Pojan isällä uus rakkaus...

Siispä täällä lähiäiti kyselee neuvoa... =)

Ex-miehellä siis uusi rakkaus (naisella myös lapsi edellisestä liitosta) ja haluasin tietää miten kannattaa toimia, että poika näkee isäänsä niinkuin ennenkin.
En ole mustasukkainen ja toivon että suhde toimii ja kauan. Toivottavasti rauhoittais mut sitten asiaan.
Nyt kun suhde alkuvaiheessa niin pojan tapaamiset ovat jääneet nollaan. Harmittaa vaan, ettei poika näe isäänsä mutta en viittis peräänkään soitella, ettei tule sanomista, et taas se sun exäs soittelee.
Täytyykö toivoa et on ohimenevä vaihe vai olen kamala jos otan asiaksi, et poikaansa pitäis kans joskus tavata.
Itseä väsyttää, kun ei ole vapaa-aikaa enää ollenkaan. Enne sai edes hetken itselleen, kun poika oli isänsä kanssa.
Mitä antaisitte neuvoksi uusperheelliset äidit???
Hyvää Uutta Vuotta 2007! :hug:

 

Mielestäni voit hyvin noin tärkeässä asiassa olla yhteydessä isään. Minä olen etäisän nykyinen ja kärsimme monta vuotta miehen exän puhelinterrorista. Se on asia erikseen. Koskaan en olisi pahastunut, jos lasten äiti olisi soittanut asiallisesti lapsiin liittyvistä asioista.

 

Samaa mieltä kuin edellinen.
Lapsikin varmaan kaipaa isäänsä.

 

Minkä ikäinen lapsi on? voihan hän itsekin soittaa ja kysyä saisiko tulla kylään kun on ikävä.

 

\

Minkä ikäinen lapsi on? voihan hän itsekin soittaa ja kysyä saisiko tulla kylään kun on ikävä.

Vasta vuoden eli ei pahemmin soittele.
Nyt vaan pitäisi täs vaihees saada kunnon luottamus ja hyvä isä-poika-suhde alulle, niin olisi myöhemmin helpompaa olla molempien tekemisissä toistensa kanssa. Ei tulisi vierastamista tai ongelmia niin helposti.
Tällä hetkellä ei ole mitään sopimusta tapaamisista tehty eli isä on saanu tulla katsomaan poikaansa koska haluaa. Alkuun kävikin kolme kertaa viikossa mut nyt ei ole näkyny. Ymmärrän tietty ku uusi suhde alkanu et on muutakin ajan kulua.
No ehkä isällekin tulee ikävä ja saadaan sovittua jotkut tapaamiset sovittua ja toimimaan. Haluaisi sitä itselleekin omaa aikaa, vaikka poika onkin ihana. =)

 

\

Samaa mieltä kuin edellinen.
Lapsikin varmaan kaipaa isäänsä.

Siis mielestäsi yksivuotias osaa kaivata isäänsä? Olen itsekin ex ja tyttöni isällä oli myös samanlainen vaihe joka kesti puolisen vuotta. Minä ymmärsin että jos heidän suhde toimii niin se on kaikki myös oman lapseni eduksi ja annoin ajan kulua.
En painostanut tapaamisilla koko aikana ja itse isä otti yhteyttä kun suhde naiseen oli vakiintunut ja hänen kanssaan olen myöhemmin asiasta jutellut ja hän kovasti arvosti käytöstäni.
Nyt on tytöllä kaksi hyvää kotia ja molempiin aina tervetullut sekä mukava äitipuoli.

 

Ongelma on varmaan siinä, että isä käy lasta tapaamassa sinun luonasi. Ei ehkä tunnu uudesta kumppanista kovin mukavalta tuo ajatus, ja koska suhde on alussa, ex-miehesi ehkä haluaa miellyttää tuota naista. Ymmärrän kyllä todella hyvin, että haluat tapaamisten jatkuvan, ja luulisi isänkin alkavan kaivata lastaan. Olisiko mahdollista, että isä tapaisi lasta muualla? Ensin vaikka ihan lyhyitä aikoja ja sitten pidempiä, kun lapsi tottuu ja kasvaa.

 

\

\

Samaa mieltä kuin edellinen.
Lapsikin varmaan kaipaa isäänsä.

