Pystyykö tupakan polttamisen lopettaa, kun vaan haluu....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Prkleentupakka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Prkleentupakka

Vieras
Tuolta lihavuus/laihuus -ketjusta tuli vaan mieleen.

Enkä nyt haluais mitään raskausaikakeskustelua. Vaan lopettamista muuten vaan.

Mä nimittäin ite mietin tätä kovasti. Olen töissä, jossa on kielletty tupakointi. Monethan siellä käy tupakilla, mutta mä oon päättäny, että en.

No, aamulla putkeen monta tupakkaa ja töissä sit ilman. Ja monesti haaveilen, että voi kun olisinkin kokonaan ilman. Niin, siis mietin, että oispa ihanaa, ku en heti töitten jälkeen odottas tupakan sytyttämistä niin kauheesti.

Se tupakki maistuu hyvältä, mutta sen jälkeen taas harmittaa (ku se nikotiinivajaus on korjattu...), että miks koskaan ees alotin moisen harrastuksen....

Onko joku tosiaan lopettanu polttamisen tuosta noin vaan? (Ja ilman plussaamista tai raskaana oloa)
 
Minä olen lopettanut polttamisen "tuosta noin vain".
Itselläni yksinkertaisesti alkoi ottamaan nuppiin koko tupakointi. Olin polttanut.. hmm.. n. 8 vuotta. Korvikkeena oli jenkki- purkka :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Coon:
Minä olen lopettanut polttamisen "tuosta noin vain".
Itselläni yksinkertaisesti alkoi ottamaan nuppiin koko tupakointi. Olin polttanut.. hmm.. n. 8 vuotta. Korvikkeena oli jenkki- purkka :)

hyvähyvä! :flower:
 
no, juu motivaatiota se munkin mielestä vaatii. itsellä motivaattorina toimi sopimus mieheni kanssa; ei aleta yrittämään lasta, ennenkun molemmat on lopettanut tupakoinnin. miehellä onnistui hepommin, mulla vaati muutaman ratkeamisen, enenkuin onnistui lopullisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
Eihän se ole kuin omasta tahdosta kiiini.

Niinhän se tietty on. Mulla on tahto, mutta ilmeisesti joku voima puuttuu.

Mun mies lopetti tupakoinnin tosta noin vaan (12 vuotta sitten), eikä ees vaahdonnu asiasta.

Alko sit polttaa sikareita sillon tällön ja kun ne kuulemma alko maistuu liian hyvältä, lopetti. Tosta noin vaan.

Joo, kyllähän se on ihmisestä ja sen tahdosta kiinni. Ja jostain ihmeen voimasta toteuttaa tahtonsa. Mäkin haluisin sen voiman. :/

 
Kyllä se itsensä valmistelua vaatii. Täytyy miettiä miten erilaisissa houkutustilanteissa toimiija päätös on paras tehdä jonkin ajan päähän, että on aikaa valmistautua. nikotiinituotteet auttaa, mutta suurin juttu on oman pään sisällä. Ja kun kerran lopettaa, ei kannata koskaan edes maistaa sen jälkeen - jos tietää että on heikko luonne.
 
minä lopetin polttamisen hieman apukeinoja käyttäen eli niitä pillereitä söin. en olisi ikinä uskonut pystyväni lopettamaan kokonaan polttamista mutta nyt en edes polta jos olen viihteellä.
 
Kyllä valmisteluja kannattaa tehdä, se on totta! Itse aloin päässäni sättimään omaa polttamista. Eli tein tupakasta entistä vastenmielisemmän omassa päässäni, joka motivoi lopettamiseen.
 
Kolmesti olen lopettanut tuosta vain. Enää en aio lopettaa - enkä aloittaa :D Nyt jo yli 12v tupakatta :)

Se on helppoa: ajattelee vain, että siirränpä seuraavaa tupakkaa hetkisen. Hetkisen kuluttua ajattelee taas, että enpäs muuten polta vieläkään... jne. Riippuvuus nikotiiniin häipyy kolmessa päivässä, ja sen jälkeen tarvitsee enää voittaa vain itsensä. Eli henkinen riippuvuus, joka kestää vähän pidempään.

Mutta kyllähän se lopettaminen kannattaa, ehdottomasti. Saa elää paljon terveemmän elämänkin.
 
Mä lopetin reilu viisi vuotta sitten ihan vain päättämällä, että "huomisesta se sitten alkaa". Sitä ennen olin polttanut 11 vuotta. Kertaakaan en ole lipsunut :) . Nyt toivoisin, että mulla olis yhtä suuri itsekuri herkkujen kanssa...
 

Yhteistyössä