V
Vepasto
Vieras
Aamulla kun esikoinen oli lähtenyt eskariin ja mä olin hetken levännyt sohvalla aloitin pyykkiurakan; tässä kuva ennen:
Ja tässä urakan jälkeen, johon meni aikaa:
http://www.aijaa.com/v.php?i=2709121.jpg
Pyykkiurakan välissä piti tehdä ruokaa ja laittaa kuopus unille. Iltapäivällä tein kakkupohjan, joka epäonnistui. :ashamed: Sitten ripustin koneellisen pyykkiä kuivumaan ja sen jälkeen aloin siivota olohuonetta. Ja se ei käynytkään ihan hetkessä, koska lapset oli kiitettävästi levittäneet lelunsa sinne ja kuopus oli levittänyt kaikki laulukirjat (n. 25 kpl ). Sitten piti imuroida sohvatkin. Äsken kun tulin esikoista nukuttamasta,pyyhin vielä pölyt.
Illalla huomasin, että mulla on liian vähän kananmunia, että saan tehtyä uudet kakkupohjat, soitin siskolle ja se toi kaksi munaa. Laitoin paketin pöydälle, niin ettei kuopus ylettyisi siihen. Kuinka ollakaan, esikoinen oli katsonut niitä munia ja jättänyt ne pöydän reunalle ja hetken päästä näen kaksi raakaa kananmunaa lattialla rikkinäisenä. Siinä vaiheessa multa pääsi itku. Mä ajattelin, että tästä ei tule mitään. Mies sitten tuli ja siivosi munat pois. Mä menin siivoomaan olohuonetta ja mies alkoi tiskata.
Nyt on olkkari siisti ja toinen kakkupohja uunissa (jospa se tällä kertaa onnistuisi ). Toisen pohjan teen kohta. Sitten onkin tämän päivän työt tehty ja huomenna on edessä vielä enemmän hommia.
Ja tässä urakan jälkeen, johon meni aikaa:
http://www.aijaa.com/v.php?i=2709121.jpg
Pyykkiurakan välissä piti tehdä ruokaa ja laittaa kuopus unille. Iltapäivällä tein kakkupohjan, joka epäonnistui. :ashamed: Sitten ripustin koneellisen pyykkiä kuivumaan ja sen jälkeen aloin siivota olohuonetta. Ja se ei käynytkään ihan hetkessä, koska lapset oli kiitettävästi levittäneet lelunsa sinne ja kuopus oli levittänyt kaikki laulukirjat (n. 25 kpl ). Sitten piti imuroida sohvatkin. Äsken kun tulin esikoista nukuttamasta,pyyhin vielä pölyt.
Illalla huomasin, että mulla on liian vähän kananmunia, että saan tehtyä uudet kakkupohjat, soitin siskolle ja se toi kaksi munaa. Laitoin paketin pöydälle, niin ettei kuopus ylettyisi siihen. Kuinka ollakaan, esikoinen oli katsonut niitä munia ja jättänyt ne pöydän reunalle ja hetken päästä näen kaksi raakaa kananmunaa lattialla rikkinäisenä. Siinä vaiheessa multa pääsi itku. Mä ajattelin, että tästä ei tule mitään. Mies sitten tuli ja siivosi munat pois. Mä menin siivoomaan olohuonetta ja mies alkoi tiskata.
Nyt on olkkari siisti ja toinen kakkupohja uunissa (jospa se tällä kertaa onnistuisi ). Toisen pohjan teen kohta. Sitten onkin tämän päivän työt tehty ja huomenna on edessä vielä enemmän hommia.
et poru ei oo kaukana,kun sattuu noita kökköjä päiviä mukaan.huomenna on päivä uus 