Rajoja lapselle,kiitos neuvoista!

..on mielenkiintoista 2 v kanssa, joka aloittaa aamulla ei pueta, ei mennä ulos, ei mennä kauppaan ei mennä nukkumaan, en syö, haluan toista ruokaa jne..

Ymmärrän, etä aikuinen ottaa vastuu arjen pyörittämisestä ja jossain pienissä asioissa voidaan antaa lapsen valita. Joskus vaan tuntuu niin riittämättömältä, kun nukuttamiseen menee tunti. Tämä lapsi tarvitse päiväunet jaksaakseen. Ja hän kokeilee rajoja nukuttamistilanteessa koko ajan, tuntuu sisltä että puhe menee ohi korvien.

Sovittelua yritän aika pitkälle, mutta 2v ymmärrys on joskuss hukassa..Lahjominen tai kiristämien ei tehoa..Kirjojen lukemisella nukahtamista ennen ei ole hyötyä..Häntä ei saa nykyisin silittää eikä laulaa..siinä me sitten olemme kaksi kiukkuista makuuhuoneessa

 

Tietyt rutiinit auttaa jonkin verran eli meillä herätään aikaiseen noin 7-7.30. aamupalan jälkeen ulkoillaan tai kerhoillaan. Ruoka syödään puolen päivän aikaan ja sitten rauhoitutaan kirjaa lukemalla tai unilauluja kuunnellen cd-levyltä. Vaikka lapset on 5 ja 3½ he kyllä yleensä nukahtavat. Mutta olen huomannut, että lapset on tässä asiassa hyvin yksilöllisiä. Jotkut vaan eivät nuku tai nukkuvat todella lyhyet päiväunet. Heti jos nukumme aamulla pidempään tai oleilemme aamupäivän sisällä rauhallisia leikkejä leikkien ei lapsia saa millään nukkumaan ja silloin en heitä laitakkaan väkisin nukkumaan. Toki pienempien lasten olisi hyvä nukkua ne päiväunet, mutta toivon kovasti että tämä kapinointi äitiä vastaan menisi teillä pian ohi ja ohi meneeväähän kaikki tuollaiset vaiheet ovat. Vomia sinulle ja kärsivälisyyttä.

 

Meillä 2-vuotias kiukuttelee lähes joka aamu vaipan vaihtamisen vuoksi.Hän ei antaisi ottaa pois litimärkää yövaippaansa,ja joudun ottamaan sen pois pienen pakon kanssa.Toinen huudon aihe on pukeminen,poikaa saa metsästää ensin syliin ja sitten rimpuilulla vaatteet päälle.Tilanteen saa yleensä kyllä rauhoitettua kun rupean laulaamaan lastenlauluja pukemisen aikana.Iltarutiinit ovat meilläkin venyneet,ennen riitti iltalukemiseksi pari kirjaa, nyt poika raahaa sängylle toistakymmentä opusta jotaka pitäisi selata.
Tässä ei nyt ollut mitään hyviä rajoja lapselle vinkkejä,mutta tiedoksi ja lohdutukseksi että kohtalotovereita löytyy.....

 

Yks hyvä keino tuollaisessa tilanteessa(itsellä kotona samanikäinen ja samalla kiukulla varustettu) on että ei anna liikaa vaihtoehtoja, eikä kysellä turhaan että laitettaisko vaatteet, syötäiskö jne.. Vaan toteat, että nyt puetaan, ja todella sitten puette samantien.
Ruoka on se mitä äiti laittaa, eikä muuta tule...

Kyllä kaksi vuotiaskin sitten äkkiä oppii, että näin on ja sillä sipuli.
Toki täytyy lapsen tahtoa myös kunnioittaa, eikä aina määrätä. Sehän syö lapsen itseluottamusta ja tuo heikkoa itsetuntoa. Mutta jos tuntuu että kaikki alkaa olemaan ei ja ei, niin silloin käytän itse tällaista keinoa.
Meillä toimiii. Toimiskohna teillä?