Siis mielestäsi yksivuotias osaa kaivata isäänsä? Olen itsekin ex ja tyttöni isällä oli myös samanlainen vaihe joka kesti puolisen vuotta. Minä ymmärsin että jos heidän suhde toimii niin se on kaikki myös oman lapseni eduksi ja annoin ajan kulua.
En painostanut tapaamisilla koko aikana ja itse isä otti yhteyttä kun suhde naiseen oli vakiintunut ja hänen kanssaan olen myöhemmin asiasta jutellut ja hän kovasti arvosti käytöstäni.
Nyt on tytöllä kaksi hyvää kotia ja molempiin aina tervetullut sekä mukava äitipuoli.

Jos seuraat tämän(KIN) ketjun kirjoitusjärjestystä, vastausjärjestystä, huomaat että vastasin ja kommentoin ap:n ensimmäiseen viestiin. Vasta myöhemmin selvisi että lapsi on vasta 1 v, ensimmäisessä kirjeessä lapsen ikä ei käy ilmi ollenkaan.

Välillä täällä nämä vastaukset on turhankin kärkkäitä ja kiukkusia. "Ai sä oot mukamas tota mieltä, kuinka kuvittelet että ja plaaplaa. " ja ihan väärin perustein isketään kiinni, kuten sinäkin.


Mutta kyllä minusta 1 v osaa ikävöidä, vaikkei sanastoa vielä olekaan. Tosin semmosta ei voi kukaan kaivata mitä ei tiedä olevan olemassakaan, vaikkapa isäänsä.

Tästäpä en kuitenkaan vastannut ap:lle hänen ensiviestiin, vastasin lähtökohdasta, jossa lapsen ikä ei ollut tiedossa.

Seurailepa yhtä tarkkaan viestien kirjoitus- tai saapumisjärjestystä ennenkuin kyntesi isket ja alat huutamaan.

 

\

\

Samaa mieltä kuin edellinen.
Lapsikin varmaan kaipaa isäänsä.

Siis mielestäsi yksivuotias osaa kaivata isäänsä? Olen itsekin ex ja tyttöni isällä oli myös samanlainen vaihe joka kesti puolisen vuotta. Minä ymmärsin että jos heidän suhde toimii niin se on kaikki myös oman lapseni eduksi ja annoin ajan kulua.
En painostanut tapaamisilla koko aikana ja itse isä otti yhteyttä kun suhde naiseen oli vakiintunut ja hänen kanssaan olen myöhemmin asiasta jutellut ja hän kovasti arvosti käytöstäni.
Nyt on tytöllä kaksi hyvää kotia ja molempiin aina tervetullut sekä mukava äitipuoli.

Jos seuraat tämän(KIN) ketjun kirjoitusjärjestystä, vastausjärjestystä, huomaat että vastasin ja kommentoin ap:n ensimmäiseen viestiin. Vasta myöhemmin selvisi että lapsi on vasta 1 v, ensimmäisessä kirjeessä lapsen ikä ei käy ilmi ollenkaan.

Välillä täällä nämä vastaukset on turhankin kärkkäitä ja kiukkusia. "Ai sä oot mukamas tota mieltä, kuinka kuvittelet että ja plaaplaa. " ja ihan väärin perustein isketään kiinni, kuten sinäkin.


Mutta kyllä minusta 1 v osaa ikävöidä, vaikkei sanastoa vielä olekaan. Tosin semmosta ei voi kukaan kaivata mitä ei tiedä olevan olemassakaan, vaikkapa isäänsä.

Tästäpä en kuitenkaan vastannut ap:lle hänen ensiviestiin, vastasin lähtökohdasta, jossa lapsen ikä ei ollut tiedossa.

Seurailepa yhtä tarkkaan viestien kirjoitus- tai saapumisjärjestystä ennenkuin kyntesi isket ja alat huutamaan.

 

\

\

Samaa mieltä kuin edellinen.
Lapsikin varmaan kaipaa isäänsä.

Siis mielestäsi yksivuotias osaa kaivata isäänsä? Olen itsekin ex ja tyttöni isällä oli myös samanlainen vaihe joka kesti puolisen vuotta. Minä ymmärsin että jos heidän suhde toimii niin se on kaikki myös oman lapseni eduksi ja annoin ajan kulua.
En painostanut tapaamisilla koko aikana ja itse isä otti yhteyttä kun suhde naiseen oli vakiintunut ja hänen kanssaan olen myöhemmin asiasta jutellut ja hän kovasti arvosti käytöstäni.
Nyt on tytöllä kaksi hyvää kotia ja molempiin aina tervetullut sekä mukava äitipuoli.

