Pitkään esikoista yrittäneet-2010-tervetuloa uudet!
- Viestiketjun aloittaja HalleB
- Ensimmäinen viesti
Hämmentynyt nainen täällä hei 
:'(
Soittelin lääkärini kanssa hoitojatkosta, kun vuotoilua oli tullut jonkin verran muttei kunnolla. Käski kuitenkin tehdä rtestin, ja seuraavana päivänä, kun täti oli noin 1 pvää (ei varmaa koska kierrot olleet päin persettä, pp 20 ) myöhässä päätin ryhdistäytyä ja hoitaa testin alta pois: vahva + toinen testi ja heti vahva +
Nyt sitten itku kurkussa odotellaan tulevan viikon 7 vko ultraa, jotta saadaan tietää kuuluuko sydänääniä/ei. Aika tuntuu aivan hullun pitkältä ja itken ja vapisen ja vuoroin pelkään pahinta ja vuoroin höpöttelen mahalleni. Luulin tyhmänä aiemmin, että kun saa plussan homma on hanskassa ja kaikki ok ja sitten iloitaan, mutta hoitajan kanssa keskusteltua aloin pelätä ettei siellä mitään sikiötä olekaan, kun ruskeita vuotoja tiputtelee silloin tällöin ja lisääntyy koko ajan. Itkettää ja pelottaa ihan hirveästi.
Ja anteeksi kaikille, etten ole paljoa toisten asioihin kommentoinut ja onnitellut ja pahoitellut asioistanne vaikka hengessä mukana olenkin jatkuvasti :ashamed: tuntuu turvallisemmalta joskus olla jopa lukematta toisten juttuja, koska kaikilla menee asiat kuitenkin niin yksilöllisesti..silti helpottaa vähän kun saa purkaa omia tuntojaan. :heart:
:'( Soittelin lääkärini kanssa hoitojatkosta, kun vuotoilua oli tullut jonkin verran muttei kunnolla. Käski kuitenkin tehdä rtestin, ja seuraavana päivänä, kun täti oli noin 1 pvää (ei varmaa koska kierrot olleet päin persettä, pp 20 ) myöhässä päätin ryhdistäytyä ja hoitaa testin alta pois: vahva +
toinen testi ja heti vahva +Nyt sitten itku kurkussa odotellaan tulevan viikon 7 vko ultraa, jotta saadaan tietää kuuluuko sydänääniä/ei. Aika tuntuu aivan hullun pitkältä ja itken ja vapisen ja vuoroin pelkään pahinta ja vuoroin höpöttelen mahalleni. Luulin tyhmänä aiemmin, että kun saa plussan homma on hanskassa ja kaikki ok ja sitten iloitaan, mutta hoitajan kanssa keskusteltua aloin pelätä ettei siellä mitään sikiötä olekaan, kun ruskeita vuotoja tiputtelee silloin tällöin ja lisääntyy koko ajan. Itkettää ja pelottaa ihan hirveästi.
Ja anteeksi kaikille, etten ole paljoa toisten asioihin kommentoinut ja onnitellut ja pahoitellut asioistanne vaikka hengessä mukana olenkin jatkuvasti :ashamed: tuntuu turvallisemmalta joskus olla jopa lukematta toisten juttuja, koska kaikilla menee asiat kuitenkin niin yksilöllisesti..silti helpottaa vähän kun saa purkaa omia tuntojaan. :heart:
clomit, luget, pregnyl, puregon, metforem aloitettiin uutena tästä kierrosta
:ashamed: hieman meni ehkä jo yliyrityksen puolelle, mutta...
lisäksi siis omatoimisesti e-epat, ruokavalion muutos:ei valmisruokia ns. lämmitettäviä joissa säilöntäaineita vaikken niitä ole juuri syönytkään, vehnää niin vähän kuin mahd, ei kevyt-tuotteita tai mahd vähän kovaa kasvirasvaa (koska törmäsin liian useassa jutussa niiden outoihin sivuvaikutuksiin), ja lisäksi vähensin liikuntaa tässä kierrossa, koska mulla on aika rankat harrastukset (sain jatkuvasti pelkästä venyttelystäkin "repeämisen" tunteita sisälleni ja sitten alkoi aina ylim vuodot päätin etten tee yhtään mitään mikä voisi irrottaa limakalvoja tms..?)
