Puheen kehityksestä tuli mieleen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja laura
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

laura

Vieras
Oon jo pidemmän aikaa pohtinut kaverin lapsen puheen kehitystä. Poika 'puhuu ja puhuu' kaiken aikaa mutta mitään selvää siitä ei saa. Ikää 2,5v. Moni on sanonut kaverilleni, että kannattaisiko tuohon puuttua ja kertoa neuvolassa tms. 2v neuvolassa poika ei ollut sanonut juuri mitään, meni ujouden piikkiin. Kaverini oli sanonut siellä että poika puhuu paljon ja ihan selvästikin - eli mun mielestä kaunistellut asioita. Poika toistaa sanojen välissä aina sellaista jokeltelu äännettä. Kun oikein tarkkaan kuuntelee ja seuraa pojan tekemisiä voi päätellä mitä ehkä on sanomassa. Esim viimeksi poika hoki: aauu ooii aaoo tarkoitti aatu potkii palloa. Konsonantteja en kyl koskaan kuule sen puheesta. Mun poika 2v puhuu paljon selvemmin joten en osaa verrata oikein. Kaverini on kysynyt multa mielipidettä ja oon vähän puun ja kuoren välissä mitä sanoa... Kun kaikki kehittyy tietty eri aikaan mutta jos kumminkin on jotain häikkää niin olishan se hyvä että varhain sais apua...
 
Sano, että aina sieltä neuvolasta voi kysyä mielipidettä asiaan. Lähete tulee kuitenkin sen neuvolan kautta sinne puheterapeutille yleensä, ei sinne juuri suoraan pääse. Kolmivuotiaaksi nykyään seuraillaan tuota puheenkehitystä ennen terapeutille lähettämistä, mutta jos on jonoa sinne terapeutille, niin voi sitä nyt jo kysellä.
 
Oon vaan huomannu et omat vanhemmat aina ymmärtävät lapsensa puheen vaikka se olisikin miten epäselvää tahansa, mutta kestää kyllä aikansa ennekö ulkopuolisetkin saavat puheesta oikeesti selvää. Ei ole mitenkään kummallista että puhuisi selvästi vasta kolme vuotiaanakin, lapsissa isoja eroja. Meillä kaksi hidaspuheista, mutta sanat tulevatkin sitten suoraan vieraankin ihmisen ymmärrettävinä.
 
Eiköhän äiti ymmärrä lastaan ilman jatkuvaa tarkkailua. Minä ainakin ymmärsin epäselvästi - mutta silti tosi tosi tosi paljon - puhuvaa lastani. Koko perhe ymmärsi, mummit ja ulkopuoliset sitten eivät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pulisija:
Oon vaan huomannu et omat vanhemmat aina ymmärtävät lapsensa puheen vaikka se olisikin miten epäselvää tahansa, mutta kestää kyllä aikansa ennekö ulkopuolisetkin saavat puheesta oikeesti selvää. Ei ole mitenkään kummallista että puhuisi selvästi vasta kolme vuotiaanakin, lapsissa isoja eroja. Meillä kaksi hidaspuheista, mutta sanat tulevatkin sitten suoraan vieraankin ihmisen ymmärrettävinä.

lisään et meillä esikoinen laitettiin puheterapiaan jo 2-vuotiaana ja nyt toiselle arviokäynti kun täyttää 2.5v. Mieluummin yhteyttä neuvolaan tai terapeuttiin, kuin että jättää viemättä. Ei siinä ole mitään hävettävää jos menee puheterapiaan. Esikoisella nykyisin jopa laajempi sanavarasto kuin ikäisillään. Eikä mitään varsinaista syytä koskaan löytynyt, itse epäilen et tais olla rima korkealla puheenaloituksessa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
asian henk koht kokeneena sanon, että jokainen oppii omalla aikataulullaan ja tuo nyt puhumaton voi olla eka luokalla paljon parempi matikassa ku sinun lapsesi.

Kyllä minä sen tiedän että kaikki aikanaan, enkä mitenkään pidä lasta tyhmänä. Eikä kyse oo mistään minun ja hänen lapsen vertailusta... Mutta kun äiti nyt kysynyt mun mielipidettä asiaan, eivät itsekään aina ota pojan puheesta selvää... Haen tällä vain sitä että jos nyt sanon jotain tyyliin että puhe on ihan ok ja sitten myöhemmin selviääkin että jotain hämminkiä on... ja mun sanomisella olis voitu puuttua asiaan aiemmin...

 
Meillä ensi kuussa 2 täyttävä poika, joka ei vielä puhu mitään selviä sanoja. Jos ei kaksivuotis neuvolassa vielä yhtään sanaa tule, päästään puheterapeutille. Itse en ole huolissani, kun ymmärtää kuitenkin hyvin puhetta. Voithan sanoa kaverillesi, että kysyy neuvolasta. Jos ei sano ollenkaan konsonantteja, niin voi olla ihan hyvin kuulossakin vikaa.
 
meille on sanottu et 3 vuotiaaks asti kehittyy mitä kehittyy ja sit katotaan laitetaanko puheterapia jonoon |O tääl sinne ei niin vaan mennäkkään vaik tarvetta olis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
asian henk koht kokeneena sanon, että jokainen oppii omalla aikataulullaan ja tuo nyt puhumaton voi olla eka luokalla paljon parempi matikassa ku sinun lapsesi.

Voi olla parempi suullisessa ilmaisussakin ;)

Minä taas asian henk koht kokeneena sanon, että kaikki eivät opi ilman opettelua ja pitkällistä puheterapiaa, useimmat kyllä, mutta eivät kaikki. Ja omat vanhemmat tottuvat aina siihen lapsen omaan puheeseen ja ymmärtävät sen ketään muuta paremmin. Esim. meidän puhehäiriöisen puheesta me saamme lähes aina selvän, mutta jotkut eivät ymmärrä siitä mitään, toiset taas yllättävän paljonkin.
 

Yhteistyössä