Raskaana ja läski olo

[vieras]

Olen saanut nyt raskausaikana olevani pullukka ja vaikka mitä. kaikki nuo snaomiset on nyt hautautuneet jonnekin pääkopan taakse ja todellakin on ollut nyt pitkään jo sellainen olo, että olen läski... En nauti ollenkaan ja masentaa

 

[harmi kun ei enää voi]

Mä olin aina elämäni kunnossa raskaana ja painokin nousi vain 4-6 kiloa ja vatsa niin ihana.

 

[ap]

Hyvä jos toisilla mennyt putkeen. Mulla ei ole paino noussut kamalasti, mutta joka puolella kuulee olevansa pullukka ja sitä rataa. Peilistä minua takaisin tuijottaa vain pullea ämmä jota en edes tunne ja jota vihaan.

 

[älytöntä]

Toivottavasti menee kesken niin pääset tuosta vihan tunteesta itseäsi kohtaan.

 

[...]

Kuulostaa masennukselta.

 

[samis]

Tuttu tunne itsellä alkuraskaudesta. Turposin välittömästi plussatestin tehtyä ja aiemmin littana masu olikin taikinapallo.... Yllätyin itekin miten paljon inhosin olomuotoani ja sitä ettei mitkään vaatteet enää näyttäneet hyvälle. Kun maha sitten pikkuhiljaa rv 17 tienoilla alkoi oikeasti muuttua kiinteäksi vauvamahaksi, muuttui omakin suhtautuminen. Nyt rv 28 aluillaan ja rakastan masuani <3

Vaikka ei sillä, edelleenkään en pidä ihmisistä jotka alkavat kommentoida mahan ulkomuotoa tai varsinkaan vertailla sitä muiden raskausmahoihin....

ja tuolle idiootille joka toivoo ap:lle keskenmenoa, häpeäisit! Itsekin km:n kokeneena ja todella tätä vauvaa toivoneena oli järkytys huomata ettei ollutkaan niin "kivaa" kun kroppa ei ollut enää oma. Ne on tunteita joille ei mitään voi, eikä niitä voi etukäteen ennustaa.

 

[ap]

Tuttu tunne itsellä alkuraskaudesta. Turposin välittömästi plussatestin tehtyä ja aiemmin littana masu olikin taikinapallo.... Yllätyin itekin miten paljon inhosin olomuotoani ja sitä ettei mitkään vaatteet enää näyttäneet hyvälle. Kun maha sitten pikkuhiljaa rv 17 tienoilla alkoi oikeasti muuttua kiinteäksi vauvamahaksi, muuttui omakin suhtautuminen. Nyt rv 28 aluillaan ja rakastan masuani <3

Vaikka ei sillä, edelleenkään en pidä ihmisistä jotka alkavat kommentoida mahan ulkomuotoa tai varsinkaan vertailla sitä muiden raskausmahoihin....

ja tuolle idiootille joka toivoo ap:lle keskenmenoa, häpeäisit! Itsekin km:n kokeneena ja todella tätä vauvaa toivoneena oli järkytys huomata ettei ollutkaan niin "kivaa" kun kroppa ei ollut enää oma. Ne on tunteita joille ei mitään voi, eikä niitä voi etukäteen ennustaa.

Kiitos sulle tästä. En tiedä miksi nämä negatiiviset tunteet kun raskaus on todella odotettu. Nyt vain kuulee kuinka pullea nyt sitten olenkaan ja minkä verran oikein syön. Kuinka sitä ihmisten kommentointia jaksaa loppuun asti, kun nyt olen jo aivan rikki.

 

[samis]

Tuttu tunne itsellä alkuraskaudesta. Turposin välittömästi plussatestin tehtyä ja aiemmin littana masu olikin taikinapallo.... Yllätyin itekin miten paljon inhosin olomuotoani ja sitä ettei mitkään vaatteet enää näyttäneet hyvälle. Kun maha sitten pikkuhiljaa rv 17 tienoilla alkoi oikeasti muuttua kiinteäksi vauvamahaksi, muuttui omakin suhtautuminen. Nyt rv 28 aluillaan ja rakastan masuani <3

Vaikka ei sillä, edelleenkään en pidä ihmisistä jotka alkavat kommentoida mahan ulkomuotoa tai varsinkaan vertailla sitä muiden raskausmahoihin....

ja tuolle idiootille joka toivoo ap:lle keskenmenoa, häpeäisit! Itsekin km:n kokeneena ja todella tätä vauvaa toivoneena oli järkytys huomata ettei ollutkaan niin "kivaa" kun kroppa ei ollut enää oma. Ne on tunteita joille ei mitään voi, eikä niitä voi etukäteen ennustaa.

Kiitos sulle tästä. En tiedä miksi nämä negatiiviset tunteet kun raskaus on todella odotettu. Nyt vain kuulee kuinka pullea nyt sitten olenkaan ja minkä verran oikein syön. Kuinka sitä ihmisten kommentointia jaksaa loppuun asti, kun nyt olen jo aivan rikki.

Ole hyvä *halaa*

Nää on niitä "kiellettyjä" tunteita joista ei ääneen puhuta, mutta silti niin normaaleja. Mä ainakin yritin vaan sanoa itselleni että tätä kestää enää rajallisen ajan, jonka jälkeen saan oman itseni takaisin. Edelleen kyllä odotan sitä päivää että pääsen pudottamaan kertyneet kilot pois ja että mahdun vanhoihin farkkuihini.