Jos seuraat tämän(KIN) ketjun kirjoitusjärjestystä, vastausjärjestystä, huomaat että vastasin ja kommentoin ap:n ensimmäiseen viestiin. Vasta myöhemmin selvisi että lapsi on vasta 1 v, ensimmäisessä kirjeessä lapsen ikä ei käy ilmi ollenkaan.

Välillä täällä nämä vastaukset on turhankin kärkkäitä ja kiukkusia. "Ai sä oot mukamas tota mieltä, kuinka kuvittelet että ja plaaplaa. " ja ihan väärin perustein isketään kiinni, kuten sinäkin.


Mutta kyllä minusta 1 v osaa ikävöidä, vaikkei sanastoa vielä olekaan. Tosin semmosta ei voi kukaan kaivata mitä ei tiedä olevan olemassakaan, vaikkapa isäänsä.

Tästäpä en kuitenkaan vastannut ap:lle hänen ensiviestiin, vastasin lähtökohdasta, jossa lapsen ikä ei ollut tiedossa.

Seurailepa yhtä tarkkaan viestien kirjoitus- tai saapumisjärjestystä ennenkuin kyntesi isket ja alat huutamaan.

 

\

Ongelma on varmaan siinä, että isä käy lasta tapaamassa sinun luonasi. Ei ehkä tunnu uudesta kumppanista kovin mukavalta tuo ajatus, ja koska suhde on alussa, ex-miehesi ehkä haluaa miellyttää tuota naista. Ymmärrän kyllä todella hyvin, että haluat tapaamisten jatkuvan, ja luulisi isänkin alkavan kaivata lastaan. Olisiko mahdollista, että isä tapaisi lasta muualla? Ensin vaikka ihan lyhyitä aikoja ja sitten pidempiä, kun lapsi tottuu ja kasvaa.

Näin mäkin ajattelisin..Miksei isä voi ottaa lasta luokseen tapaamisen ajaksi?Ehkä hän ei halua vaan tavata exäänsä... :headwall:

 

Niin, miksi isä ei voisi tavata lasta omassa kodissaan? Mieheni aikanaan piti jo 3kk ikäisestä yhden yön joka toinen vkl ja 6kk ikäisestä sit kaks. Luulen, että uusi kumppani suhtautuisi paremmin siihen. Jos siis siitä on kyse.

 

\

\

\

Samaa mieltä kuin edellinen.
Lapsikin varmaan kaipaa isäänsä.

Siis mielestäsi yksivuotias osaa kaivata isäänsä? Olen itsekin ex ja tyttöni isällä oli myös samanlainen vaihe joka kesti puolisen vuotta. Minä ymmärsin että jos heidän suhde toimii niin se on kaikki myös oman lapseni eduksi ja annoin ajan kulua.
En painostanut tapaamisilla koko aikana ja itse isä otti yhteyttä kun suhde naiseen oli vakiintunut ja hänen kanssaan olen myöhemmin asiasta jutellut ja hän kovasti arvosti käytöstäni.
Nyt on tytöllä kaksi hyvää kotia ja molempiin aina tervetullut sekä mukava äitipuoli.

Jos seuraat tämän(KIN) ketjun kirjoitusjärjestystä, vastausjärjestystä, huomaat että vastasin ja kommentoin ap:n ensimmäiseen viestiin. Vasta myöhemmin selvisi että lapsi on vasta 1 v, ensimmäisessä kirjeessä lapsen ikä ei käy ilmi ollenkaan.

Välillä täällä nämä vastaukset on turhankin kärkkäitä ja kiukkusia. "Ai sä oot mukamas tota mieltä, kuinka kuvittelet että ja plaaplaa. " ja ihan väärin perustein isketään kiinni, kuten sinäkin.


Mutta kyllä minusta 1 v osaa ikävöidä, vaikkei sanastoa vielä olekaan. Tosin semmosta ei voi kukaan kaivata mitä ei tiedä olevan olemassakaan, vaikkapa isäänsä.

Tästäpä en kuitenkaan vastannut ap:lle hänen ensiviestiin, vastasin lähtökohdasta, jossa lapsen ikä ei ollut tiedossa.

