Me painuttiin nukkumaan jo yhdeksän aikoihin, mutta heräsin yhdeltätoista siihen, ku kaksi paniikissa kiljuvaa ja itkevää lasta juoksee meidän sänkyyn. Molemmat oli säikähtäny ukkosta, ku täälä harvoin noin lähellä jyrisee. Me sitte mentiin porukalla keittiöön ihailemaan salamointia ja odottamaan, että ukkonen menee ohi. Molemmat pojat tutisi niin, ettei meinannu mikään pysyä käsissä :| Toinen poika sanoi mulle: "Pidä äiti sitte mua kovasti kiinni, etten mä vaan pääse karkuun." :heart: Sitte se suunnitteli, että jos sillä olis winx-taikavoimaa, niin se tykittäis ukkosen pois
Saatiin sitte pojat takas omiin sänkyihinsä, niin puolen tunnin päästä tuli ukkonen uudestaan ja taas kaksi kauhistunutta lasta meidän sänkyyn. Sitte tyydyin ottamaan tyynyn meidän keskelle ja siihen ne sitte nukahti heti
Aamu neljältä mies mua tuuppi avuksi poikien kantoon, ku me molemmat oltiin sängynreunalla ja pojilla mieletön tila keskellä
Sitte onneksi saatiin loppuyö nukuttua...
Saatiin sitte pojat takas omiin sänkyihinsä, niin puolen tunnin päästä tuli ukkonen uudestaan ja taas kaksi kauhistunutta lasta meidän sänkyyn. Sitte tyydyin ottamaan tyynyn meidän keskelle ja siihen ne sitte nukahti heti
Aamu neljältä mies mua tuuppi avuksi poikien kantoon, ku me molemmat oltiin sängynreunalla ja pojilla mieletön tila keskellä