Raju poika 1v5kk

[Simsalabim]

Osaisko joku viisas neuvoa,että miten toimin tilanteessa jossa poikani 1v5kk käy toisen lapsen kimppuun? Poikamme on todella temperamenttinen tapaus ja kerhokäynnit alkavat olemaan jo todella haastavia, kun saan olla jatkuvasti pyytelemässä muilta äideiltä anteeksi poikani käytöstä, kun se siis menee ja törkkii muut kumoon ja saattaa jopa tarttua kynsillä naamasta kiinni!Toki poistan lapsen heti tilanteesta ja torun, mutta hetken päästä ollaan taas samassa tilanteessa. En kohta uskalla päästää muksuani edes pois sylistä, kun hän on taas jo etsimässä uutta kohdetta. Meillä on toinenkin poika 3v, jonka kanssa ei ole ikinä ollut vastaavanlaista ongelmaa ja olen aivan ihmeissäni, että mitä tämä on ja miten sen saa kuriin, kun eihän 1v5kk vielä ymmärrä satuttavansa toista. Isommalla pojalla sujuu niin mukavasti kerhossa muiden lasten kanssa, enkä haluaisi hänen vuokseen lopettaa kerhossa käymistä! Täytyykö vain odottaa, että pienemmälle tulee vähän lisää järkeä tässäkin asiassa?Onko muilla vastaavanlaisia tukalia kokemuksia?

 

[SantaMaria]

Meillä ei ole vastaavaa ongelmaa mutta yritän jotain vastata. Lapsi on tosiaan niin pieni vielä ettei ymmärrä tekostensa seurauksia mutta pikkuhiljaa alkaa varmaan ymmärtää kun vanhemmat ohjaavat häntä siitä pois. Ymmärrän ettet halua lopettaa kerhossa käymistä mutta sitten sinun on vain kuljettava tiiviisti lapsesi perässä ja estettävä häntä vahingoittamasta muita. Meidän poika osoittaa mieltään tekemällä kiellettyjä jos häntä ei mielestään huomioida tarpeeksi, en tiedä onko teillä tästä kyse, auttaisiko jos keskityt itse leikkimään lapsesi kanssa? Jaksuja =)

 

[Simsalabim]

Hetkellisesti onnistun pitämään pojan poissa muiden lasten kimpusta, kun keksin hänelle jotakin muuta tekemistä, mutta selkeesti muut lapset ovat poikani mielestä se kiinnostavin asia koko kerhossa ja haluaa muiden lasten luokse. Varmaan silläkin on vaikutusta tuohon muiden törkkimiseen, että veljekset ovat keskenään välillä melko rajuja ja pienempi varmaan omalla tavallaan ajattelee, että se on sitä normaalia kanssakäymistä. Olen yrittänyt isommalle pojallemme opettaa, ettei tönisi pienempää eikä tietysti muutenkaan saa satuttaa, mutta niitä tilanteita kuitenkin väistämättä välillä tulee. Isompi poikamme oli pienenä rauhallinen ja yleensä juuri se, jonka kimppuun tällainen kuopuksemme kaltainen koltiainen hyökkäsi esim. kerhossa, ja muistan kyllä silloin miettineeni että eikö tuo äiti saa lastaan kuriin :kieh: , vaikka tilanteet tulivat niin yllättäen ettei niihin ehtinyt reagoida ajoissa. Nyt kun olen itse äitinä tällä toisella puolella, niin ei tunnu kivalta ajatus siitä, että muut äidit ajattelevat samoin, vaikka ymmärrän sen kyllä hyvin!

 

[Cinnamon Lee]

Ei oo paljoo vinkkiä antaa. Ei siinä taida muu auttaa kun se vahtiminen. Mä vaadin lapselta että täytyy "pyytää anteeksi" siis paijata nätisti tai halia sen jälkeen jos on satuttanut toista, edellyttäen sitä että toinen lapsi hyväksyy sen.

Meillä on ihan sama tilanne pikkusisko 1,5v työntää toiset pois alta kun on itte menossa. Pitää hyvin puolensa 5v isoveljelleen, vaan pienemmät (ittensä kokoset siis) lentää kun leppäkeihäät. Ja meilläkin isoveli oli pienenä hyvin nätisti aina. Minäkin ihmettelin niitä "päälle käyviä lapsia", tai en oikeestaan lapsia, vaan niitä vanhempia jotka eivät välittäneet tuon taivallista siitä miten lapset käyttäytyi. Sen siitä sitten saa. :kieh: Vaikka mua kyllä haittaa oman lapsen käytös tuollaisissa tilanteissa, ihan niinkuin sinuakin.

 

[ainonäiti]

Meillä kasvaa myös tällainen muitten kumoon kaataja... Väliin mennään ja arestiin laitetaan. Sitten pyydetään anteeksi. Nyt ollut muutenkin todella hurja uhmistelu meneillään. Isänsä kanssa kuin enkeli ja minulle riivaa... Kokeilee jokavälissä mitä teen jos tekee kiellettyjä juttuja. No arestiinhan sitä joutuu.