V
"vieras"
Vieras
Dragsvik-väittely: Ruotsinkieliset hermostuivat turhaan
Dragsvik-väittely: Ruotsinkieliset hermostuivat turhaan Julkaistu: 13:024 kommenttia
Kuva: Puolustusvoimat
Dragsvikin varuskunnassa koulutetaan Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkäreitä. Kuva vuoden 2006 kansainvälisestä harjoituksesta.
Kuva: Puolustusvoimat
Dragsvikin varuskunnassa koulutetaan Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkäreitä. Kuva vuoden 2006 kansainvälisestä harjoituksesta.
Jussi Niinistö.
Kuva: Jussi NiinistöFaktakulma
Uudenmaan Prikaati on Suomen puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Prikaati kouluttaa vuosittain lähes 1500 varusmiestä sekä reserviläisiä. Prikaati sijaitsee Dragsvikissa, pari kilometriä Raaseporin ydinkaupungista Länsi-Uudellamaalla.
Perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen asiantuntija, tuore kansanedustaja Jussi Niinistö katsoo ruotsinkielisten hermostuneen turhaan hänen Dragsvik-linjauksestaan. Niinistö, sotahistorian dosentti, sanoi tällä viikolla, että Dragsvikin ruotsinkielisen varuskunnan olemassaololle ei ole kuin kielipoliittisia syitä.
Niinistön väite suututti RKP-taustaisen tutkija Charly Salonius-Pasternakin Ulkopoliittisesta instituutista. Kuten Uusi Suomi eilen kertoi, Salonius-Pasternak syytti Jussi Niinistöä henkilökohtaisen kielipolitiikan tekemisestä.
Niinistö sanoo Uudelle Suomelle, että hänen mielestään asia on juuri päinvastoin.
Ei kielipoliittisista syistä tulla lakkauttamaan mitään varuskuntaa. Ei tässä ole kyse minun kielipoliittisista näkemyksistäni, vaan siitä, että Dragsvik on säilytetty lähinnä kielipoliittisista syistä. Se on ollut lakkautuslistalla jo pitkään, sanoo Niinistö.
Tuntuu, että RKP:lla ei ole muita argumentteja kuin kielipolitiikka tässä asiassa.
Niinistö korosti väittelyn aloittaneessa Ylen haastattelussa, että perussuomalaiset säilyttäisi kaikki varuskunnat. Jos joku varuskunta kuitenkin pitäisi lakkauttaa, olisi Dragsvik ensimmäisenä listalla, koska sille ei ole sotilaspoliittisia perusteita.
Salonius-Pasternakin mukaan tämä on täyttä lumetta, koska Dragsvikin varuskunta on hänen mukaansa yksi puolustusvoimien tehokkaimmista yksiköistä. Osoitukseksi tästä hän nosti esiin muun muassa sen, että Dragsvikissa 1,3 prosenttia puolustusvoimien kantahenkilökunnasta kouluttaa 4,8 prosenttia varusmiehistä.
Johtuisiko se siitä, että sinne ei saada tarpeeksi kouluttajia, vastaa Niinistö.
Ei tässä ole kyse minun kielipoliittisista näkemyksistäni
Ei tämä ole se peruste, millä varuskunnan tehokkuutta mitataan.
Niinistö, Helsingin yliopiston Suomen historian ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti, katsoo Dragsvikin varusmiesten saaman koulutuksen olevan yhtä hyvää kuin muissakin Suomen varuskunnissa. Varuskunnan toiminta voitaisiin kuitenkin hänen mielestään helposti siirtää esimerkiksi läheiseen Upinniemeen.
Jos kuitenkin jostain tulee varuskunta lakkauttaa, niin se tulisi tehdä ruuhka-Suomesta, jossa varuskuntaverkko on muutenkin riittävän tiheä ja monilla joukko-osastoilla on ongelmia harjoitusalueiden suhteen, Niinistö kirjoitti varuskuntia käsittelevässä blogikirjoituksessaan maaliskuussa.
Koulutus järjestettäisiin yhä ruotsin kielellä.