Vähän noloa tämmönen, mutta jos kerran toimi jokin näistä niin hyvä niin =)
:ashamed: hieman meni ehkä jo yliyrityksen puolelle, mutta...
lisäksi siis omatoimisesti e-epat, ruokavalion muutos:ei valmisruokia ns. lämmitettäviä joissa säilöntäaineita vaikken niitä ole juuri syönytkään, vehnää niin vähän kuin mahd, ei kevyt-tuotteita tai mahd vähän kovaa kasvirasvaa (koska törmäsin liian useassa jutussa niiden outoihin sivuvaikutuksiin), ja lisäksi vähensin liikuntaa tässä kierrossa, koska mulla on aika rankat harrastukset (sain jatkuvasti pelkästä venyttelystäkin "repeämisen" tunteita sisälleni ja sitten alkoi aina ylim vuodot
päätin etten tee yhtään mitään mikä voisi irrottaa limakalvoja tms..?)Vähän noloa tämmönen, mutta jos kerran toimi jokin näistä niin hyvä niin =)
mahtavat onnittelut bittersweet :flower: :heart: paljon vauvaliimaa ja tarrasukkia matkaan toivotaan, että pikkunen jaksaa pitää tiukasti kiinni...
toivotaan, että pikkunen jaksaa pitää tiukasti kiinni...Kiitos onnitteluista =) päällimmäinen toive nyt on että siellä on Pikkuinen eikä pelkkä tuulimuna. Jossain oli joskus juttua siitä kuinka vaikea toisinaan lapsettomuudesta kärsineen on vihdoin onnistuttuaan uskoa, että oma kroppa voisi sittenkin toimia. Se on niin totta.. skeptisyys ja epäilys ovat tosi pinnalla just nyt :attn: . Itku tuli kirpparilla kun näin vauvantossuja, voisiko ehkä joskus sittenkin... en ostanut, ei ihan vielä uskalla. Voi miten pitkä matka on ensi viikkoon! ja taas mä itken täällä ... ... ja nauran ja itken..
Smirg :hug: toivotaan, että jollain tyylillä onnistaisi bd Mun mies sano sillo, ku kysyin et suostuuko se IVF-hoitoihin, et ei sil tekotavalla niin merkistystä oo vaan lopputuloksella :heart:
on: Mun pitäisi heittää läppäri lepikkoon, koska olen nykyään erakko-nettiaddiktio-akka.. Täti alkaa pakkailla kamojaan ja sellainen ajatus kutkuttaa, että jos seuraavan vierailun jälkeen hoito onnistuu, ni voipi tulla aika pitkä väli seuraaviin..*haaveilee* :ashamed:
d Mun mies sano sillo, ku kysyin et suostuuko se IVF-hoitoihin, et ei sil tekotavalla niin merkistystä oo vaan lopputuloksella :heart: on: Mun pitäisi heittää läppäri lepikkoon, koska olen nykyään erakko-nettiaddiktio-akka.. Täti alkaa pakkailla kamojaan ja sellainen ajatus kutkuttaa, että jos seuraavan vierailun jälkeen hoito onnistuu, ni voipi tulla aika pitkä väli seuraaviin..*haaveilee* :ashamed:
siis voi huoh... viikko oletetun tädin saapumiseen ja voi jösses mitkä muniskivut ja pahaolo yllätti tossa muutama tunti sitte.!!! joutu ihan töitä tekee ettei oksu tullu.. mistä kummasta tää voi johtua.? ei oo koskaan loppukierrosta mulla mitään tällästä ollu...
Aavee, jeeee, mäkin vähän arvelin...! Onnea, upea homma ja toivotaan että kaikki sujuu hienosti loppuun asti!
bittersweet, Onnea myös sinulle!!! Kyllä kaikki varmasti hyvin menee, ruskea vuotohan ei tarkoita vielä mitään. Täytyy muistaa, että alkuraskaus on ihan kaikille epävarmaa aikaa. Minulla meni kesken ilman epämääräisiä vuotoja, joillain vuotaa enemmänkin ja kaikki menee silti hyvin loppuun saakka. :hug:
Yöperhonen voi että, kunpa kunpa... Mulle tuli sit sama dpo kuin sulle, vaikka luulin oviksen olleen viitisen päivää aikaisemmin.
