powerpoint
Pakko avautua... Tyttö oli tänään 5v. neuvola-lääkärillä. Tyttö on aina ollut erittäin arka, varsinkin täysin vieraita ihmisiä kohtaan. Nyt on kuitenkin reipastunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana eli sen jälkeen kun aloitti päiväkodin. Mutta on siis edelleen arka jos vieraat ihmiset tulevat juttelemaan, eli usein ei vastaa mitään ja saattaa vaan katsoa maahan tms. No niin, no tänään oli sitten aamulla se nla-lääkäri jonne mieheni vei tytön. Lääkäri oli ollut kuulemma tosi nyrpeä ja oli samantien iskenyt pöydälle jotkut tehtävät (piirrä kolmio jne.) Tyttö ei ollut sitten suostunut alkaa piirtämään. Mieheni ilmoitti lääkärille että nämä tehtävät on tehty jo päiväkodissa ja niissä ei ollut mitään ongelmaa (ja nämä paperit/ tehtävät oli jo käyty läpi vko sitten neuvola-tädin kanssa, eikä niissä tosiaan ilmennyt mitään ongelmaa, kaikki tehtävät oli sujuneet niinkuin 5v. kuuluukin sujua)ja oli myös tietysti kertonut tytön luonteesta. No, kun ei tyttö ollut suostunut lääkärille piirtämään, sai hän sitten lähtetteen psykologille yhteistyökyvyttömyyden takia!!! Lääkärin vastaanotolla oli kulutettu aikaa 10min (jossa siis myös tehty muut lääkärin tarkastukset). Mä oon ihan järkyttynyt!! Lapsi, joka on aina ollut erittäin arka, on vieraan ihmisen kanssa noin lyhyen ajan ja saa samantien lähetteen psykologille. Kertokaa mielipiteitänne? Olenko nyt vaan puolustava äitileijona ja ajattelenko vaan naivisti ettei lapsessani voi olla mitään vikaa vai onko teidänkin mielestä tuo lääkäri liian hätäinen/virkaintoinen? Mä olen ainakin kuullut niin paljon siitä että aran lapsen tulee saada olla arka, eikä pakottaa tekemään asioita. Toki täytyy rohkaista ja näin ollaan tehtykin, välillä nätisti ja välillä, pakko myöntää, ei niin kovin nätisti Olen myös tytön kanssa tästä ujoudesta jutellut ja esim. siitä miksi hän ei sano kiitos vieraille ja välillä tutuille ihmisille ja vastaus on ollut ettei hän uskalla..
Eli onko tää nyt psykologin paikka vai annetaanko tytön olla arka ja jatkaa elämää ilman terapiaa? Jos tyttö olis jo kouluiässä, voisin suhtautua asiaan erilailla mutta esikoulukin alkaa vasta 1,5vuoden päästä....
Eli onko tää nyt psykologin paikka vai annetaanko tytön olla arka ja jatkaa elämää ilman terapiaa? Jos tyttö olis jo kouluiässä, voisin suhtautua asiaan erilailla mutta esikoulukin alkaa vasta 1,5vuoden päästä....