Ruotsin kielellä pitää jatkossakin saada suorittaa varusmiespalvelus, Niinistö toteaa Uudelle Suomelle.
Niinistöllä ei ole valmiita laskelmia siitä, millaisia säästöjä Dragsvikin yhdistämisellä Upinniemeen voitaisiin saavuttaa. Blogissaan hän kuitenkin arvioi, että puolustusvoimien tai valtion kokonaistalouden näkökulmasta lakkauttamalla kaksi tai kolme varuskuntaa ei saavutettaisi käytännössä juurikaan säästöjä.
Niinistö kritisoi voimakkaasti Suomen viime vuosien puolustuspolitiikkaa. Tarve varuskuntien lakkauttamiselle johtuu hänen mukaansa tehdyistä järjettömistä päätöksistä kuten maamiinoista luopumisesta Ottawan kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.
Toinen esimerkki järjettömyyksistä on Niinistön mukaan niin sanottu kaluston massavanheneminen.
On luovuttu täysin käyttökelpoisesta kalustosta kuten panssarivaunu T-72:sta tai venäläisperäisestä tykistöstä vain siksi, että ne eivät ole Nato-yhteensopivia. Niiden ammuksetkin olisivat halpoja kuin saippua, Niinistö ihmettelee.
Niinistön mukaan tehdyt virheet ja liian kalliit hankinnat ovat osaltaan johtaneet siihen, että puolustusvoimien johto haluaa pienentää reserviä. Hän on huolissaan tällä vaalikaudella alkavasta puolustusvoimien jättiremontista, jota hän ei halua luovuttaa pelkästään puolustusvoimien johdon omiin käsiin.
Ensin tulee valikoiva asevelvollisuus, sitten Ruotsin tie eli yleisen asevelvollisuuden lakkauttaminen ja palkka-armeija. Ja sitten osallistutaankin enää kansainväliseen kriisinhallintaan ja liitytään Natoon, luettelee Niinistö.
Niinistö ja perussuomalaiset uskovat perinteiseen linjaan: vahvaan kotimaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen.
Dragsvik-väittely: Ruotsinkieliset hermostuivat turhaan Julkaistu: 13:024 kommenttia
Kuva: Puolustusvoimat
Dragsvikin varuskunnassa koulutetaan Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkäreitä. Kuva vuoden 2006 kansainvälisestä harjoituksesta.
Kuva: Puolustusvoimat
Dragsvikin varuskunnassa koulutetaan Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkäreitä. Kuva vuoden 2006 kansainvälisestä harjoituksesta.
Jussi Niinistö.
Kuva: Jussi NiinistöFaktakulma
Uudenmaan Prikaati on Suomen puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Prikaati kouluttaa vuosittain lähes 1500 varusmiestä sekä reserviläisiä. Prikaati sijaitsee Dragsvikissa, pari kilometriä Raaseporin ydinkaupungista Länsi-Uudellamaalla.
Perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen asiantuntija, tuore kansanedustaja Jussi Niinistö katsoo ruotsinkielisten hermostuneen turhaan hänen Dragsvik-linjauksestaan. Niinistö, sotahistorian dosentti, sanoi tällä viikolla, että Dragsvikin ruotsinkielisen varuskunnan olemassaololle ei ole kuin kielipoliittisia syitä.
Niinistön väite suututti RKP-taustaisen tutkija Charly Salonius-Pasternakin Ulkopoliittisesta instituutista. Kuten Uusi Suomi eilen kertoi, Salonius-Pasternak syytti Jussi Niinistöä henkilökohtaisen kielipolitiikan tekemisestä.
Niinistö sanoo Uudelle Suomelle, että hänen mielestään asia on juuri päinvastoin.
Ei kielipoliittisista syistä tulla lakkauttamaan mitään varuskuntaa. Ei tässä ole kyse minun kielipoliittisista näkemyksistäni, vaan siitä, että Dragsvik on säilytetty lähinnä kielipoliittisista syistä. Se on ollut lakkautuslistalla jo pitkään, sanoo Niinistö.