).( Tajusin vasta myöhemmin oireista, että ei se ovis sittenkään ollut silloin kun luulin, vaan vasta myöhemmin. Ironista kyllä, mutta tunsin ovisnippailuja just sillon kun viimeksi täällä palstalla kirjoitin ja tulinkin just tarkastamaan, että milloinkas se olikaan, hehehe! En usko, että 3 pv sitä edeltänyt peittojen heilutus riittäisi mitenkään, mutta kuitenkin tänään olis dpo7. Tänään herätessä tunsin uskomattomia peräjälkeisiä vihlaisuja, pitikin nyt sit toivo herätä... ARGH!!
Jos ja kun menkat alkaa, saan tietää sitten, olinko oikeassa oviksen ajankohdan suhteen... mulla luteaalivaihe on aina noin 14pv:n pituinen.
T.Estelle dpo7
bittersweet, Onnea myös sinulle!!! Kyllä kaikki varmasti hyvin menee, ruskea vuotohan ei tarkoita vielä mitään. Täytyy muistaa, että alkuraskaus on ihan kaikille epävarmaa aikaa. Minulla meni kesken ilman epämääräisiä vuotoja, joillain vuotaa enemmänkin ja kaikki menee silti hyvin loppuun saakka. :hug:
Yöperhonen voi että, kunpa kunpa... Mulle tuli sit sama dpo kuin sulle, vaikka luulin oviksen olleen viitisen päivää aikaisemmin.
).( Tajusin vasta myöhemmin oireista, että ei se ovis sittenkään ollut silloin kun luulin, vaan vasta myöhemmin. Ironista kyllä, mutta tunsin ovisnippailuja just sillon kun viimeksi täällä palstalla kirjoitin ja tulinkin just tarkastamaan, että milloinkas se olikaan, hehehe! En usko, että 3 pv sitä edeltänyt peittojen heilutus riittäisi mitenkään, mutta kuitenkin tänään olis dpo7. Tänään herätessä tunsin uskomattomia peräjälkeisiä vihlaisuja, pitikin nyt sit toivo herätä... ARGH!!
Jos ja kun menkat alkaa, saan tietää sitten, olinko oikeassa oviksen ajankohdan suhteen... mulla luteaalivaihe on aina noin 14pv:n pituinen.
T.Estelle dpo7
Mä taidan alkaa jo oikeasti kuulumaan tälle osastolle, ton vauvakuumeilun sijaan.. Yritystä takana oikeastaan 2004 vuodesta lähtien. 2005 kävin tiheään tahtiin gynellä ja silloin olin niin alipainoinen, että hormoonitoiminta oli oikeastaan loppunut kokonaan, kierto vaihteli 27-40. Silloin sain terot ja clomit, lopputuloksena munarakkulan liikakasvu ja vatsansisäinen verenvuoto. Ei ollut kiva kokemus JAtkettiin ilman tutkimuksia tai apuja, mutta epätoivo sai meidät mieheni kanssa loppujenlopuksi eroamaan, ei sitä jaksanut kumpikaan.. Kaksi vuotta asuimme erikseen. mutta nyt olemme vihoin palanneet takaisin saman katon alle :heart:
Kävin gynellä muutama kuukausi sitten ja sain positiivisiä uutisia, raskautumiselle ei pitäisi olla esteitä (mieheni ei koskaan ole tutkimuksiin suostunut). Viime syksynä keskenmeno ja 16v. abortti kaavintana (suurin pelkoni on, että tuo on jollain tavalla vahingoittanut )
Muuten totaalisen hiljaista ja kellon tarkka kuukautiskierto, paitsi nyt kp 31/28 menossa, mutta eilen nega testi.
En tiedä mitä teen, kun en MISSÄÄN TAPAUKSESSA halua, että tästä tulee taas meidän välit kiristävä asia, nyt kun kaikki on vihdoin paremmin kuin hyvin, mutta itse en pääse eroon haaveista ja toiveista :'(
Vähän jo helpotti avautua..
