin kyllähän se raskauden kannalta olisi hoitoa ja seurantaa vaativa sairaus.

 

Itse sairastin anoreksiaa useita vuosia(välillä vieläkin tulee niitä pahempia kausia,mutta ei enää lainkaan niin pahoja kuin ennen). Mutta:mulla raskaus muutti suhtautumistani omaan kehoon, ymmärsin lapsen edun ja mies kannusti syömään. Käytin alusta asti kalenteria,johon merkkasin päivittäisen kalorinsaannin, jotta pystyin tarkkailemaan että vauva saa varmasti tarvitsemansa kalorimäärän kasvaaksensa. Kiloja tuli raskauden aikana 9, ja se oli kova pala hyväksyä ne ylimääräiset kilot(monet itkut itkin, mutta n. puolessavälissä minua eivät kilot enää haitanneet).

Saanko kysyä millaissia kalorimääriä pyrit raskausaikana syömään?

 

Olen käynyt ravitsemusterapeutilla ja paperilla löytyy ateriasuunnitselmat, mutta se itse syömisen toteuttaminen on hankalaa. En tiedä miten muuten voisivat minua auttaa. Vauvaa on muutamaan kertaan tarkastettu, mutta ihan lähi viikkoina tilanne on mennyt TODELLA hankalaksi.

 

eikö neuvolasta tosiaan ole ohjattu mihinkään esim. ravitsemusterapeutille tms.? siis jos oletetaan, että anoreksiasi on diagnosoitu, niin kyllähän se raskauden kannalta olisi hoitoa ja seurantaa vaativa sairaus.

Mulla on diagnostisoitu anoreksia ja olen ollut sairaalahoidossakin sen takia useampaankin kertaan, mutta ei raskautta kummemmin ole seurailtu, käsittääkseni aika normaalista vain.

 

eikö neuvolasta tosiaan ole ohjattu mihinkään esim. ravitsemusterapeutille tms.? siis jos oletetaan, että anoreksiasi on diagnosoitu, niin kyllähän se raskauden kannalta olisi hoitoa ja seurantaa vaativa sairaus.

Mulla on diagnostisoitu anoreksia ja olen ollut sairaalahoidossakin sen takia useampaankin kertaan, mutta ei raskautta kummemmin ole seurailtu, käsittääkseni aika normaalista vain.

Nyt sulla on kuitenkin vastuullasi myös se lapsi, joten sun täytyy huolehtia siitä, että sä saat apua, jotta sä voit huolehtia sun lapsestasi. Kukaan muu ei voi tehdä sitä sun puolesta.

 

Höh, no kyllä minusta sinun pitäisi päästä vaikka johonkin terapeutille! Ehkä joku asiantuntija voisikin antaa käyttökelpoista apua.

 

Itse sairastin anoreksiaa useita vuosia(välillä vieläkin tulee niitä pahempia kausia,mutta ei enää lainkaan niin pahoja kuin ennen). Mutta:mulla raskaus muutti suhtautumistani omaan kehoon, ymmärsin lapsen edun ja mies kannusti syömään. Käytin alusta asti kalenteria,johon merkkasin päivittäisen kalorinsaannin, jotta pystyin tarkkailemaan että vauva saa varmasti tarvitsemansa kalorimäärän kasvaaksensa. Kiloja tuli raskauden aikana 9, ja se oli kova pala hyväksyä ne ylimääräiset kilot(monet itkut itkin, mutta n. puolessavälissä minua eivät kilot enää haitanneet).

Saanko kysyä millaissia kalorimääriä pyrit raskausaikana syömään?

kaloreita pitäisi raskauden aikana saada n.2000. Siis suurinpiirtein...

 

Älkää turhaan ruvetko moralisoimaan, tilanne on muutenkin riittävän kamala. Olen sairastanut anoreksiaa monta vuotta. Tilanne oli jo parempi kun tulin raskaaksi, mutta nyt sairaus alkaa ottaa aika totaallista valtaa. Syöminen on yhtä tuskaa, ja vielä reilu kuukausi pitäisi vauvan pysyä mahassa. Olen huolissani vauvasti, mutta silti. Paino on kyllä raskauden aikna noussut vaikka päivittäin syön niukasti. Ja nyt vielä tuntuu kokoajan, että pitäisi vährntää syömista. Tämä on tosi raskasta ja hankalaa... itkettää tallainen.

