Raskaana ja ylävatsakipu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Auttakaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Auttakaa

Vieras
Osaisko joku neuvoa tai jollain ollu vastaavanlaista,

Olen 38 viikolla raskaana ja Tänä aamuna herätessä pallean kohdalle ylävatsaan tuli puristava kipu (ei vannemainen) nousu sängystä oli hankalaa ja housujen pukeminen lähes mahdotonta. Happea pidätellen sain puettua koska kipu oli kovaa.
Vähän helpotti päivän kuluessa mutta koko ajan ahdisti rinnasta ja painoi, mutta ei ollut kovaa kipua.
Ruoan jälkeen kun laitoin pitäkseni, kipu yltyi todella voimakkaaksi. Makoilin puoli-istuvassa asennossa, hengittäminen oli vaikeaa ja liikkuminen ei onnistunut. Paikoillaan ollessa oli helpointa, mutta kipu siltikin välistä sietämätöntä ja säteili samalle korkeudelle selkään ja selässä kipu vannemmaisen poltteleva. Parintunnin makoilun jälkeen sietämätön kipu lakkasi ja pystyin taas normaalisti kävelemään, mutta nyt iltapalan jälkeen kipu palasi. En pysty makoilemaan kuin selälläni.

Jos jollakin on vastaavanlaisia kokemuksia niim kertokaa ihmeessä! Oon yrittäny
muutaman kerran päivystykseen soittaa, mutta sieltä ei vastata :(
 
Mulla oli lopussa kans tollasta ja kävin näytillä Jorvissa ku oli verenpaineetkin korkeella.
Syytä ei löydetty, oisko ollu sit närästystä.
Mut eikös ylävatsakipu voi olla merkki myös raskausmyrkytyksestä ?
Eli näytille vaan.
 
Onko vauva pää ylös vai alaspäin? vanemainen kipu voi myös kertoa sappivaivoista tai raskausmyrkytyksestä. Soita synnärille suoraan turhaan sä nuilla viikoilla päivystykseen soitat sieltä osaavat paremmin neuvoa ja jos olet oikeasti nuin kipeä ni EHDOTTOMASTI SOITAT et pitääkö lähteä näytille!!!
 
En tiedä voisko olla tuota närästystä, vauva on pääalaspäin. Proteinit on ollu yhen plussalla mut verenpaineet ei kauhean hälyttävät oo ollu. Pitää synnärille ottaa vissiinki yhteyttä.

Kirjottakaa muutki omia kokemuksia jos on!
 
Mulla oli samanlaista, mutta ei raskaana, vaan heti synnytyksen jälkeen ja se oli sappikipua. On kuulema yleistä että sappikiviä kehittyy raskauden aikana, kun aineenvaihdunnassa on muutoksia. Olen tosi onnellinen, että en ehtinyt raskausaikana saada yhtään kohtausta. Olisin varmasti pelännyt vielä enemmän, että mistä on kyse, kun mitä pelkäsin silloin, kun eka sappikohtaus tuli.

Mutta ilman muuta menet nyt mahdollisimman pian selvittelemään asiaa! Sappikohtaukset tuli nimenomaan ruokailun jälkeen ja meni ohi parin tunnin kuluessa. Joskus pian, joskus kesti sen pari tuntia se hirveä olo. Mulla ensin luultiin kovaksi närästykseksi, mutta itse en siihen uskonut missään vaiheessa, koska ei ollut minkäänlaista polttavaa tunnetta, vaan kipu oli ihan erilainen.
 
[QUOTE="hipp";25362879]Mulla oli samanlaista, mutta ei raskaana, vaan heti synnytyksen jälkeen ja se oli sappikipua. On kuulema yleistä että sappikiviä kehittyy raskauden aikana, kun aineenvaihdunnassa on muutoksia. Olen tosi onnellinen, että en ehtinyt raskausaikana saada yhtään kohtausta. Olisin varmasti pelännyt vielä enemmän, että mistä on kyse, kun mitä pelkäsin silloin, kun eka sappikohtaus tuli.

Mutta ilman muuta menet nyt mahdollisimman pian selvittelemään asiaa! Sappikohtaukset tuli nimenomaan ruokailun jälkeen ja meni ohi parin tunnin kuluessa. Joskus pian, joskus kesti sen pari tuntia se hirveä olo. Mulla ensin luultiin kovaksi närästykseksi, mutta itse en siihen uskonut missään vaiheessa, koska ei ollut minkäänlaista polttavaa tunnetta, vaan kipu oli ihan erilainen.[/QUOTE]

Luulen että mulla on just sama vaiva. Tällaista siis minullakin!
 
Luulen että mulla on just sama vaiva. Tällaista siis minullakin!

Onneksi sullakin on synnytys kohta edessä. Sen jälkeen (jos siis olisi sappivaivaa) on helpompi hoitaa asiaa ja ottaa lääkkeitä kipuun. Mutta selvitä nyt ehdottomasti vielä lääkärin kanssa pian asiaa ja mene vaikka päivystykseen, jos kipu on kovaa.

Sappikivethän näkyy ultraamalla ja mulla sappirakko ja kivet poistettiin kun vauva oli 5kk vanha. Meni pitkään ennenkuin selvisi mistä on kyse ja mulla oli kohtauksia päivittäin. Oli tosi kamalaa olla kaksin vauvan kanssa kotona, kun kohtaus tuli. Kun syy selvisi pääsin pian leikkaukseen, koska silloin oli jo maksa ja haima-arvot nousseet, kun yksi kivi oli tukkinut sappitiehyttä. Varauduin leikkaukseen vauvan kannalta jo ajoissa ja "opetin" pullolle rinnan lisäksi. Pärjäsivät sitten hyvin isin kanssa, kun itse olin sairaalassa. Jouduin olemaan ennen leikkausta kaksi kahden päivän jaksoa sairaalassa, kun tuli niin pahoja kohtauksia. Se oli hirveää aikaa, mutta heti leikkauksen jälkeen se kaikki on muisto vain! Onnea sinulle matkaan!
 

Yhteistyössä