JAtkettiin ilman tutkimuksia tai apuja, mutta epätoivo sai meidät mieheni kanssa loppujenlopuksi eroamaan, ei sitä jaksanut kumpikaan.. Kaksi vuotta asuimme erikseen. mutta nyt olemme vihoin palanneet takaisin saman katon alle :heart: Kävin gynellä muutama kuukausi sitten ja sain positiivisiä uutisia, raskautumiselle ei pitäisi olla esteitä (mieheni ei koskaan ole tutkimuksiin suostunut). Viime syksynä keskenmeno ja 16v. abortti kaavintana (suurin pelkoni on, että tuo on jollain tavalla vahingoittanut
)Muuten totaalisen hiljaista ja kellon tarkka kuukautiskierto, paitsi nyt kp 31/28 menossa, mutta eilen nega testi.
En tiedä mitä teen, kun en MISSÄÄN TAPAUKSESSA halua, että tästä tulee taas meidän välit kiristävä asia, nyt kun kaikki on vihdoin paremmin kuin hyvin, mutta itse en pääse eroon haaveista ja toiveista :'(
Vähän jo helpotti avautua..
estelle ja YP bd toivotaan, toivotaan
tervetuloa Windy :flower: toivottavasti tälläkertaa tämä olisi teitä lähentävä asia ja että kevät/kesä tekisi ihmeitä =)
on: ajattelin, että tikuttelen tässä kierrossa oviksen, ni tiedetään millo ei kannata harrastaa petipuuhia, ku alotan sen Synarela-sumutteen kp 18, nyt on kp 7
d toivotaan, toivotaantervetuloa Windy :flower: toivottavasti tälläkertaa tämä olisi teitä lähentävä asia ja että kevät/kesä tekisi ihmeitä =)
on: ajattelin, että tikuttelen tässä kierrossa oviksen, ni tiedetään millo ei kannata harrastaa petipuuhia, ku alotan sen Synarela-sumutteen kp 18, nyt on kp 7
Moi kaikki!
Kirjoittelen näköjään neljän kuukauden välein mutta nyt oli pakko ruveta taas avautumaan.
Eli yritystä on muutes nyt jo reilu kaks vuotta takana, tajusin sen tuossa kuukausi sitten..
Miehen simppatestin jälkeen uuden vuoden aattona oli minulla SSG, joka sattui omasta mielestäni älyttömästi. Tutkimuksessa todettiin toinen munanjohdin aukinaiseksi, mutta toisesta ei saatu mitään varmuutta (sama puoli josta leikattu umpilisäke, joten ihmekkös tuo....).
Yhteinen keskustelu tilaisuus minulle je miehelle oli sitten helmikuun eka päivä, toisin siellä lääkäri sanoi että syytä ei oikeastaan ole, mutta jotta ei tarvitse odottaa niin odotusta niin tehdään vaikka heti seuraavaan kertoon inssi. Inssiä tehtäisiin pari kertaa ennen ku päästäisiin IVF jonoon, joka on puoli vuotta.
No siihen seuraavaan kiertoon tehtiin sit inssi clomien ja puregonin avulla ja oli muuten älyttömän ristiriitaiset tunteet sillä hetkellä/ sen jälkeen. kaikki meni niin hyvin: molemmilta puolilta oli kypsynyt hyvät munikset, suurempi oli auki olevalla puolella, miehen siittiötkin oli ilmeisesti paremmat kuin simppatestissä.. Pregnylin antoi hoitaja heti inssin jälkeen ja illalla tuntuikin ovulaatio. Mutta miksi se nyt onnistuisi kun ei ole ennenkään onnistunut.. jotenkin ajatteli ettei saa olla liian toiveikas jottei tipu niin kovaa alas.
Olin jo heittanyt kirveen kaivoon n. 12 päivää inssistä, kun ei ollut mitään oireita niin kuin viimeksi kun sitten meni kesken. Sitkuttelin vielä 19 päivää inssistä ennen kuin testasin, liuskatestiin ilmestyi heti kaksi hyvin selkeää, yhtä vahvaa viivaa.
