puheterapiasta..

tästä aiheesta on kyllä viime aikona jauhettu aika paljon mutta jatkan vielä..tyttöni kohta kolme vuotias puhua pälpättää kohtalaisen paljonkin mutta selviä sanoja ei paljon ja sitten on paljon sellaisia sanoja mitä ei välttämättä ymmärrä muu kuin minä. neuvolatäti ei vielä ollut huolissaan mutta tarhatädit vähän on ja tarhassa vieraillut erityistätikin oli vähän huolissaan eikä laittaisi pahakseen vaikka tilaisin puheterapeutilta ajan. tyttö kyllä ymmärtää puhetta paitsi jotakin kokoeroja tarkoittavia sanoja esim. tuo pienempi kissa..kunnon lauseita saati mitään omia tarinoita tytöltä ei tule ne rajoittuu sanontoihin esim. äiti memmää.. kirjaimet vaihtelee paikkaa aika railakkaasti sanoissa. kysyisinkin miten puheterapeutilla käynnit on auttanut lapsianne ja kuinka nopeasti, voiko olla mahdollista ettei tyttö opi ikinäkään puhumaan kunnolla????? muuten tyttö on reipas ja kävely ym. jutut on alkanut suht koht aikaisin.herkkä han kyllä on ottamaan nokkiinsa aika pienistäkin asioista esim vähän komentamisesta.. kitoksia vastauksista jo etukäteen nyt tulee neuvot ja kokemukset tarpeeseen!!!

 

Yksilöllistähän se on puheen kehitys. 2,5 vuotiaana jos ei puhu mitään kunnolla yksittäisiä sanojakaan niin pitäis kai tutkia missä vika.Minä olen toiminut perhepäivähoitajana ja on ollut näitä lapsia hoidossa jotka sanoo yyh yhh jne ja puhuu loput käsin.Yritä malttaa olla "ymmärtämättä"lapsesi "omalla" kielellään puhuttuja pyyntöjä ja yritä saada häntä matkimaan yksinkertaisia parin sanan lauseita "anna leipää" jne.jotkut ovat vähän laiskoja aloittelemaan puhetta jos tulevat muutenkin ymmärretyiksi.Eihän tutti ole käytössä koo ajan??Yksittäisitä kirjaimista s ja r ei tarvitse ai huolestua ennen n5v ikää. Onko ollut korvatulehduksia ts. miten on kuulon kanssa onko tutkittu ja norm todettu? Tässä jotain maalikon oppeja mitä vois kokeilla.

 

Hei! Varmaan on jokainen tapaus ja kehitys täysin omanlainen, niin että kukaan ei ehkä uskalla antaa mitään arviota ainakaan netin välityksellä. Meillä on suvussa juuri 5 täyttänyt lievän autismi-diagnoosin saanut poika, joka aloitti puheterapian tasan 3-vuotiaana. Siellä oli kerrottu, että mitä pikemmin päästään aloittamaan, sitä paremmalla ja nopeammalla kehityksellä edetään. Eli neuvoisin nopeasti varaaman ajan hyvältä, kokeneelta puheterapeutilta. Saatte sieltä paljon vinkkejä tukemaan puheen kehitystä, tehtäviä ja ehkäpä kuvakortit helpottamaan arkea ja kommunikoimista. Niin tämä poika ei edelleenkään puhu selviä sanoja, mutta ymmärtää hyvin kuulemansa ja on siirtynyt taitavasti käyttämään viittomakieltä. Sinun tytölläsi tuntuisi olevan helpompi oppia löytämään ne puuttuvat äänteet ja sanat. Onnea matkaan!

 

Meidän pojalla oli kanssa puheen kanssa ongelmia kolme vuotiaana. Puhetta tuli jatkuvasti, mutta kirjaimia puuttui L, R, K, J. Ja kirjaimet vaihtoi paikkaa sanoissa. Käytiin puheterapiassa n.2 vuotta 1 kerta /kk. Taputus harjotuksia tehtiin kotona sinnikkäästi ja nyt ei enää ole mitään ongelmaa ja tavaaminenkin koulussa tuntuu helpommalta kun on ennalta harjoteltu!

 

Meillä on 2,7v poika joka ei myöskään puhu, yksittäisiä sanoja muutama, ei vaan käytä niitä kovin usein.
Sitten on näitä alku tai loppu tavulla sanottuja sanoja. Omaa kieltä höpisee paljonki.
Käytiin puheterapeutilla yhden kerran, ei oikeestaan sanonut mitään mikä minua kovin olisi lohduttanut, vain että en näe ainakaan mitään miksei poika voisi alkaa puhumaan.
Nyt me odotellaan tuonne 3v. jos ei vielä silloin mitään muutosta ole tapahtunut niin sitten taas uudestaan.
Sanoin kyllä tälle terapeutille että muutosta ei ole tapahtunut 2v. tarkastuksesta eteenpäin.
Tätä samaa höpinää se nyt on ollu siitä asti.

Mutta kaippa ne viisaampia on sitten näissä asioissa.
Itse mielelläni oisin käynyt useemminkin, poika tykkäs kovasti olla siellä ensimmäisen kerran.

 

Meillä kuopuksemme ei puhunut montaakaan ymmärrettävää sanaa vielä 2½-vuotiaana. Ensimmäinen käynti puheterapeutilla oli jo 2 täytettyä ja sitten 2½-vuotiaana ruvettiin käymään säännöllisesti. Meille sopi parhaiten se, että ruvetiin opettelemaan yhdessä tukiviittomia niin, että sanaton lapsi sai itsensä viittoen ymmärretyksi. "Sanavarastossa" oli jouluun mennessä 200 viittomaa ja sitten alkoi puhekin luistamaan. Tällä hetkellä puhuu paljon, mutta äänteitä puuttuu kovasti. Ollaan menossa puheterapeutille arvioon, jatketaanko käyntejä. Kielijumppaa ollaan tehty, että saataisiin äänteet selvemmiksi.

Tämän meidän tarinamme tahdon kertoa siksi, että koskaan ei ole liian aikaista ja puheterapiasta voi tulla apu yllättävääkin kautta. Ehdottomasti kannattaa käydä ainakin yhden tutustumiskerran ja kysyä ammattilaisen arviota tilanteesta. Jos hän sanoo, että ei hätää, niin saat ison huolen sydämeltäsi. Jos taas hän on sitä mieltä, että apu löytyisi, niin sekin on loistava juttu!!

Peukut pystyssä, että kaikki sujuu mukavasti!!