Seurailepa yhtä tarkkaan viestien kirjoitus- tai saapumisjärjestystä ennenkuin kyntesi isket ja alat huutamaan.

Nöyrin anteeksipyyntöni... tarkoitukseni ei todellakaan ollut saada sinua pahalle tuulelle vaikka siinä ilmiselvästi onnistuin. Suo anteeksi, virheitähän teemme kaikki.

Vastaukseni sävy ärsytti myös ilmiselvästi. Ihan samalla tavalla vastaisin kenelle tahansa jos asiasta mielipidettäni kysyttäisiin ja mitä siitä tulisi jos me kaikki olisimme aina asioista samaa mieltä?
Luulin olevani keskustelupalstalla jossa oman mielipiteensä saa vapaasti ilmaista ja sitäkin saa kuka tahansa kommentoida.
Niin ja kuka on HUUTANUT?

 

Kyllä se 1-vuotias kaipaa isäänsä. Ei tietysti samalla tavalla, kun vanhempi lapsi mutta ymmärtää kyllä tutut henkilöt, jotka ympärillä pyörii.

Ja lapsi ja äiti kyllästyvät välillä toisiinsa, kun ovat koko ajan toistensa seurassa. Huomaan siitä, kun isoäiti tai serkut tulevat kylään, niin on innoissaan, eli kaipaa muiden ihmisten virikkeitä. En itse jaksaisi jatkuvasti järjestää ohjelmaa ja kyläilyjä.

Poika ei voi mennä isänsä luo, koska isä asuu kavereiden nurkissa. Päästäisitkö itse oman lapsesi?

Poika ei myöskään voi mennä isälleen pitkiksi ajoiksi tai yöksi, koska isä ei missään vaiheessa ole osoittanut kiinnostusta pojan rutiineihin, syömätapoihin tai muuhun. Ei edes vaippaa saa vaihdettua.

Jos isä inhoaisi minua niin paljon, ettei halua sen takia tavata, niin voisin järjestää valvotut tapaamiset sossun kautta, mutta ihan asiallisesti ollaan ainakin tähän asti keskusteltu ja tavattu. On vielä isän tavaroita säilössä varastossa, vaikka erostakin jo aikaa 8 kuukautta.

Kiitos kumminkin asiallisista vastauksista, koska niitäkin tuli.

En mielestäni ole kamala exä, lapsen parasta ajattelen ja omaa mielenterveyttäni, että saisin joskus edes hetken vapaata. Olis edes kesä et voisivat mennä hiekkalaatikolle tai puistoon, niin ei tarvis täällä tavata.

 

Hmm... Mitäs jos vaan koittaisit sopia että poika alkaisi tapamaan isäänsä isän luona? Koska voi olla isällekin toisaalta kynnys huseerata muksun kanssa kun ei kuitenkaan ole omassa kodissaan, tuskinpa lapsi heitteille jäisi vaikka yön isänsä luona olisikin. Kyllä ne ruokinnat ja vaipanvaohdot luonnistuu vaikkei niihin kiinnostusta osoitakaan -sinun luonasi.

 

\

Kyllä se 1-vuotias kaipaa isäänsä. Ei tietysti samalla tavalla, kun vanhempi lapsi mutta ymmärtää kyllä tutut henkilöt, jotka ympärillä pyörii.

Ja lapsi ja äiti kyllästyvät välillä toisiinsa, kun ovat koko ajan toistensa seurassa. Huomaan siitä, kun isoäiti tai serkut tulevat kylään, niin on innoissaan, eli kaipaa muiden ihmisten virikkeitä. En itse jaksaisi jatkuvasti järjestää ohjelmaa ja kyläilyjä.

Poika ei voi mennä isänsä luo, koska isä asuu kavereiden nurkissa. Päästäisitkö itse oman lapsesi?

Poika ei myöskään voi mennä isälleen pitkiksi ajoiksi tai yöksi, koska isä ei missään vaiheessa ole osoittanut kiinnostusta pojan rutiineihin, syömätapoihin tai muuhun. Ei edes vaippaa saa vaihdettua.

Jos isä inhoaisi minua niin paljon, ettei halua sen takia tavata, niin voisin järjestää valvotut tapaamiset sossun kautta, mutta ihan asiallisesti ollaan ainakin tähän asti keskusteltu ja tavattu. On vielä isän tavaroita säilössä varastossa, vaikka erostakin jo aikaa 8 kuukautta.

