Raskaana hyvälle ystävälle, pitääkö kertoa abortista?

[onko edes totta]

Päädyimme jokin aika sitten sänkyyn hyvän ystäväni kanssa, ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kerta. Nyt kävi kuitenkin niin, että kortsu meni rikki ja olimme mökkeilemässä, ja sieltä ei sitten ihan heti päässytkään minnekään apteekkiin asioimaan ja mulla ilmeisesti hyvä hetki raskaaksi tulolle. Otin kyllä jälkiehkäisyn heti, kun pääsin apteekkiin, mut ilmeisesti liian myöhään.. Eli kaikki taas ihan putkeen.

Nyt mulla on moraalinen ongelma sen suhteen, että tuleeko mun kertoa tälle ystävälleni vahingosta ja abortista. Mä menin niin paniikkiin, että en suostunut puhumaan asiasta hänen kanssaan mitenkään, kun hän tapahtuman jälkeen yritti keskustella jotain. Ei ole ottanut asiaa puheeksi, vaikka selvästi tahtoisi, ei varmaan halua ahdistaa minua.

Hän ei siis tiedä, että olen raskaana, kerronko vain hoidanko asian pois päiväjärjestyksestä itsekseni? Jos hän olisi ollut joku tuntemattomampi ja yhdentekevä, niin en varmasti kertoisi, mutta tämä tapaus on läheinen, joten ehkä pitäisi... Pystynkö elämään salaisuuteni kanssa jos en kerro. Toisaalta taas, jos kerron, niin tilanne välillämme on lopullisesti sekaisin.

 

[Maira]

Kyllä sun vissii pitää asiasta senkin kanssa puhua...On kuitenkin aika raskas taakka kantaa ja on sillä toisellakin osapuolella sanansa sanottavana... :hug:

 

[vieras]

no onko abortti ainoa vaihtoehto? jos on ni älä kerro.
jos haluat pitää lapsen ni kerro.

 

[Rukoilijasirkka]

:| Olisit miettinyt ajoissa.
Se on sen toisenkin lapsi.

 

[.]

Onko tää totta?

 

[Madicken04]

Jaa-a... Jos meinaat ehdottomasti tehdä abortin niin en tiedä onko silloin mieltä kertoa kun toisella ei kuitenkaan ole sananvaltaa asiaan. Tavallaan oman omantunnon puhdistamiseksi aiheuttaa toiselle vain kärsimystä.

Jos taas toisen mielipide kiinnostaa ja aborttiratkaisu ei ole itsestäänselvä niin silloin olisi ihan hyväkin antaa toiselle myös mahdollisuus sanoa oma sanansa.

 

[re]

Sä olet ilmeisesti päätynyt tekemään abortin ? No moraalisestihan olis oikein, että kerrot asiasta myös tälle sun sexi kumppanille. Ja kun kerrot jos hän oliskin valmis isäksi ja tahtoisi kasvattaa lapsen vaikka yksin tai kanssasi. Voisitko sinä ajatella sitä vaihtoehtoa?

 

[Madicken04]

Yhdelle miespuolisella kaverille kävi noin, eli tämä naistuttavuus tuli raskaaksi ja teki abortin, muutama kuukausi myöhemmin sitten kerto asiasta ja se oli aika kova paikka tälle miehelle (joka siis oli itse aborttia vastaan). Minun mielestäni oli törkeä teko tältä naiselta.

 

[mur]

Kerrot, tottakai. Vaikka sä et lasta haluisi, isä voi haluta. Vaikka sitten yh-isäksi.

 

[hei]

:| Olisit miettinyt ajoissa.
Se on sen toisenkin lapsi.

Mitä tuo nyt auttaa? Kaikkiin asioihin voi sanoa, että mitäs teit niin.

 

[minea]

mun mielestä se sun "kaveri" on yhtälailla osallinen asiaan ja kuuluu jakaa se asia sen kanssa. tosin en nyt ihan automaattisena ratkaisuna aina sitä aborttia pitäis... se kun voi myös lisätä ongelmia mikä ei tuu yleensä ihmisillä mieleen vaan ajatellaan et saadaan ongelma pois päiväjärjestyksestä vaikka todellisuudessa se voi vast olla ongelmien alku. kokemusta on. mutta kysymykseen vastaisin että kannattaa puhua asiasta.

