punktio takana päin..

[mam]

Tulokset tosin vielä saamatta. Ps. Ketään en kehottaisi jättämään punktiota väliin keskenmeno riskin vuoksi. Eikä tuo kivuliastakaan ollut. Kun punktio oli ohitse kysyttiin mieheltä: "miten isä voi"?. Käsittääkseni minua (äitiä) "pistettiin" t. piikkiherkkän vaimo

 

[taustalla]

Toivottavasti kaikki menee hyvin. Minä kyllä neuvoisin harkitsemaan etukäteen miksi punktioon haluaa mennä ja ottamaan myös tuon keskenmenoriskin huomioon. Sillä jos huono säkä käy, on helpompi selittää itselleen että minulla oli hyvä syy tuohon toimenpiteeseen ja olin varautunut myös menettämään lapsen sen takia.

Todella surullista jos sitten jälkikäteen syyttää lääkäreitä jotka määräsivät punktioon. Eräälle tutulle kävi näin, meni punktioon kun sitä tarjottiin ja raskaus meni kesken. Ei ollut edes itse miettinyt miksi toimenpiteeseen haluaa ja mitä lapsen mahdollinen vamma hänelle merkitsisi. Kuvitteli vaan että kaikkiin tarjottuihin seulontoihin kuuluu mennä ja syyttää yhä lääkäreitä siitä ettei saanut lastaan.

 

[misu]

Olen samaa mieltä vieraan kanssa! Kannattaa miettiä, mitä siinä punktiossa voi selvitä ja mitä mahdollisen poikkeavuuden ilmetessä sitten tekisi.
Itse olin silloin joskus kaksi viikkoa liian nuori päästäkseni kunnalliseen punktioon, mistä olin lopulta ihan onnellinen. Ei tarvinnut itse päättää.
Keskenmenoriski ON olemassa!

 

[-piija-]

Joo ja kivunsieto on yksilöllistä. Mulla ainakin sattui ja pelkäsin että menee kesken. Kuinkahan moni sanoisi ettei tunnu missään jos kylmiltään pistetään neula läpi vatsa- ja kohtulihasten.

 

[mam]

Sattuihan se jonkin verran, mutta ei ollut kivuliasta. Todella harkitsin punktiota pitkään ja keskustelin useamman lääkärin kanssa, ennen siihen päätymistä.

 

[taustalla]

\

Sattuihan se jonkin verran, mutta ei ollut kivuliasta. Todella harkitsin punktiota pitkään ja keskustelin useamman lääkärin kanssa, ennen siihen päätymistä.

saako udella sun ikää ,ja miksi lääkärit suositteli punktiota ,minulla ikää 41v ja iltatähden yritys meneillään siksi utelen :ashamed:

 

[Mimmikaroliina]

Toivotaan mukavia uutisia!

 

[PiHa]

Minusta ei ollut kovin hirveän kivulias toimenpide, vaikka ilman puudutusta tehtiinkin. On tehty kaksi kertaa =) Ekalla kerralla jännitti vaan niin pirust.i

 

[pehmomutsi]

Jännitys siinä varmasti on kovempi kuin kipu. Itse olen kerran ollut. Taisi isi olla toimenpiteen aikana kalpeana, jos ovat vointia tiedustelleet. B)

 

[mam]

\

Minusta ei ollut kovin hirveän kivulias toimenpide, vaikka ilman puudutusta tehtiinkin. On tehty kaksi kertaa =) Ekalla kerralla jännitti vaan niin pirust.i

En minäkään mitään puudutusta saanut. mutta jännitin kyllä kovasti.

 

[moi]

Tuosta keskenmenoriskistäkin on hyvä olla tietoinen. Ja itse näytteenotto on aivan tapauskohtaista. Olen käynyt kahdesti, ensimmäistä kertaa voisin kuvailla aivan kuten sinäkin, mutta toisella kerralla ei ollut aivan yhtä helppoa ja sen lisäksi alkoi vielä supistelemaan.

 

[IINESP]

Hei!
Minulle on tehty punktio v.2001 ja 2004. Vuonna 01 lapsivedestä ja sattui ihan hirveesti. v.04 istukkanäytteestä, sattui vieläkin kovempaa ja kaiken lisäksi epäonnistui ( ei tarpees soluja) en mennyt uudestaan. Lapset ovat terveitä. Jos tulisin raskaaksi vielä, menisin takuulla punktioon , vaikka pelkään neuloja

 

[Punkteerattu]

Moi!