Oli pakko purkautua johonkin

 

Tiedän tunteen - liiankin hyvin. Itselleni ihmiset ympärillä tuo vaan herkkuja kotiin, ihan kuin tämä olisi joku vitsi tai mielenilmaus, että en syö. En vain pysty syömään. Todella inhottavaa. Voimia!

 

Taitaa olla että siitä niukasta energiamäärästä kärsii eniten äiti (toki vauvaankin voi vaikuttaa). Vauva ottaa omansa ja siinä samalla esim. äidin luusto haurastuu, vaikuttaa koko loppuelämän.. .

 

Natamysiini VOI aiheuttaa anoreksiaa:

NIMI: "Pimarisiini,
Steptomyces natalensisistä tuotettu sienimyrkky.

OMINAISUUS: Säilöntäaine

MAHDOLLISIA VAIKUTUKSIA:
Kohtalaisen myrkyllinen nieltynä
pahoinvointi
oksentaminen
ripuli
anoreksia
lievä ihoärsytys

KÄYTTÖ ELINTARVIKKEISSA:
Säilötyt ja jalostetut lihatuotteet
juustojen kuoret

MUITA KÄYTTÖJÄ:
Silmien ja silmäluomien ieni-infektioiden hoitoon käytettävä lääke."

Kirjassa HYVÄ PAHA LISÄAINE siv 96.
https://ekoodit.fi/E235/natamysiini/

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Natamysiini

 

Tiedän tunteen - liiankin hyvin. Itselleni ihmiset ympärillä tuo vaan herkkuja kotiin, ihan kuin tämä olisi joku vitsi tai mielenilmaus, että en syö. En vain pysty syömään. Todella inhottavaa. Voimia!

Sun ei kannata syödä niitä ns. herkkuja, vaan tehdä itse jotakin, mikä sitten maistuu. Limukoita, joissa on fosfaatteja, ei kannata käyttää ollenkaan, mutta luomumaitoa voit hyvin juoda janojuomana, ei rasvatonta kuitenkaan. Odotusaikana on entistä herkempi kaikille hajuillekin ja sillä on vissi tarkoitus kehittyvän lapsen kannalta: lapsi vaatii sitä parasta, siksi luomuisia kananmunia 3 päivässä (käytän itse munakkaassa)

Se huono olo voi johtua myös siitä, että omat rasvat ovat lähteneet verenkiertoon ja niihin kertyneet ympäristömyrkyt etovat - siksihän ei suositella nopeaa laihtumistakaan! Mutta, sopiiko sulle mantelijauhe? Sitä voit lisätä sellaisenaan ruokiin ja siitä saa paljon hyvää ravintoa teille molemmille. Sallisen 800g:n pussi on hyvä, ei pikkupusseissa kannata. K-kauppiaskin tilaa sen, kun pyydät
Jos et näistä saa apua, heti tiputuksiin.

 

Taitaa olla että siitä niukasta energiamäärästä kärsii eniten äiti (toki vauvaankin voi vaikuttaa). Vauva ottaa omansa ja siinä samalla esim. äidin luusto haurastuu, vaikuttaa koko loppuelämän.. .

Tietysti, eikä sitä äidin puutosta voi korvata teollisilla vitamiineilla, kun elimistö alkaa niitä hylkimään - kuten kuuluu tehdäkin, terveen elimistön ainakin.

 

Tiedän tunteen - liiankin hyvin. Itselleni ihmiset ympärillä tuo vaan herkkuja kotiin, ihan kuin tämä olisi joku vitsi tai mielenilmaus, että en syö. En vain pysty syömään. Todella inhottavaa. Voimia!

Mitä se käytännössä tarkoittaa teille?

 

 

Taitaa olla että siitä niukasta energiamäärästä kärsii eniten äiti (toki vauvaankin voi vaikuttaa). Vauva ottaa omansa ja siinä samalla esim. äidin luusto haurastuu, vaikuttaa koko loppuelämän.. .

ei tainnut lukea vieläkään..?

 

upp