 

[kyllä]

Onhan se moraalisesti oikein kertoa, ikävä tilanne kyllä, itsellä oli vastaavanlainen. Tsemppiä!

 

[Kaisa]

jos se kaveri on sinulle niin tärkeä kuin kerrot ni kerro hänelle!!
Et pysty jatkamaan ystävyyttä muuten!!

 

[näin]

Älä kerro jos et pidä lasta.

 

[sunflower20]

Jos olet päättänyt tehdä abortin, älä missään nimessä kerro kumppanillesi että olet ollut raskaana ja teet abortin. Kannat salaisuuden itseksesi.
Joskus sun elämään astuu kumppani, jonka kanssa haluat perheen niin muista silloin olla hänelle rehellinen että olet abortin joskus tehnyt. Joskus nimittäin voi käydä niin hassusti että se abortin teko tuleekin julki, jonkun raskauden aikana tai sen jälkeen tai sen takia ettet saa lapsia. Niin silloin on hyvä ollut ettei sulla ole ollut salaisuuksia.

Mutta siis tälle ystävälle älä kerro. Äläkä sitten pahemmin asiaa mieti. Abortti on tullut ja mennyt ja takaisin et saa.
Lähipiirissäni on näin käynyt kerran ja voin sanoa, että asia ei ole helppo ollut, mutta tyttö päätti olla kertomatta. Kahdelle hyvälle ystävälle kertoi, toinen minä, silloin asiasta ja olimme hänen tukenaan abortissa. Pari kertaa olemme jutelleet asiasta, mutta kuuluu asiaan "julkinen salaisuus- älä puhu".

 

[ap]

Jaa-a... Jos meinaat ehdottomasti tehdä abortin niin en tiedä onko silloin mieltä kertoa kun toisella ei kuitenkaan ole sananvaltaa asiaan. Tavallaan oman omantunnon puhdistamiseksi aiheuttaa toiselle vain kärsimystä.

Jos taas toisen mielipide kiinnostaa ja aborttiratkaisu ei ole itsestäänselvä niin silloin olisi ihan hyväkin antaa toiselle myös mahdollisuus sanoa oma sanansa.

Niinpä, tätä minäkin juuri mietin. Mutta kun toisaalta en yhtään tiedä hänen ajatuksistaan tällaisiin asioihin, kun torjuin keskusteluyritykset niin kärkkäästi silloin, kun olisi halunnut sanoa jotain. Sen jälkeen asiasta ei ole tosiaan puhuttu, vaikka välillä huomaankin kysyviä ilmeitä. Periaatteessa olisi reilua ehkä antaa hänelle mahdollisuus sanoa sanansa, mutta toisaalta, onko sillä mitään väliä, kun minä sen päätöksen kuitenkin teen.

 

[kyllä]

:| Olisit miettinyt ajoissa.
Se on sen toisenkin lapsi.

Tuo ei auta kyllä yhtään, turha"neuvo"tai paremminki jälkivittuilua.

 

[lea]

kerro siitäkin syystä että aborttin jälkeen sinä vasta tukea tarvitkin

 

[Madicken04]

kerro siitäkin syystä että aborttin jälkeen sinä vasta tukea tarvitkin

No, jos toinen olisi aborttia vatsaan niin on todella itsekästä ensin "tappaa" tämän lapsi ja sitten vielä vaatia tukea tilanteeseen.

tietty jos toinenkin on abortin kannalla niin sillon voi toki tukea toisiaan, mutta kun kerta miehellä ei ole sananvaltaa asiaan niin...

 

[lea]

Jaa-a... Jos meinaat ehdottomasti tehdä abortin niin en tiedä onko silloin mieltä kertoa kun toisella ei kuitenkaan ole sananvaltaa asiaan. Tavallaan oman omantunnon puhdistamiseksi aiheuttaa toiselle vain kärsimystä.

Jos taas toisen mielipide kiinnostaa ja aborttiratkaisu ei ole itsestäänselvä niin silloin olisi ihan hyväkin antaa toiselle myös mahdollisuus sanoa oma sanansa.