Kiitos kumminkin asiallisista vastauksista, koska niitäkin tuli.

En mielestäni ole kamala exä, lapsen parasta ajattelen ja omaa mielenterveyttäni, että saisin joskus edes hetken vapaata. Olis edes kesä et voisivat mennä hiekkalaatikolle tai puistoon, niin ei tarvis täällä tavata.

Ihan varmasti yksivuotias osaa kaivata!! Kokemusta on. Toki noin pieni tottuukin asioihin melko helposti. En usko, että isä sinua inhoaa, tai että olisit ollut kamala. Mutta uudesta kumppanista ei varmasti tunnu kivalta, että mies sinun luonasi aikaa viettää. Jospa voisivat vaikka yhdessä hakea poikaa ulkoilemaan? Tai miksei isä yksinkin. Kannattaahan sitä kysäistä, se olisi ainakin ihan hyvä alku.

 

\

Hmm... Mitäs jos vaan koittaisit sopia että poika alkaisi tapamaan isäänsä isän luona? Koska voi olla isällekin toisaalta kynnys huseerata muksun kanssa kun ei kuitenkaan ole omassa kodissaan, tuskinpa lapsi heitteille jäisi vaikka yön isänsä luona olisikin. Kyllä ne ruokinnat ja vaipanvaohdot luonnistuu vaikkei niihin kiinnostusta osoitakaan -sinun luonasi.

Hmm...

Luitkohan edellistä kirjoitustani?

Isällä ei ole omaa asuntoa vaan asuu kavereiden luona. Eli sinnekö poika menis? Osa kavereista sitä tyyliä et en edes omaan kotiini päästäisi.

Se yksi syy miksi toivon että suhde isällä ja uudella toimisi, että hankkisi oman asunnon ja poika pääsee saman tien hoitoon jos isä vaan haluaa.

Keskustelin myös juuri puhelimen välityksellä isän kanssa ja juteltiin muun muassa, että isä ja poika alkaisivat käydä kerran viikossa liikuntatapahtumassa, joka sijaitsee lähistöllä. Saa mennä sinne pojan kanssa kaksistaan tai naisystävä mukana, mulle ihan sama mutta ainakin isällä ja pojalla on laatuaikaa keskenään, kunhan vaan tulee hakemaan ja pääsee naisystäväkin osallistumaan halutessaan eikä tarvi mun naamaa katella. Toivotaan, että alkaa toimimaan edes pkerran pari kuukaudessa ellei joka viikko onnistu.

=)

 

\

\

Hmm... Mitäs jos vaan koittaisit sopia että poika alkaisi tapamaan isäänsä isän luona? Koska voi olla isällekin toisaalta kynnys huseerata muksun kanssa kun ei kuitenkaan ole omassa kodissaan, tuskinpa lapsi heitteille jäisi vaikka yön isänsä luona olisikin. Kyllä ne ruokinnat ja vaipanvaohdot luonnistuu vaikkei niihin kiinnostusta osoitakaan -sinun luonasi.

Hmm...

Luitkohan edellistä kirjoitustani?

Isällä ei ole omaa asuntoa vaan asuu kavereiden luona. Eli sinnekö poika menis? Osa kavereista sitä tyyliä et en edes omaan kotiini päästäisi.

Se yksi syy miksi toivon että suhde isällä ja uudella toimisi, että hankkisi oman asunnon ja poika pääsee saman tien hoitoon jos isä vaan haluaa.

Keskustelin myös juuri puhelimen välityksellä isän kanssa ja juteltiin muun muassa, että isä ja poika alkaisivat käydä kerran viikossa liikuntatapahtumassa, joka sijaitsee lähistöllä. Saa mennä sinne pojan kanssa kaksistaan tai naisystävä mukana, mulle ihan sama mutta ainakin isällä ja pojalla on laatuaikaa keskenään, kunhan vaan tulee hakemaan ja pääsee naisystäväkin osallistumaan halutessaan eikä tarvi mun naamaa katella. Toivotaan, että alkaa toimimaan edes pkerran pari kuukaudessa ellei joka viikko onnistu.

=)

Kuulostaa hyvälle tuo teidän suunnitelma. On lasta ajatellen tärkeää, että suhde isään pysyy yllä koko ajan (vaikka lapsi onkin vasta 1v.). Oma isä on kuitenkin aina oma isä!