Tuntuu, että RKP:lla ei ole muita argumentteja kuin kielipolitiikka tässä asiassa.
Niinistö korosti väittelyn aloittaneessa Ylen haastattelussa, että perussuomalaiset säilyttäisi kaikki varuskunnat. Jos joku varuskunta kuitenkin pitäisi lakkauttaa, olisi Dragsvik ensimmäisenä listalla, koska sille ei ole sotilaspoliittisia perusteita.
Salonius-Pasternakin mukaan tämä on täyttä lumetta, koska Dragsvikin varuskunta on hänen mukaansa yksi puolustusvoimien tehokkaimmista yksiköistä. Osoitukseksi tästä hän nosti esiin muun muassa sen, että Dragsvikissa 1,3 prosenttia puolustusvoimien kantahenkilökunnasta kouluttaa 4,8 prosenttia varusmiehistä.
Johtuisiko se siitä, että sinne ei saada tarpeeksi kouluttajia, vastaa Niinistö.
Ei tässä ole kyse minun kielipoliittisista näkemyksistäni
Ei tämä ole se peruste, millä varuskunnan tehokkuutta mitataan.
Niinistö, Helsingin yliopiston Suomen historian ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti, katsoo Dragsvikin varusmiesten saaman koulutuksen olevan yhtä hyvää kuin muissakin Suomen varuskunnissa. Varuskunnan toiminta voitaisiin kuitenkin hänen mielestään helposti siirtää esimerkiksi läheiseen Upinniemeen.
Jos kuitenkin jostain tulee varuskunta lakkauttaa, niin se tulisi tehdä ruuhka-Suomesta, jossa varuskuntaverkko on muutenkin riittävän tiheä ja monilla joukko-osastoilla on ongelmia harjoitusalueiden suhteen, Niinistö kirjoitti varuskuntia käsittelevässä blogikirjoituksessaan maaliskuussa.
Koulutus järjestettäisiin yhä ruotsin kielellä.
Ruotsin kielellä pitää jatkossakin saada suorittaa varusmiespalvelus, Niinistö toteaa Uudelle Suomelle.
Niinistöllä ei ole valmiita laskelmia siitä, millaisia säästöjä Dragsvikin yhdistämisellä Upinniemeen voitaisiin saavuttaa. Blogissaan hän kuitenkin arvioi, että puolustusvoimien tai valtion kokonaistalouden näkökulmasta lakkauttamalla kaksi tai kolme varuskuntaa ei saavutettaisi käytännössä juurikaan säästöjä.
Niinistö kritisoi voimakkaasti Suomen viime vuosien puolustuspolitiikkaa. Tarve varuskuntien lakkauttamiselle johtuu hänen mukaansa tehdyistä järjettömistä päätöksistä kuten maamiinoista luopumisesta Ottawan kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.
Toinen esimerkki järjettömyyksistä on Niinistön mukaan niin sanottu kaluston massavanheneminen.
On luovuttu täysin käyttökelpoisesta kalustosta kuten panssarivaunu T-72:sta tai venäläisperäisestä tykistöstä vain siksi, että ne eivät ole Nato-yhteensopivia. Niiden ammuksetkin olisivat halpoja kuin saippua, Niinistö ihmettelee.
Niinistön mukaan tehdyt virheet ja liian kalliit hankinnat ovat osaltaan johtaneet siihen, että puolustusvoimien johto haluaa pienentää reserviä. Hän on huolissaan tällä vaalikaudella alkavasta puolustusvoimien jättiremontista, jota hän ei halua luovuttaa pelkästään puolustusvoimien johdon omiin käsiin.
Ensin tulee valikoiva asevelvollisuus, sitten Ruotsin tie eli yleisen asevelvollisuuden lakkauttaminen ja palkka-armeija. Ja sitten osallistutaankin enää kansainväliseen kriisinhallintaan ja liitytään Natoon, luettelee Niinistö.
Niinistö ja perussuomalaiset uskovat perinteiseen linjaan: vahvaan kotimaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen.
