Itseä vaivaa hurjan kurja vauvakuume.
Vai olisiko se raskauskuume?
Nuorin lapsista on vielä pieni vauva itsekin.
Pohdin ja piinaan itseäni näillä vauva-ajatuksillani. :ashamed:
Mistä sen tietää varmaksi että vielä jaksaa ?
Kun välillä on olo että rahkeet juuri ja juuri riittää näissä ja seuraavana taas mietin palavasti,toivoen,raskautta.
Haluaisin päästä omiin mittoihini takaisin-vyötärön,pukeutua lempi farkkuihin,juoda lasin viiniä miettimättä olenko raskaana tai koska pitää imettää,haluaisin tavalliset rintsikat,en aukeavia imetysliivejä
Mutta kohta taas katselen netistä mamma vaatteita,haaveilen pyöreästä masusta,kaipaan jännitystä testatessa,haaveilen vauvan tuoksusta,jännityksestä synnytyksessä...Kaikista niistä ainutlaatuisista asioista! :heart:
Miten voi päättää että näin on hyvä,juuri näin ja nyt?
Saako koskaan hellitettyä vauvakuumeestaan vai onko aina se yksi syntymätön,haavevauva jota ei tule ja jota kuitenkin kaipaa? :snotty:
Tämä on ihan kamalaa,kun näitä pohdin vaikka tiedän että helpointa on antaa mennä vaan ja katsoa miten käy ja ajattelen etten sitten vanhana mummona istu kiikkustuolissa ja kadu tekemättömiä,aikoja joita en saa takaisin....
Joku kommentti/mielipide olisi mukava,saa siis kommentoida B)
Swaddle
Vai olisiko se raskauskuume?
Nuorin lapsista on vielä pieni vauva itsekin.
Pohdin ja piinaan itseäni näillä vauva-ajatuksillani. :ashamed:
Mistä sen tietää varmaksi että vielä jaksaa ?
Kun välillä on olo että rahkeet juuri ja juuri riittää näissä ja seuraavana taas mietin palavasti,toivoen,raskautta.
Haluaisin päästä omiin mittoihini takaisin-vyötärön,pukeutua lempi farkkuihin,juoda lasin viiniä miettimättä olenko raskaana tai koska pitää imettää,haluaisin tavalliset rintsikat,en aukeavia imetysliivejä
Mutta kohta taas katselen netistä mamma vaatteita,haaveilen pyöreästä masusta,kaipaan jännitystä testatessa,haaveilen vauvan tuoksusta,jännityksestä synnytyksessä...Kaikista niistä ainutlaatuisista asioista! :heart:
Miten voi päättää että näin on hyvä,juuri näin ja nyt?
Saako koskaan hellitettyä vauvakuumeestaan vai onko aina se yksi syntymätön,haavevauva jota ei tule ja jota kuitenkin kaipaa? :snotty:
Tämä on ihan kamalaa,kun näitä pohdin vaikka tiedän että helpointa on antaa mennä vaan ja katsoa miten käy ja ajattelen etten sitten vanhana mummona istu kiikkustuolissa ja kadu tekemättömiä,aikoja joita en saa takaisin....
Joku kommentti/mielipide olisi mukava,saa siis kommentoida B)
Swaddle
Ja välillä kun tuntuu olevan kädet täynnä jo tuon yhden mussukan kanssa niin joskus sitä miettii että mites sit ku näitä pikkuisia olisikin kaksi; miten ihmeessä sitten ehtisin ja jaksaisin kaikkea?? 
Varmasti raskasta olisi, mutta siitä selvitään yhdessä. Varmasti olisi tuplaten myös iloa, onnea, rakkautta... Siksi olenkin päättänyt, että pikkukakkonen saa tulla jos on tullakseen. On tervetullut perheeseemme! =) 
Jaksaa paremmin ja palautuu sitten nopeammin synnytyksenkin jälkeen omiin mittoihin - näin kävi ainakin minulla.