Ei se silti vähennä rakkauttani tähän lapseen, niinkuin monet täällä luulevat...

Kyllä se siitä, koita jaksella..

 

[ap]

Tuttu tunne itsellä alkuraskaudesta. Turposin välittömästi plussatestin tehtyä ja aiemmin littana masu olikin taikinapallo.... Yllätyin itekin miten paljon inhosin olomuotoani ja sitä ettei mitkään vaatteet enää näyttäneet hyvälle. Kun maha sitten pikkuhiljaa rv 17 tienoilla alkoi oikeasti muuttua kiinteäksi vauvamahaksi, muuttui omakin suhtautuminen. Nyt rv 28 aluillaan ja rakastan masuani <3

Vaikka ei sillä, edelleenkään en pidä ihmisistä jotka alkavat kommentoida mahan ulkomuotoa tai varsinkaan vertailla sitä muiden raskausmahoihin....

ja tuolle idiootille joka toivoo ap:lle keskenmenoa, häpeäisit! Itsekin km:n kokeneena ja todella tätä vauvaa toivoneena oli järkytys huomata ettei ollutkaan niin "kivaa" kun kroppa ei ollut enää oma. Ne on tunteita joille ei mitään voi, eikä niitä voi etukäteen ennustaa.

Kiitos sulle tästä. En tiedä miksi nämä negatiiviset tunteet kun raskaus on todella odotettu. Nyt vain kuulee kuinka pullea nyt sitten olenkaan ja minkä verran oikein syön. Kuinka sitä ihmisten kommentointia jaksaa loppuun asti, kun nyt olen jo aivan rikki.

Ole hyvä *halaa*

Nää on niitä "kiellettyjä" tunteita joista ei ääneen puhuta, mutta silti niin normaaleja. Mä ainakin yritin vaan sanoa itselleni että tätä kestää enää rajallisen ajan, jonka jälkeen saan oman itseni takaisin. Edelleen kyllä odotan sitä päivää että pääsen pudottamaan kertyneet kilot pois ja että mahdun vanhoihin farkkuihini.

Ei se silti vähennä rakkauttani tähän lapseen, niinkuin monet täällä luulevat...

Kyllä se siitä, koita jaksella..

No jos on muitakin... tunnen oloni niin huonoksi, kun tälläinen asia saa hermoraunioksi jo...

 

[vieras]

Teitä, joita vauvamaha ahdistaa: mitä olette itse aikaisemmin ajatelleet raskaana olevista? Itse en ole koskaan ollut raskaana, joten en tiedä miltä se tuntuu, mutten koskaan ole ajatellut mitään negatiivista raskaana olevista. En jotenkin ollenkaan tajua, miksi he pitävät itseään lihavina, kun ei kyse ole läskistä vaan raskaudesta. Musta odottavat äidit näyttävät ihanilta. Vielä on ole tavannut tapausta, joka ei näyttäisi - ei vaikka olisi kiloja tullut kuinka. Ymmärrän tietysti, että jos kroppa ei tunnu omalta, se ahdistaa. Mutta tämähän ei ole pysyvät olotila. Vauva siellä vaan ilmoittelee kasvustaan En tajua niitä, jotka jotenkin vihjaavat pullukaksi... en yhtään.

 

[samis]

Mä olen aina pitänyt odottavia äitejä kauniina ja ihaillut mahoja kaupungilla. Kun vauvaa yritettiin, pullistelin peilin edessä ja silittelin masua ja juttelin sille että kohta siellä kasvaa äitin ja isin rakas.. Säälittävää eikö totta Siksipä se olikin järkyttävää huomata ettei se oma maha niin ihana ollutkaan...

 

[ap]

Teitä, joita vauvamaha ahdistaa: mitä olette itse aikaisemmin ajatelleet raskaana olevista? Itse en ole koskaan ollut raskaana, joten en tiedä miltä se tuntuu, mutten koskaan ole ajatellut mitään negatiivista raskaana olevista. En jotenkin ollenkaan tajua, miksi he pitävät itseään lihavina, kun ei kyse ole läskistä vaan raskaudesta. Musta odottavat äidit näyttävät ihanilta. Vielä on ole tavannut tapausta, joka ei näyttäisi - ei vaikka olisi kiloja tullut kuinka. Ymmärrän tietysti, että jos kroppa ei tunnu omalta, se ahdistaa. Mutta tämähän ei ole pysyvät olotila. Vauva siellä vaan ilmoittelee kasvustaan En tajua niitä, jotka jotenkin vihjaavat pullukaksi... en yhtään.

Kiva kuulla tälläinenkin kommentti. Itse olen pitänyt raskaana olevia kauniina aina. Minä omalla kohdallani kuulen joka paikassa sitä kuinka takapuoli on sitten levinnyt ja miten pullea olen ja kuulen nk. hyvää huumoria titaniceista.. se kaikki vain jotenkin vaikuttaa siihen miten minä koen itseni nyt.
Rakastan vauvaani ja iloitsen kasvusta, mutta silti pääkoppa kamppailee näiden ahdistavien kommenttien vuoksi.