Meillä on ollut käytössä tavallinen kolmipyöräinen:
+ on vakaa
+ ei mene liian lujaa esim. alamäissä, vaan mahdollistaa kävelyn normaalivauhtia tai esim. niin, että esikoinen pyöräilee ja itse työntää rattaita kuopuksen kanssa.
+ niitä saa käytettynä edullisesti
+ lapsen pituudesta riippuen lapsi ylettyy niillä ajamaan jo jopa ennen 2 v ikää
+ koska pyörä on ylämäissä raskas poljettava, niin kannattaa hankkia pyörään joko perään työntötanko tai eteen ohjaustankoon naru, josta voi vetää pikkupyöräilijää
+ pyörää jaksaa myös taluttaa, jos lapsi ei enää viitsikään loppumatkaa polkea. Itse n. 165 senttisenä talutan siten, että takapyörät osuvat maahan ja etupyörä on koholla, kun talutan pyörää etuhaarukasta.
Ns. kunnon pyörässä on se huono puoli, että niissä vauhti kohoaa helpommin kovaksi, joten kun tuollaisella 2-3 vuotiaalla ei ole minkään valtakunnan käsitystä liikennesäännöistä, niin saattaa aiheutua todellisia vaaratilanteita. Tuon ikäinen lapsi saattaa myös jäädä tuijottelemaan vastaantulevaa koiraa tms, jolloin on riski, että vaikka katse seuraa koiraa, niin pyörä ohjautuu eteenpäin esim. jalkakäytävältä liikenteen sekaan tai ojaan tms.
Joka tapauksessa pyöräilevän lapsen kanssa kannattaa ehdottomasti laittaa itselle päälle verkkarit ja kunnon lenkkarit, että saa juostua perässä!!!!