No siitähän vielä ei kannata iloita, ainakaan välillä. Oli pakko tehdä toinen testi viime keskiviikkona ja puikkoon tuli vahvempi testiviiva kuin kontrolliviiva. Se on sitte tärpänny, ekasta inssistä. Soitin jo torstaina naistentautienpolille ja varasin ekan ultra ajan, tai itse ne niin tekivät, minun käskettiin vain soittaa kävi miten kävi..
Nyt ollaan jo pidemmällä raskaudessa kuin viimeksi, sinäänsä helpottavaa, samoin sekin että raskaustesteihin on tullut PALJON selkeämmät viivat nyt kuin viimeksi, sekin jo helpottaa oloa, muttei tarpeeksi. Edelleen ramppaan vessassa jatkuvasti, vaikkei olisi hätä, jos vaikka jotain pahaa olisi sattunut, taitaa jatkua vielä pitkään.. Olen kateellinen moisille jotka heti ekan plussan jälkeen lähtevät ostamaan vaunuja yms ja uskaltavat iloita raskaudestaan, eikä heille tapahdu mittään pahaa... Pitäisi käydä vissiin jollain kallonkutistajalla joka saisi minutkin vakuuttumaan että kaikki menee hyvin ja iloitse siitä...
Välillä suunnittelemme jo kaikkea ja sitten on mieli maassa jos jotain tapahtuu joten ollaan sitten melkein samassa tilanteessa Bittersweetin kanssa, tosin en vuoda, vielä, toivottavasti, viime vessa reissusta on sentään jo 1,5 tuntia, pitänee pian lähteä uudestaan tarkistamaan..
meillä on ultra pe 16.4, silloin pitäisi ollä pitkälle 7+ jotain eli nyt on n. 5+5 (ehkä jos se on onnistunut)..
Loppujen lopuksi aatelkaa miten ärsyttävää lasten teko on. Ensin jännätään pysyykö se matkassa, onko siellä edes mitään tai onko se edes oikeassa paikassa, sitten kohta mietitään onko se terve, pysyykö loppuun asti, entäs napanuora (varmasti kaulan ympärillä) , jotain tosi pahaa sattuu synnytyksessä, kätkytkuolema, entä jos se juoksee auton alle, tai menee järveen tai jos se ajaa kolarin tai muuta ja kaikki tietty kerralla.. Silti niitä haluaa...
raskausoireet alkoi suunnilleen samanan päivänä plussatestin kanssa (Kappas! ) etovaa oloa, varsinkin jos tulee oikein nälkä ja kun on syönyt ja siinä välillä välillä. rinnat arat ja pientä nippailua mahassa, ei sen suurempia. Ja välillä tekee jotain ihmeellisyyksiä mieli kuten juustonaksuja, tosin se oli viikko sitten nyt niitä nähdessään tulee kakomis-refleksi...
No joo kukaan ei taida jaksaa lukea moista sepustusta, muta plussa tuulia muillekin ja tarrasukkia sitten meille toisille, ja mielenrauhaa..
Kirjoittelen näköjään neljän kuukauden välein mutta nyt oli pakko ruveta taas avautumaan.
Eli yritystä on muutes nyt jo reilu kaks vuotta takana, tajusin sen tuossa kuukausi sitten..
Miehen simppatestin jälkeen uuden vuoden aattona oli minulla SSG, joka sattui omasta mielestäni älyttömästi. Tutkimuksessa todettiin toinen munanjohdin aukinaiseksi, mutta toisesta ei saatu mitään varmuutta (sama puoli josta leikattu umpilisäke, joten ihmekkös tuo....).
Yhteinen keskustelu tilaisuus minulle je miehelle oli sitten helmikuun eka päivä, toisin siellä lääkäri sanoi että syytä ei oikeastaan ole, mutta jotta ei tarvitse odottaa niin odotusta niin tehdään vaikka heti seuraavaan kertoon inssi. Inssiä tehtäisiin pari kertaa ennen ku päästäisiin IVF jonoon, joka on puoli vuotta.
