Raskaana rv12 ja ahdistaa vaan. Joka päivä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
En tiedä enää edes mikä ahdistaa. Itkettää, pala kurkussa jatkuvasti. Huono olo. En nauti mistään, paha olla. Raskaus oli toivottu mutta nyt olo tämä. Voiko jatkuva paha olo ja selvä, fyysisesti tuntuva ahdistus vaikuttaa vauvaan? välillä tuntuu etten saa happea, vaikka olen ihan terve fyysisesti. on vaikea hengittää.
 
Hormonit voi tehdä tepposiaan niin monella tavalla. Älä ainakaan tunne syyllisyyttä siitä, että sulla on paha olla. Puhu asiasta neuvolassa. Voisit päästä puhumaan neuvolapsykologin kanssa. Mulla on itselläni aivan ihana neuvolapsykologi.
 
kurjaa :( hormooneista jne se vaan johtuu ja aikanaan menee sit kyllä ohi. ei se noin pieneen vauvaan mitenkään vaikuta, koitat vaan levätä (tai mikä nyt parhaalta tuntuu) ja syödä kuitenkin hyvin.
koitat keksiä tekemistä mikä veisi pahaa oloa vähän kauemmaksi, ei kannata jäädä peiton alle murehtimaan, tsemppiä ja mukavampia hetkiä raskauden edetessä :)
 
Olen 8kk ikäisen tytön äiti ja koko odotus ajan olin aika masentunut. Synnytyksen jälkeen olin taas oma iloinen itseni. Nyt raskaus viikko 11 ja kanssa ahdistaa. Kai se johtuu, kun on, niin herkillä koko ajan...
 
Itselläni todettiin vakava raskauden aikainen masennus joka alkoi heti alkuraskaudesta. Menin puhumaan asiasta neuvolassa ja sain ajan psygiatrille. Nyt käyn noin 1 kk hänen vastaanotollaan ja olo on paranemaan päin (viimeinen kolmannes alkoi juuri). Aluksi tunsin hirveitä tunnontuskia koska oletus on että minun pitäisi nyt olla onneni kukkuloilla kun toivottu lapsi on tulossa. Onneksi mies on ollut tukena ja hoito antaa turvaa. Hae apua, puhu jollekin. Nämä ohjeet tuntuivat aluksi ihan naurettavilta toteuttaa kun ahdisti niin paljon. Mutta oikeasti, ne auttavat. Lähimmät ystäväni tietävät nyt myös. Olo on ollut helpompi mitä useammalle olen kertonut. Olen päässyt muutamasta ahdistuksen aiheesta ja saanut ajatukset radoilleen, vaikka pelkoja vielä on. Turvallisuuden tunnetta antaa onneksi tieto että psygiatriselle sairaanhoitajalle pääsen puhumaan jos tuntuu pahalta ja hoitosuhde on luonut toiveita myös tulevasta.
Soita neuvolaan ja kerro että sinua ahdistaa kovasti ja toivoisit saavasi tukea asiaan. Kyllä apua pitäisi voida saada.
 
Alkuperäinen kirjoittaja been there:
kurjaa :( hormooneista jne se vaan johtuu ja aikanaan menee sit kyllä ohi. )

Vaihtoehto tietysti on, että se ei mene ohi, vaan pahenee vaan synnytyksen jälkeen. Ja sitten siinä on se vauvakin, joka vielä pitäisi pystyä jotenkin hoitamaankin. Eli mars hakemaan hoitoa jo tässä vaiheessa raskautta, kun tilanne ei vielä ole niin paha, mitä se tulee olemaan synnytyksen jälkeen, kun on vielä univelat ja elämän muutospaineet päällä.

 

Yhteistyössä