Prkl, mua ärsyttää...

Olen pienen vauvan äiti. Poikani on kohta puoli vuotias. Oon monta kertaa törmännyt samaan tilanteeseen erään ystäväni kanssa!
Hänen kysyessä, kuinka meillä on mennyt, vastaan että hyvin. Poika nukkuu hyvin yönsä ja on ns. "helppo" vauva. Toisinaan vastaan hänelle, että olen valvonut koko viime yön, kun vauva itki, ehkä hänellä oli maha kipeä tai halusi vaan syliin... no, ihan sama..
Monesti olen hänelle sanonut, että olen onnekas kun meillä menee kaikin puolin ok ja lapsi on terve!
Joka kerta vastaukseksi saan sen saman "odotappas vaan kun se on tämän ikäinen kuin meidän poika", 2-vuotias! "ei usko mitään ja saat olla vahtimassa kokoajan"
Kerron mitä vaan hänelle pojastani, hänen vastaus on aina sama, "ootappas kun sitä ja tätä.."

En vaan pysty ymmärtämään, miten vauvan huonosti/hyvin nukuttu yö voi olla sama asia kuin taaperoikäinen lapsi joka kokeilee rajojaan!!!!!!! Minkä helvetin takia edes kysyy minulta, jos tietää jo valmiiksi että haluaa vastata aina samalla tavalla. Ihan kuin minun kuuluisi olla nyt kauhuissani siitä että "ai niin, eihän tuo poika vauva olekkaan koko ikäänsä, vaan kasvaa ja kehittyy ja kokeilee jossain vaiheessa rajojaan..." Mitä helvetin "odottamista" siinä on!! En kai minä nyt missään vaiheessa kuvitellutkaan että vauvani olisi aina vauva. Totta kai tiesin sen jo odottaessani, että ne lapset kasvaa.... Saan kai silti elää tätä hetkeä, miettimättä sen enempää tulevaa ja nauttia tästä hetkestä! Ihan kuin ystäväni haluaisi pilata jotenkin tämän ihanan vauva-hetken minulta pelottelemalla, tyylillään "ootappas kun"... ! Muut ihmiset kun vastaavat tällaiseen vilpittömästi, että hienoa kun menee hyvin ja kannustavat jaksamisessa!

Kiitos kun sain purkaa edes tänne! ÄRSYTTÄÄ!!!

 

mä en edes tykkää sanoa kellekään ulkopuoliselle mahdollisista vaikeuksista tai hankalista päivistä mitään, just noiden vastausten takia. sanon vaan et helvetin hyvin menee ja tulee menemäänkin.

 

Taidan tehdä itsekkin tästä lähtien niin etten puhu mistään mitään enää tälle ystävälleni!!!

 

Miksi murehtia etukäteen sitä mitä lapsen kasvaminen tuo tullessaan - jos tiedostaa kyllä sen, että kaikkea voi sattua eikä kiltti vauva ole ikuisuisesti kiltti vauva.

Tuo "odotappais vain kun.." on todella typerä fraasi jota jotkut heittävät joka paikkaan. Lapset ovat yksilöitä eikä kaikille lapsille lapsille tule sitä "odotappas" vaihetta mikä pätee jokaisen lapseen..

Nauti vaan vauvahetkistä, niitä et milloinkaan saa takaisin (ellet hanki lisää lapsia, mutta jokaisella lapsella on vain se yksi vauva-aika)

 

Mäkin aikani kiltisti vastasin ja kerroin miten menee milloinkin, kunnes kyllästyin siihen suoranaiseen v*ttuiluun. Nyt jos tulee puhetta, niin vastaan että ei mitään ongelmia, kaikki sujuu hyvin Eipähän pääse pätemään..
Vaikka itselläkin on 3 eri ikäistä, poikaa, niin en mä jaksais lähtee pätemään äitikokemuksillani muille. Useinmiten just tuollaiset jotka niitä "ootapas" lausuntoja heittää on aika vanhoja äitejä. Itse kun olen nuori äiti, niin kai sellaiselle sitten on helppo loksautella..

 

Kiitos ihanista tsemppauksista.. Taidatte muutkin tietää, mitä tällä tarkoitan! Todella ärsyttävää käytöstä yhden lapsen äidiltä!! Hetken jo luulin että ystäväni olisi jotenkin kateellinen, ja haluaa pelotella minua sillä että asiat ei vältämättä ole aina yhtä hyvin!!
Tätä samaa narinaa on jatkunut jo siitä päivästä kun poikani syntyi...

 

Asiaan sinänsä en osaa sanoa muuta, kuin että ole vähemmän tekemisissä jos mahdollista. Ei kenenkää tuollaista ole pakko jatkuvasti kuunnella, se on rasittavaa.