No siihen seuraavaan kiertoon tehtiin sit inssi clomien ja puregonin avulla ja oli muuten älyttömän ristiriitaiset tunteet sillä hetkellä/ sen jälkeen. kaikki meni niin hyvin: molemmilta puolilta oli kypsynyt hyvät munikset, suurempi oli auki olevalla puolella, miehen siittiötkin oli ilmeisesti paremmat kuin simppatestissä.. Pregnylin antoi hoitaja heti inssin jälkeen ja illalla tuntuikin ovulaatio. Mutta miksi se nyt onnistuisi kun ei ole ennenkään onnistunut.. jotenkin ajatteli ettei saa olla liian toiveikas jottei tipu niin kovaa alas.
Olin jo heittanyt kirveen kaivoon n. 12 päivää inssistä, kun ei ollut mitään oireita niin kuin viimeksi kun sitten meni kesken. Sitkuttelin vielä 19 päivää inssistä ennen kuin testasin, liuskatestiin ilmestyi heti kaksi hyvin selkeää, yhtä vahvaa viivaa.
No siitähän vielä ei kannata iloita, ainakaan välillä. Oli pakko tehdä toinen testi viime keskiviikkona ja puikkoon tuli vahvempi testiviiva kuin kontrolliviiva. Se on sitte tärpänny, ekasta inssistä. Soitin jo torstaina naistentautienpolille ja varasin ekan ultra ajan, tai itse ne niin tekivät, minun käskettiin vain soittaa kävi miten kävi..
Nyt ollaan jo pidemmällä raskaudessa kuin viimeksi, sinäänsä helpottavaa, samoin sekin että raskaustesteihin on tullut PALJON selkeämmät viivat nyt kuin viimeksi, sekin jo helpottaa oloa, muttei tarpeeksi. Edelleen ramppaan vessassa jatkuvasti, vaikkei olisi hätä, jos vaikka jotain pahaa olisi sattunut, taitaa jatkua vielä pitkään.. Olen kateellinen moisille jotka heti ekan plussan jälkeen lähtevät ostamaan vaunuja yms ja uskaltavat iloita raskaudestaan, eikä heille tapahdu mittään pahaa... Pitäisi käydä vissiin jollain kallonkutistajalla joka saisi minutkin vakuuttumaan että kaikki menee hyvin ja iloitse siitä...
Välillä suunnittelemme jo kaikkea ja sitten on mieli maassa jos jotain tapahtuu joten ollaan sitten melkein samassa tilanteessa Bittersweetin kanssa, tosin en vuoda, vielä, toivottavasti, viime vessa reissusta on sentään jo 1,5 tuntia, pitänee pian lähteä uudestaan tarkistamaan..
meillä on ultra pe 16.4, silloin pitäisi ollä pitkälle 7+ jotain eli nyt on n. 5+5 (ehkä jos se on onnistunut)..
Loppujen lopuksi aatelkaa miten ärsyttävää lasten teko on. Ensin jännätään pysyykö se matkassa, onko siellä edes mitään tai onko se edes oikeassa paikassa, sitten kohta mietitään onko se terve, pysyykö loppuun asti, entäs napanuora (varmasti kaulan ympärillä) , jotain tosi pahaa sattuu synnytyksessä, kätkytkuolema, entä jos se juoksee auton alle, tai menee järveen tai jos se ajaa kolarin tai muuta ja kaikki tietty kerralla.. Silti niitä haluaa...
raskausoireet alkoi suunnilleen samanan päivänä plussatestin kanssa (Kappas!
) etovaa oloa, varsinkin jos tulee oikein nälkä ja kun on syönyt ja siinä välillä välillä. rinnat arat ja pientä nippailua mahassa, ei sen suurempia. Ja välillä tekee jotain ihmeellisyyksiä mieli kuten juustonaksuja, tosin se oli viikko sitten nyt niitä nähdessään tulee kakomis-refleksi...No joo kukaan ei taida jaksaa lukea moista sepustusta, muta plussa tuulia muillekin ja tarrasukkia sitten meille toisille, ja mielenrauhaa..
Heippa!
Rusina onnittelut! Hyvin se menee varmasti ja muista, että mitä pitemmällä olet, sitä varmemmalla pohjalla raskaus on. Minusta on upeaa lukea onnistumistarinoita. Meille ei inssejä tehdä, koska siittiöt löytää munasolun ihan itsestään, (meidän ongelmana on raskauden jatkuminen kiinnittymisen jälkeen), mutta silti on kiinnostavaa ajatella, että joskus se on noin pienestä kiinni, että onnistuu. Vuosien yrittäminen ja sit 1 inssi tai raskaampi hoito tai jopa vain 1 lääke, ja se voi olla siinä! Toki harvalla noin hyvin käy, vaan käydään läpi kaikki lääkkeet ja hoidot (ja sitten plussataan lopulta luomuna yllättäen ).
