V
vierailija
Vieras
Elinkeinoelämän Jyri Häkämiehen ja hänen edeltäjiensä suuren unelman täyttymys on toteutumassa.
”Hallitusohjelmassa toteutuvat työnantajien kymmenien vuosien tavoitteet”, Jarkko Eloranta SAK:sta kertoi.
”Työnantajaleirin edustajien onkin viime aikoina ollut vaikea pitää naamaa peruslukemilla, sillä sen verran herkullinen tilanne heille on – he saavat seurata rauhassa sivusta, kun maan hallitus runttaa läpi muutoksia, joista järjestöt ovat vuosikausia unelmoineet.”
””Nyt on meidän tilipäivä”, erään työnantajaleirin johtajan kerrotaan tokaisseen palkansaajajohtajille.”
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto: ”Olen ollut aika pitkään näissä hommissa. Ja tämä on ensimmäinen kerta, kun minulla sellainen olo, että tässä on todella yhteiskuntarauha uhattuna.”
Sanoista löytää perussuomalaisten tunnuksen Z, Riikka Purran mesimäyrien lahjan Vladimir Putinin Venäjälle.
Tästä odottavasta Z-hetkestä olen kirjoittanut monta blogia.
Kirsikkana yhteisessä kakussa perussuomalaisilla ja Sari Essayahin kristillisdemokraateilla on valmiina sama uskonoppikin kuin Venäjän kirkon patriarkka Kirillillä. Synkretismi on nerokkuudessaan henkeäsalpaavan salakavala, mutta huomaamaton, kuin venäläisten myrkky polonium.
Parhaita Venäjän apureita ovat henkilöt, jotka eivät kykene näkemään ja ymmärtämään, mitä heidän toiminnastaan seuraa ja kenen apureita he loppujen lopuksi ovat.
Kahtia jakautunut kansa on sisäisesti heikko, ja sitä Orpon kauhukabinetti edistää pontevasti.
Petteri Orpo laittoi vallanjanoisen Riikka Purran eturintamaan jakamaan kansaa kahtia. Kokoomuslaiset ovat turvassa perussuomalaisten selän takana ja myhäilevät voitonvarmoina. Tuleeko historian sormi osoittamaan ensin Orpoa vai Purraa, sen aika näyttää.
Työmies Putkosen viimeisellä tuumaustunnulla Purra uhosi:
”Ei tällä puolella pöytää puntti tutise.”
Se on sodanjulistus – Z.
”Hallitusohjelmassa toteutuvat työnantajien kymmenien vuosien tavoitteet”, Jarkko Eloranta SAK:sta kertoi.
”Työnantajaleirin edustajien onkin viime aikoina ollut vaikea pitää naamaa peruslukemilla, sillä sen verran herkullinen tilanne heille on – he saavat seurata rauhassa sivusta, kun maan hallitus runttaa läpi muutoksia, joista järjestöt ovat vuosikausia unelmoineet.”
””Nyt on meidän tilipäivä”, erään työnantajaleirin johtajan kerrotaan tokaisseen palkansaajajohtajille.”
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto: ”Olen ollut aika pitkään näissä hommissa. Ja tämä on ensimmäinen kerta, kun minulla sellainen olo, että tässä on todella yhteiskuntarauha uhattuna.”
Sanoista löytää perussuomalaisten tunnuksen Z, Riikka Purran mesimäyrien lahjan Vladimir Putinin Venäjälle.
Tästä odottavasta Z-hetkestä olen kirjoittanut monta blogia.
Kirsikkana yhteisessä kakussa perussuomalaisilla ja Sari Essayahin kristillisdemokraateilla on valmiina sama uskonoppikin kuin Venäjän kirkon patriarkka Kirillillä. Synkretismi on nerokkuudessaan henkeäsalpaavan salakavala, mutta huomaamaton, kuin venäläisten myrkky polonium.
Parhaita Venäjän apureita ovat henkilöt, jotka eivät kykene näkemään ja ymmärtämään, mitä heidän toiminnastaan seuraa ja kenen apureita he loppujen lopuksi ovat.
Kahtia jakautunut kansa on sisäisesti heikko, ja sitä Orpon kauhukabinetti edistää pontevasti.
Petteri Orpo laittoi vallanjanoisen Riikka Purran eturintamaan jakamaan kansaa kahtia. Kokoomuslaiset ovat turvassa perussuomalaisten selän takana ja myhäilevät voitonvarmoina. Tuleeko historian sormi osoittamaan ensin Orpoa vai Purraa, sen aika näyttää.
Työmies Putkosen viimeisellä tuumaustunnulla Purra uhosi:
”Ei tällä puolella pöytää puntti tutise.”
Se on sodanjulistus – Z.