Raskas mieli. Mitä teen?!

["Hei"]

Olen tänne purkanut oloani milloin mistäkin. Lähinnä mieheen liittyvistä asioista. Talousvaikeuksista, äkkipikaisuudesta joka pari kertaa johti jopa väkivaltaan, alkoholi ongelmasta ym.. Nyt mies lähti tallustelemaan AA-vastaanottoon. En tiedä olisiko muuten edes lähtenyt, mutta poliisi oli eilen yrittänyt tavoitella kotiovelta kun olin miestä viemässä poliisilaitokselle ajokortti asioissa. Käännyttiin vain hakemaan lompakko ja naapuri kertoi, että olivat käyneet kyselemässä. No mutta osoitekkin oli sama jo alunperin joten sai asiat selvitettyä. Mies meinaa menettää nyt järjestyksenvalvoja korttinsa. Siihen on mahdollista heittää vastalause perusteluineen ja ainakin kaikki työnantajat ovat lupautuneet kirjoittamaan lausunnon millainen työntekijä hän on..

Vaikka asiat on nyt menneet eteenpäin niin en voi siltikään olla ok. Viime yönä juteltiin, tai minä juttelin miltä nämä viimeiset kuukaudet on minusta tuntuneet.. Mietin ääneen miten on kehdannut olla niin itsekäs asioiden suhteen. Miksi ei vuokriin ole herunut penniäkään.. Nyt tulee siis neljäs kuukausi kun ei ole omaa osuuttaan maksanut ja minäkin maksoin silloin ensimmäisen kun alkoi tulla vaikeuksia.. Niin hävytöntä käytöstä kun täällä asuu kuitenkin lapsi puolet kuukaudesta. Hän vain itki kuinka pahoillaan on, eikä löydä sanoja.. Minä tenttaan, että mistä meinasit löytää vuokrarahat, enää ei se "pikku hiljaa hyvä tulee" virsi auta. Ei vaan tajua, ei sitten millään. Huomenna sille tulee tili. Huimat 300€. Toisesta tilistä en taas tiedä mitään.. Muitakin laskuja maksettavana ym. Eikä ole väkivaltainen ollut sen yhden viikon jälkeen eikä sitä ennen. En osaa pelätäkkään enää että saisin naamani taas ihan mustelmille.. On luvannut jollain konstilla selvittää talousjutut kuntoon, rakastaa, on pahoillaan, meni sinne katkollekkin juttelemaan.. Rakastaa yli kaiken mukamas, olen sille kaikki kaikessa ja hän osaa nyt olla kiitollinen kaikesta avusta.

Mun ajatukset on todella sekaisin.... EN tosiaankaan tiedä mitä tehdä

 

[saman kokenut]

jotain tuttua kirjoituksessasi... tosin meillä ei koskaan ole fyysistä väkivaltaa ollut, mutta rankkaa henkistä kyllä. ainoa tapa saada tuo loppumaan on laittaa mies pärjäämään omillaan, eli jättää hänet. jos hän oikeasti rakastaa ja kunnioittaa sinua hän laittaa elämänsä järjestykseen ja antaa sinun tehdä samoin. tiedän ettei ole helppoa olla "kova" ja seistä päätöksensä takana, kun toinen katuvana itkee. mutta tiedän myös että kun saat rohekeutta irrottautua tuosta suhteesta et tule sitä katumaan !

 

["Hei"]

Nuo suunnitelmat on kyllä niin vahvasti olleet pinnalla .. Mutta jos katson nyt kuitenkin tässä vielä kuukauden/kaksi... Silloin voisi olla itselläkin parempi aika lähteä.. Mies ei ole ikinä minua haukkunut, on tosin arvostellut minun suhtautumistani hänen topuhuihin, mutta ei koskaan haukkunut.. Hän on itsekkin hyvin pettynyt itseensä ja... Luulen, että hommat menee vain pahemmaksi kun minä lähden. Tosin eilen puhuin autossa ihan rauhallisena, että minun ei ole hyvä olla tuossa kodissa. Pitää muuttaa pois. Ja sanoin hänelle vielä, että en tiedä, yksin vaiko yhdesä ... Oli vain hiljaa ja mietittyään taas kysyi mitä tarkoitan.. Ja viime yönä itseasiassa sanoikin, että hän ymmärtää nyt tilanteen täysin. Hän ei voi itselleen tehdä enää näin. Että minä olin oikeassa siinä että olinko minä siinä vai en niin hänen on saatava asiansa kuntoon..