Pitkään yhdessä olleet..

Mitkä ovat olleet suhteenne pahimmat kompastuskivet/ongelmat?

Onko toisen viereen yhtä ihana nukahtaa vielä viiden tai kymmenen yhdessä vietetyn vuoden jälkeenkin?

 

13 v. tuli täyteen viime kuun alussa. Äsken nukuin päikkärit toisen kainalossa. Hyvä on olla yhdessä ja eikä meillä mitään pahoja riitoja ole ollutkaan. Sovitaan niin hyvin yhteen kai...

 

Kyllä se yhdessä nukahtaminen on aivan yhtä ihanaa vielä näin 22 yhteisen vuoden jälkeenkin. Hankalimmat paikat meidän suhteessamme tähän saakka ovat olleet silloin, kun lapset olivat pieniä (vähän omaa, ja yhteistä aikaa) sekä mun kolmenkympin kriisin aikana

 

Kyllä se yhdessä nukahtaminen on aivan yhtä ihanaa vielä näin 22 yhteisen vuoden jälkeenkin. Hankalimmat paikat meidän suhteessamme tähän saakka ovat olleet silloin, kun lapset olivat pieniä (vähän omaa, ja yhteistä aikaa) sekä mun kolmenkympin kriisin aikana

Peesaan tätä kyllä täysin, vaikka vuosia on vasta 19.

 

no eihän sitä enään meinaa osata nukkua jos toinen ei ole kuorsaamassa siinä vieressä

 

No pitkään ja pitkään, meille tulee 6v täyteen tänä vuonna ja ei oo mitään kompastuskiviä ollu, isoilta riidoilta vältytty jne.

 

Yhteisiä vuosia takana melkein 11 ja nyt on varsin hankalaa välillä kun lapset pieniä eikä ole sitä omaa ja/tai yhteistä aikaa.

 

suhteen eteen täytyy tehdä paljon töitä. Jos ensimmäiset vuodet menevät alkuhuuman piikkiin, niin jatkossa pitää sen eteen vähän taistella.

Vielä on ainakin yhtä ihanaa herätä oman miehen vierestä, ollaan 5 vuotta ollu yhes. Nythän tää suhde vasta on kivaa, ku tunnetaan toisemme niin hyvin, ei tartte teeskennellä eikä mikään oo noloo. Nyt kun vielä saisi sen perheen

 

Luottamuspula on ollut pahin ongelma. Yksin olisi paha nukkua.

 

Lapsettomuus on ollut suurin ongelma meillä.

Viiden vuoden jälkeen on ihana nukahtaa, kymmenestä en vielä tiedä.

 

Ei ole ollut isoja ongelmia tai riitoja. Ei me oikeastaan riidellä. Pyritään juttelemaan heti pois kaikki mietityttävät ja ärsyttävät asiat ja tekemään niille jotain. Pitää puhua, puhua ja puhua. 15 vuotta yhteiseloa takana nyt. Ongelmakohtia on aikapula ja väsymys. Molempien osallistuessa perheen pyöritykseen siitäkin selviää.

 

Ainakin 8,5 vuoden jälkeen tuon kanssa on edelleen kiva nukkua.

Vaikeinta oli kolmosten pikkuvauva-aika. Se oli infernaalisen kamalaa oikeastaan. :|

 

11v yhdessä oltu ja suhteen pahimmat kompastuskivet on jo aikapäiviä sitten ohitettu...ne oli silloin alkuaikoina kun kaikki oli niin tunteellista joka asiassa. nyt mennään tasasen onnellisesti päivästä toiseen. kaksin viihdymme edelleen eli lapset eivät ole meille suhteen liima.

 

Meillä 18 yhteistä vuotta takana... Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki jne... Siksi kai se on niin elämältä maistunut, kun ei ole vaan tasaista ollut...

Rakentaminen, opiskelut, lapsettomuus, lisääntynyt kaljoittelu aikanaan ovat ne pahimmat kompurat olleet. Kaikista yli menty. Nuorina kun alettiin yhteiselo, oli särmiä molemmissa. Aika on niitä hionut. Itsekin olen nyt 40veenä paljon enemmän itseni kanssa sinut, itsetunto on monista syistä paljon nuoruutta parempi, en viitsi edes pillastua kaikesta-hyväksyn helpommin toisen puutteet. Ja sama varmaan toisin päin myös.

Viereen on kiva nukahtaa edelleen, tosin suurin osa yhteiselosta on oltu vuorotyössä molemmat, joten aina ei ole nukkumiset yksiin osuneet...

