pitkittynyt ponnistusvaihe

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ainako
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ainako

Vieras

Onko äitejä, joilla ponnistusvaihe ilman mitään näkyvää syytä on pitkittynyt, mutta sitten seuraavalla kerralla onkin ponnistus sujunut mallikkaasti?

Mulla on 2 pitkittynyttä ja pelottaa että kolmaskin menee saman kaavan mukaan. Ei mitään erityistä syytä pitkittymiselle ole löydetty, paitsi että supistukset ovat olleet lyhyitä ja tulleet harvakseltaan. Muttei siis mitään virhetarjontaa tai yllättäen isoa vauvaa tms.
 
Ensimmäisessä synnytyksessä ponnistusvaihe oli 59min ja toisessa 7min. Esimmäisessä en vain osannut ponnistaa. Kätilö neuvoi, että yhden supistuksen aikana pitää ehtiä ponnistamaan kolme kertaa ja niinpä ponnistelinkin. Toisessa synnytyksessä en ajatellut sen kummemmin, että miten ponnistan. Vedin henkeä sisään ja ponnistin vain yhden pitkän ponnistuksen supistuksellaan. Ensimmäisen ponnistuksen jälkeen kätilö sanoi, että täytyy ponnistaa kovemmin. Minä sanoin, että tämä olikin harjoitusponnistus. Testasin, että miltä vauva tuntuu ponnistaessa. Toisen supistuksen aikana ponnistin ja kätilö sanoi, että ponnista kevyemmin vauva liikkuu vauhdilla. Kevensin ponnistusta. Muutama supistus ja ponnistus ja vauva syntyi helposti. Ensimmäisen päänympärys oli 32cm ja tehtiin välilihanleikkaus, toisen 36cm ja selvisin pienen pienellä repeämällä, johon laitettiin ehkä kaksi tikkiä. Toista, kun aloin ponnistamaan olin ollut jonkun aikaa 10cm auki, ehkä tuo aika valmisti työntämään toinen (isompi) vauva maailmaan niin helposti. Paikat olivat ehtineet kypsyä.
 
Mulla ekassa tunnin ponnistusvaihe ja toinen 8min. Ekassa en vaan osannu ponnistaa ja supistukset heikkeni joten ei ollu "tehoja" ponnistaa.

Pelkäsin ihan hirveesti viimeks, että on taas pitkä ponnistusvaihe mutt onneks meni toisin =) :flower:
 
Minä myös mielellään kuulisin miten toisessa synnytyksessä ponnistusvaihe mennyt niillä joilla ensimmäisessä pitkä ponnistusvaihe :wave: !!!Itse pelkään suunnitella edes toista raskautta kun ensimmäisessä tuo ponnistus oli ihan yhtä tuskaa ja kesti yli 3 tuntia :'( !!Haaveeni on aina ollut että saisin ainakin kaksi tai kolme lasta(tyytyväinen toki olen että tämän yhdenkin sain synnytettyä),joten positiivisia kokemuksia kaivataan...toki kuulen mielelläni myös niitä,joilla toinen mennyt "saman kaavan"mukaan...
 
Ekassa ponnistu 20 min tokassa 1h. JOstain syystä vain supistukset harveni avautumisvaiheen lopussa ja niiden teho oli olematon. Luulen että tuo johtui kuitenkin siitä kun kalvot puhkaistiin ja sen seurauksena kohdunkaula jäi lipaksi vauvan pään eteen eikä lähtenyt pois edestä muutaman seuraavan supistuksen aikana. Sitten siitä eteenpäin muutamien supistusten ajan kätilö työnsi kohdunkaulan kädellä pois edestä. Luulen että kaikki ne sörkkimiset tuonne alapäähän häiritsi synnytyksen luonnollista kulkua ja aiheutti sen että synnytys käytännössä pysähtyi. Kalvojen puhkaisuun asti synnytys oli edennyt täysin normaalisti ja oli jo 9.5 cm auki. Puhkaisun olis kätilön sanojen mukaan pitänyt aukaista kohtu 10cm:iin. Sitten 40 min jälkeen kätilö antoi nenäsumutteena oksitosiinia ja siirryin jakkaralle ponnistaan ja 20min ja vauva oli ulkona. Ens kerralla kalvoja ei puhkaista. Siitä pidän huolen tai jos en voi sairaalassa tuohon asiaan vaikuttaa synnytän kotona.
 
Ekassa ponnistusvaihe 1h10min. Olin varmaan aika pihalla miten pitää ponnistaa ja supparitkin olivat niin tehottomia, että tippa laitettiin että saataisiin niihin vähän potkua.

Toisessa ponnistusvaihe n. 50 min. Tiesin kyllä paremmin miten ponnistaa, mutta taaskin supparit tehottomia ja oksitosiinitippa taas avuksi. Vauva oli 700g painavampi ja pääkin paljon isompi kuin esikoisella, joten varmaan siksikin ponnistus pitkittyi.

Kolmannessa ponnistus vain 5 min. Synnytys käynnistettiin tipalla, joten suppareissa taisi siksi riittää puhtia loppuun asti :D Vauva tällä kertaa edellistää 500g kevyempi ja pienempi päisempi, joten mahtui varmasti sujuvammin tulemaan ulos.
 

Yhteistyössä