Toisaalta, käytän tilaisuuden hyväkseni:
Julkinen pahoitteluni, mikäli olen joskus sortunut sanomaan "odotas vaan kun se on tän ikäinen..."
On nimittäin täysin mahdollista, että näin on käynyt. Tarkoitus ei ole ollut pelotella tai väheksyä toisen tilannetta. Mahdollisesti on itsellä ollut huono päivä tai huono viikko kun joku noista herrantertuista on ollut pahalla päällä ja vaikeassa iässä.
Oman pahan olon purkua siis vaan, jos näin olen joskus kenellekään mussuttanut.
Ja pyydän siis anteeksi, jos joku/kukaan/koskaan on sellaista suustani kuullut ja on jäänyt kaivelemaan, vaikken itse yhtään sellaista kertaa muistakaan :ashamed: :snotty:

 

Juu, muakin aina ärsytti vastaavanlaiset kommentit. Monesti törmäsin esim. aiheeseen et odotas, kun lapsesi tulevat murrosikään niin sitten sinä vasta koetukselle joudut. No, nyt tyttäreni ovat 16, 20 ja 22. Toki monenlaisia yhteydenottoja nuorten kanssa on ollut. Mutta esim. koskaan tytöt eivät ole mulle huutaaneet mitää tyyliin "tyhmä, idiootti äiti, et sinä mitään ymmärrä..." Tupakka- ja kaljakokeiluja ei tytöillä ollut. Noilla täysi-ikäisillä ekat kokeilut molemmista oli vasta täysi-ikäisinä. Ja tämä 16 v. näyttää ainakin tällä hetkellä seuraavan isosiskojensa jalan jälkiä. No, 13-vuotiaan pojan kanssa oli syksyllä yläkouluun siirtymisen jälkeen tupkan maistamisia mutta ne loppuivat muutaman kokeilun ja tiukkojen keskustelujen ja vapauden rajoittamisen jälkeen. Musta on kurjaa tuollainen, odotanhan kun lapsesi ovat sen ikäisiä, niin sitten sinä vasta tiedät, mitä on olla äiti tms. Lapset ovat yksilöitä, ei kaikkien kanssa ole vaikeita uhmia tai muuta. Sanoinkin aina lapsille, että minusta on hienoa, että kylässä, yleisillä paikoilla osaavat käyttäytyä, koti on sitten paikka, missä voi päästää höyryjä pihalla. Nauti sinä vaan lapsestasi täysillä ja jätä tuollaiset kommentit omaan arvoonsa. Ovat vain kateellisia, ***keleet!!

 

mä oon joskus sanonut noin, varsinkin eräästä tutustani joka totes että haluaa toisen lapsen kun se on niin helppoa hoitaa lapsia(eka lapsi on melkein vauva vielä),ei siis tietoakaan tällä kaverillani siitä että jaksaako edes yhden lapsen uhmaa,kun ei oo sitä kokenut. mutta tekee toisen kun on niin helppoa ja sit parin vuoden päästä itkee kun ei jaksakkaan.

 

Ei meillä ainakaan oo tullu niitä "odotappas kun" vaikeuksia, toinen on nyt neljä ja toinen kaks ja puol. Ei kaikki oo koskaan riiviöitä. Tai siis on joskus =) , mut nehän on lapsia. Mitäs jos ens kerralla rupeisitkin oikein pohtimaan tän kaveris kuullen et miks heillä on niin . Kyselisit miten hän suhtautuu kun laps tekee jotain pahaa (mistä teillä puhe "odotappas kun" tyyliin). Pohtisit oikein tyyliin "Mitäs jos yrittäisitkin ottaa lapsen syliin , halata ja selittää asian sen sijaan että annat yläilmoista lapselle ohjeita?" (toimii muuten oikeestikin). Olisit siis muka oikeesti huolissas, mutta "pirun sarvet" kasvais otsassa . Loppuiskohan kysely sit. Mut näitä kaiken tietäviä äitejä riittää aina niin täällä virtuaalimaailmassa kun oikeessakin.

 

Tutulta kuulostaa

Mä olen tässä jo reilu 5 v ajan odotellut mm. sitä, että meillä aletaan valvomaan öitä lasten pelkokohtauksien takia, että olisi PAKKO lyödä tai tukistaa kun lapsi ei muuten tajua, että lapset alkaisi pelkäämään imuria, että jämähdettäisiin 4 seinän sisälle kun taaperon/uhmiksen/kahden lapsen kanssa ei vaan voi mennä kauppaan tai minnekään, jne.

Ikävä tuottaa pettymys näille peloittelijoille, mutta elämä ei ole vieläkään hiton hankalaa, vaikka lapset on jo 5 v ja 3 v

 

Itse olisin jo varmaan alkuperäisen tilanteeseen sanonut jotakin takaisin. Eli olisin todennut, että toivon ettei lapsestani tule vastaavaa jne. Ja yritän tehdä parhaani, että lapsestani kasvaa rauhallinen/onnellinen jne.. Ja sitten olisin varmaan kysynyt ystävältä, tietääkö miksi lapsi niin tekee, onko se normaalia jne...

 

Tutulta kuulostaa

Mä olen tässä jo reilu 5 v ajan odotellut mm. sitä, että meillä aletaan valvomaan öitä lasten pelkokohtauksien takia, että olisi PAKKO lyödä tai tukistaa kun lapsi ei muuten tajua, että lapset alkaisi pelkäämään imuria, että jämähdettäisiin 4 seinän sisälle kun taaperon/uhmiksen/kahden lapsen kanssa ei vaan voi mennä kauppaan tai minnekään, jne.

Ikävä tuottaa pettymys näille peloittelijoille, mutta elämä ei ole vieläkään hiton hankalaa, vaikka lapset on jo 5 v ja 3 v

niin kuulostaa..täälläkään ei ole vielä mitään tapahtunut vaikka esikko on jo 9v