Mulle tehtiin istukkapunktio. En voi sanoa, ettei olisi sattunut yhtään, sillä kyllähän se tuntuu, kun neulaa tungetaan vatsan läpi. Toimenpide on kuitenkin nopea, joten on siinä se hyvä puoli, että se on pian ohi. Eikä se ole mahdoton kestää, mitäpä en kestäisi tämän vauvelin takia... =) Lääkärihän (ja mukana oleva hoitaja) myös tarkkailee koko ajan neulan kulkua sikikön liikehdintää monitorista.

Kannattaa varmistua siitä, että punktion tekevä lääkäri on ammattilainen eli hän tekee ainakin useita kymmeniä punktioita vuodessa (en ole asiantuntija, mutta muistelisin, että vuosittain pitää olla noin 100 punktiota, niin sitten ollaan riittävällä tasolla). Tämän riittävän kokemuksen myötä keskenmenoriskikin on pienempi. Olen kuullut, että Suomessa olisi vain muutamia asiaan perehtyneitä lääkäreitä, joilla on riittävä vuosittainen kokemus nimenomaan istukkapunktioiden tekemistä varten (lapsivesipunktiosta en osaa sanoa). Itse ajattelin niin, että olenpahan sitten tehnyt tietoisen päätöksen ja ainakin yrittänyt kaikkeni riskien eliminoimisessa, jos jotain menee vikaan.

Ei meillä kyllä punktion jälkeen mihinkään shoppailemaan menty, sen verran shokissa tuo massu-parka oli. Mutta yhdessä illassa se rauhoittui ja seuraavana päivänä tuntui jo suht normaalilta.

T. Vm-66

 

[höh]

\

Moi!

Mulle tehtiin istukkapunktio. En voi sanoa, ettei olisi sattunut yhtään, sillä kyllähän se tuntuu, kun neulaa tungetaan vatsan läpi. Toimenpide on kuitenkin nopea, joten on siinä se hyvä puoli, että se on pian ohi. Eikä se ole mahdoton kestää, mitäpä en kestäisi tämän vauvelin takia... =) Lääkärihän (ja mukana oleva hoitaja) myös tarkkailee koko ajan neulan kulkua sikikön liikehdintää monitorista.

Kannattaa varmistua siitä, että punktion tekevä lääkäri on ammattilainen eli hän tekee ainakin useita kymmeniä punktioita vuodessa (en ole asiantuntija, mutta muistelisin, että vuosittain pitää olla noin 100 punktiota, niin sitten ollaan riittävällä tasolla). Tämän riittävän kokemuksen myötä keskenmenoriskikin on pienempi. Olen kuullut, että Suomessa olisi vain muutamia asiaan perehtyneitä lääkäreitä, joilla on riittävä vuosittainen kokemus nimenomaan istukkapunktioiden tekemistä varten (lapsivesipunktiosta en osaa sanoa). Itse ajattelin niin, että olenpahan sitten tehnyt tietoisen päätöksen ja ainakin yrittänyt kaikkeni riskien eliminoimisessa, jos jotain menee vikaan.

Ei meillä kyllä punktion jälkeen mihinkään shoppailemaan menty, sen verran shokissa tuo massu-parka oli. Mutta yhdessä illassa se rauhoittui ja seuraavana päivänä tuntui jo suht normaalilta.

T. Vm-66

En oikein ymmärtänyt mitä tuolla lauseella tarkoitit? Mitä hyötyä vauvalle on punktiosta? Eihän sillä voida vaikuttaa kromosomeihin ja korjata mahdollisia vammoja. Se vain takaa vanhemmille mahdollisuuden aborttiin, mikäli lapsella todetaan kromosomihäiriö. Et kai vaan tarkoittanut tuolla "mitäpä en kestäisi vauvelin takia" lausahduksella aborttia?

Älkää ymmärtäkö väärin, en suinkaan tuomitse punktioita sen enempää kuin aborteitakaan. Mutta sen verran edellyttäisin ihmisiltä rehellisyyttä että myönnettäisiin kyseisiin asioihin johtaneet syyt. "Minä päädyin punktioon, koska halusin mahdollisuuden abortoida lapsen jos tämä osoittautuu sairaaksi. Sillä minä en halua itselleni sairasta lasta." Tuo on ihan ok ja ymmärrettävää, mutta noita vauvan vuoksi lässytyksiä en käsitä.

Jos ymmärsin viestisi väärin, pahoittelen kirjoitustani. :ashamed:

 

[höh]

ja vielä kysymys kaikille punktiossa olleille. Miksi päädyitte tuohon ratkaisuun? Olisitteko olleet valmiita abortoimaan sikiön jos tällä olisi todettu kromosomihäiriö? Ja kuinka paha kromosomihäiriön olisi pitänyt olla jotta olisitte aborttiin päätyneet?

Tätä vaan kyselen siksi että itse jätin punktion väliin koska en olisi kuitenkaan aborttiin päätynyt. Moni ikätoverini taas tuntuu menneen puntioon ajattelematta asiaa sen enempää, vain koska se on heille tarjottu.