 

Yhdessä 8v ja meillä ei oikeestaa ole parisuhteessa ollut oikein ikinä ongelmia. Tietty elämä on heitellyt, mutta suhteessa on ollut aina hyvin tasaista. Ja kyllä on vielä ihana nukahtaa toisen kainaloon. Ja välillä flirttaillaan ihan niin kuin alkuaikoina Tietty vauva-aika oli väsyttävää ja uhmikset kiristää hermoja, mutta oikein semmosta kriisiä tai kompastuskiveä ei ole viellä tullut eteen. Ja paljon ollaan yhdessä koettu.

 

Yhteisiä öitä takana 6 ja puol vuotta. Mulla ikävä tota murua jos se on jäänyt vaikka ravintolaan tanssimaan ja olen itse yksin sängyssä. Tällä hetkellä tosin meidän välissämme sängyssä on pikku tuhisija Anton 7vk ja risat.. Olisi kurja nukkua ilman miestä. Kaipaisin kosketusta ja sen hymyä ja isoa tuhinaa

 

avasin, vaikka luulin ettei tää koske mua.'Me ollaan seurusteltu nafti 9 vuotta ja oltu siitä naimisissa reilu 6. Ja minusta me ollaan oltu yhdessä vasta vähän aikaa!

Ja vastaan, että meillä ei oo niinkään ollut vastoinkäymisiä. Ei se aika, vaan se, että tunnen itseni todella tasavertaiseksi mieheni kanssa. En hyvemmäksi enkä huonommaksi. Ja meillä on hyvin samanlainen tapa suhtautua asioihin ja elämään.

 

Yhteisiä vuosia takana melkein 11 ja nyt on varsin hankalaa välillä kun lapset pieniä eikä ole sitä omaa ja/tai yhteistä aikaa.

peesaan. Oltu 10v yhdessä ja nyt kun on 2 lastas, 3v ja 1v niin ehkä alkaa näkyä taas valoa tunnelin päästä. Eli viimeinen 2vuotta on ollut ehkä hankalinta aikaa kun ei ole sitä aikaa, kun lapset on pikkuisia...

 

Kyllä se yhdessä nukahtaminen on aivan yhtä ihanaa vielä näin 22 yhteisen vuoden jälkeenkin. Hankalimmat paikat meidän suhteessamme tähän saakka ovat olleet silloin, kun lapset olivat pieniä (vähän omaa, ja yhteistä aikaa) sekä mun kolmenkympin kriisin aikana

Peesaan Tallua. Meillä tulee 24 vuotta kesällä täyteen yhdessäoloa, 22 niistä naimisissa. Vaikeinta meillä on ollut monta pientä ja kun mies opiskeli työn ohessa reilu kymmenen vuotta sitten. Ja onnekseni saan sanoa että ne vaikeudet eivät kovin hankalia edes olleet.
Nythän meidän kuopuskin on jo eskarilainen ja ei enää äidin helmoissa kiinni.

 

Kyllä se yhdessä nukahtaminen on aivan yhtä ihanaa vielä näin 22 yhteisen vuoden jälkeenkin. Hankalimmat paikat meidän suhteessamme tähän saakka ovat olleet silloin, kun lapset olivat pieniä (vähän omaa, ja yhteistä aikaa) sekä mun kolmenkympin kriisin aikana

kuin myös, vaikka mulla ei ole 30-v kriisiä ollut, katotaan alkaako nelikymppis kriisiä. meillä 20,5v yhdessä

 

Meilläkin on edelleen ihanaa. Osaan niin arvostaa tuota rakasta ja ihanaa miestä. ihanaa olla yhdessä ja iltaisin nukahtaa toisen kainaloon. Me ollaan koettu paljon, eli helpolla me ei olla päästy, mutta nyt elämä on ihanampaa kuin ikinä!

 

13-vuotta yhdessä ja pahimmat haasteet on olleet luottamuspula (miehen sekoilut toisen naisen kanssa) sekä alkoholismi, mutta edelleen on yhtä ihana nukahtaa viereen .

 

Kohta tulee 22v yhteistä taivalta täyteen :heart: .
Eipä mitään sen suurempia ongelmia ole onneksi ollut, välillä miehen keikkatyöt koittelee mun hermoja :saint:

 

16vuotta pian yhteiseloa ja aivan ihana on edelleen nukkua toisen lähellä :heart:
en mä tiedä, ei meillä ole isompia kompastuskiviä oikein ollutkaan.. =)
tottakai, joskus on pahempia hetkiä, mutta oikein pitkää huonoa kautta ei ole ollut, jotain pientä kiukuttelua vaan joskus.. =) halua vaatii pitkä parisuhde! ja oikeaa välittämistä toisesta ihmisestä ja koko perheestä =)