Niinpä, tätä minäkin juuri mietin. Mutta kun toisaalta en yhtään tiedä hänen ajatuksistaan tällaisiin asioihin, kun torjuin keskusteluyritykset niin kärkkäästi silloin, kun olisi halunnut sanoa jotain. Sen jälkeen asiasta ei ole tosiaan puhuttu, vaikka välillä huomaankin kysyviä ilmeitä. Periaatteessa olisi reilua ehkä antaa hänelle mahdollisuus sanoa sanansa, mutta toisaalta, onko sillä mitään väliä, kun minä sen päätöksen kuitenkin teen.

on sillä.. jos ystäväsi on sinulle tosiaan tärkeä. ni kuka tietää, vaikka oisi joskus tuleva kumppanisi?

 

[lea]

kerro siitäkin syystä että aborttin jälkeen sinä vasta tukea tarvitkin

No, jos toinen olisi aborttia vatsaan niin on todella itsekästä ensin "tappaa" tämän lapsi ja sitten vielä vaatia tukea tilanteeseen.

tietty jos toinenkin on abortin kannalla niin sillon voi toki tukea toisiaan, mutta kun kerta miehellä ei ole sananvaltaa asiaan niin...

oli kummin päin vain.. ni silti miehellä on oikeus tietää!!

 

[kaisa]

miten luulet pystyvästi jatkamaan ystävyyttä kantaessasi tuollaista salaisuutta sisälläsi?

 

[kuules]

jos nyt ensin antaisit hänen sanoa sen, mitä on koko seikkaulusta halunnut selvästikin sanoa. Se voi ratkaista tuon sinun pähkäilysi. Outoa, jos on hyväkin ystävä ja sinä et annan hänen puhua ajatuksiaan.

 

[Madicken04]

Jaa-a... Jos meinaat ehdottomasti tehdä abortin niin en tiedä onko silloin mieltä kertoa kun toisella ei kuitenkaan ole sananvaltaa asiaan. Tavallaan oman omantunnon puhdistamiseksi aiheuttaa toiselle vain kärsimystä.

Jos taas toisen mielipide kiinnostaa ja aborttiratkaisu ei ole itsestäänselvä niin silloin olisi ihan hyväkin antaa toiselle myös mahdollisuus sanoa oma sanansa.

Niinpä, tätä minäkin juuri mietin. Mutta kun toisaalta en yhtään tiedä hänen ajatuksistaan tällaisiin asioihin, kun torjuin keskusteluyritykset niin kärkkäästi silloin, kun olisi halunnut sanoa jotain. Sen jälkeen asiasta ei ole tosiaan puhuttu, vaikka välillä huomaankin kysyviä ilmeitä. Periaatteessa olisi reilua ehkä antaa hänelle mahdollisuus sanoa sanansa, mutta toisaalta, onko sillä mitään väliä, kun minä sen päätöksen kuitenkin teen.

Riippuu sinun päätöksestäsi. Jos se on ehdottomasti abortti, niin siinä tapauksessa on mielestäni turha kiusata toista. Jos taas et ole varma ja oma päätöksesikin olisi osin riippuvainen siitä miten mies asiaan suhtautuu (ts. jos mies kovasti haluaisikin lapsen voisit harkita raskauden jatkamista ja jos taas mies on abortin kannalla se vahvistaisi vain omaa päätöstäsi keskeytyksestä), silloin on hyvä antaa miehen myös sanoa oma näkemyksensä ja vaikuttaa sillä. Vaikka lopullinen päätös onkin sinun.

 

[Madicken04]

kerro siitäkin syystä että aborttin jälkeen sinä vasta tukea tarvitkin

No, jos toinen olisi aborttia vatsaan niin on todella itsekästä ensin "tappaa" tämän lapsi ja sitten vielä vaatia tukea tilanteeseen.

tietty jos toinenkin on abortin kannalla niin sillon voi toki tukea toisiaan, mutta kun kerta miehellä ei ole sananvaltaa asiaan niin...

oli kummin päin vain.. ni silti miehellä on oikeus tietää!!

Minusta se vaan on todella itsekästä naiselta. Oma mies-tuttavani on vielä muutaman vuoden jälkeenkin melkoisen kettuuntunut tuolle naiselle joka kertoi abortista jälkikäteen, ei ole sen jälkeen halunnut olla tämän kanssa missään tekemisissä jne. Liekö siitä kertomisesta sitten loppupelissä oli paljon iloa tälle naisellekaan?

Mies ainakin olisi jälkeenpäin ollut paljon mielummin tietämättä koko asiasta.