 

[vieras2]

\

ja vielä kysymys kaikille punktiossa olleille. Miksi päädyitte tuohon ratkaisuun? Olisitteko olleet valmiita abortoimaan sikiön jos tällä olisi todettu kromosomihäiriö? Ja kuinka paha kromosomihäiriön olisi pitänyt olla jotta olisitte aborttiin päätyneet?

Tätä vaan kyselen siksi että itse jätin punktion väliin koska en olisi kuitenkaan aborttiin päätynyt. Moni ikätoverini taas tuntuu menneen puntioon ajattelematta asiaa sen enempää, vain koska se on heille tarjottu.

Kyllä olisin päätynyt raskausenkeskeytykseen jos lapsella olisi todettu kromosomeissa poikkeavuutta. Ja kyllä tiedän, että punktio ei takaa tervettä lasta. Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta ko. asiaa kohtaan.

 

[Punkteerattu]

Heh, no joo... näin helposti niitä väärinkäsityksiä syntyy. En tosiaan tarkoittanut aborttia lausahduksellani "mitäpä kaikkea en vauvelin takia kestäisi" vaan ihan jotain muuta, sen verran pitkään odotettu ja toivottu vauva tämä on. Eihän kromosomitutkimuksellakaan kaikkia sairauksia/kehitysvammoja voida poissulkea, mutta minulle/meille oli kuitenkin hyvä tietää niistä tässä vaiheessa. Kun tietoa on riittävästi, niin ratkaisukin voi olla tietoinen, suuntaan tai toiseen.

Olen työskennellyt joskus nuoruudessani keskinkertaisesti ja vaikeastikin kehitysvammaisten lasten parissa. En ollenkaan väitä, etteikö jokaisella olisi oikeus elää, enkä ota kantaa siihen, onko raskauden keskeyttäminen kehitysvamman/sairauden perusteella oikein tai väärin - se olkoon kunkin oma ratkaisu. On vain vaikea tietää, kuinka paljon lapsi itse kärsii. Mieleeni on jäänyt elävästi, kun taannoin yritin lohduttaa 8-vuotiasta tyttöä, jolla oli kehitysvamman lisäksi useita muita sairauksia (sydän, munuaiset, yms. en enää muista mitä) ja tämän vuoksi hän oli läpikäynyt useita leikkauksia. Se on vain surullista, kun hän sanoi, että sattuu, muttei osannut sanoa minne, mikään ei auttanut ja lääketieteen keinot oli käytetty. Ei siinä voinut muuta kuin pitää häntä sylissä ja toivoa, että kipu helpottaa.

 

[mamma63]

Itsellä on yllätysraskaus, tosin salainen haave olikin saada iltatähti. Yhdellä lapsellani on 'syntymävika', jonka vuoksi olemme viettäneet sairaalaelämää melko paljon ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Vaikeita leikkauksia ja usean viikon sairaalahoito päälle pari kertaa vuodessa. Olin silloin paljon nuorempi ja silti se aika oli tosi raskasta. Tutuksi tuli kaikenlaisia eri syistä paljon sairaalahoitoa vaativia lapsia. Kaiken lisäksi oma äiti sairastui vakavasti 8 vuotta sitten ja tarvitsee hyvin paljon apua.

Nyt olen paljon vanhempi ja näillä näkymin saan juniorin kasvatettua aikuiseksi oman eläkeiän kynnyksellä. Mutta jos hän ei kykenisikään vielä 20-vuotiaana itsenäiseen elämään, epäilen vahvasti omaa jaksamistani, joka on äidin hoidon vuoksi jo nyt aika kovilla.

Ikä nostaa todennäköisyyttä mm. downin syndroomaan, joten halusin mennä istukkapunktioon, jotta edes yleisimmät kromosomivauriot suljetaan pois ja saisin hieman levollisemmin mielin jatkaa raskautta. Keskenmenoriskin tiesin, mutta tällä vauvalla oli paljon suurempi mahdollisuus mennä kesken jo ennen punktiota, eikä mennyt joten luotin lääkärin taitoon ja kohtaloon. Jos vauvalla olisi todettu jotain sellaista, joka olisi todennäköisesti aiheuttanut vammaisuutta, olisin ihan itsekkäistä syistä keskeyttänyt raskauden. Isommilla sisaruksilla on oikeus omaan elämään, en voisi heille laittaa vastuuta vammaisen pikkuveikan hoidosta ja itse haluan eläkkeellä nauttia vain mummo-roolista.

Mutta olen sitten valmis myös siihen, jos meille kuitenkin tarjotaan erityishuolenpitoa vaativa lapsi. Tervettä nyt kuitenkin toivotaan.