Jotkut eivät lapsia saa ollenkaan, mutta siihenkin kasvaa lapsettomuuden myötä vähitellen. Toivo ei saa kuolla ennen kuin kaikki, siis ihan KAIKKI on tehty.
Windy, tervetuloa! Teidän tarina on harvinaislaatuinen, harva palaa yhteen noin pitkän eron jälkeen, mutta toivon, että ero on vain vahvistanut suhdettanne, nyt tiedätte mitä haluatte ja kriisit ei enää kaataisi paattia. Harmi, ettei miehesi suostu tutkimuksiin, vikahan voi olla myös sillä puolella. Hienoa kuitenkin, että sinusta ei varsinaista estettä raskaudelle löytynyt, joten ehkäpä rakkautenne tuottaa vielä tulosta tässä lähiaikoina.
Yöperhonen, miten menee? Aiotko testata ollenkaan? Mä en testaa kuin vasta jos täti myöhästyy pari kolme päivää. Turha tuhlata testejä ja miettiä sitten, että oliko liian aikaista testata.
).( Tänään dpo 14 tosin vasta illalla on nuo päivät täynnä. Oottelen siis tätiä huomiselle, en aikaisemmin oleta. Ei oireita muutakuin normaalin loppukierron oireet: lämmöt korkealla, ilmavaivoja normaalia enemmän. Noi on niin normaaleja, ettei toivo ole herännyt ollenkaan.
T.estelle
Rusina onnittelut! Hyvin se menee varmasti ja muista, että mitä pitemmällä olet, sitä varmemmalla pohjalla raskaus on. Minusta on upeaa lukea onnistumistarinoita. Meille ei inssejä tehdä, koska siittiöt löytää munasolun ihan itsestään, (meidän ongelmana on raskauden jatkuminen kiinnittymisen jälkeen), mutta silti on kiinnostavaa ajatella, että joskus se on noin pienestä kiinni, että onnistuu. Vuosien yrittäminen ja sit 1 inssi tai raskaampi hoito tai jopa vain 1 lääke, ja se voi olla siinä! Toki harvalla noin hyvin käy, vaan käydään läpi kaikki lääkkeet ja hoidot (ja sitten plussataan lopulta luomuna yllättäen
).Jotkut eivät lapsia saa ollenkaan, mutta siihenkin kasvaa lapsettomuuden myötä vähitellen. Toivo ei saa kuolla ennen kuin kaikki, siis ihan KAIKKI on tehty.
Windy, tervetuloa! Teidän tarina on harvinaislaatuinen, harva palaa yhteen noin pitkän eron jälkeen, mutta toivon, että ero on vain vahvistanut suhdettanne, nyt tiedätte mitä haluatte ja kriisit ei enää kaataisi paattia. Harmi, ettei miehesi suostu tutkimuksiin, vikahan voi olla myös sillä puolella. Hienoa kuitenkin, että sinusta ei varsinaista estettä raskaudelle löytynyt, joten ehkäpä rakkautenne tuottaa vielä tulosta tässä lähiaikoina.
Yöperhonen, miten menee?
Aiotko testata ollenkaan? Mä en testaa kuin vasta jos täti myöhästyy pari kolme päivää. Turha tuhlata testejä ja miettiä sitten, että oliko liian aikaista testata.).( Tänään dpo 14 tosin vasta illalla on nuo päivät täynnä. Oottelen siis tätiä huomiselle, en aikaisemmin oleta. Ei oireita muutakuin normaalin loppukierron oireet: lämmöt korkealla, ilmavaivoja normaalia enemmän. Noi on niin normaaleja, ettei toivo ole herännyt ollenkaan.
T.estelle
Pitäisiköhän minun tällekin listalle nyt sitten tulla notkumaan kun vuosi pärähti lasiin... Tuota listausta kun katsoo niin aika "juniori" olen vielä kun täällähän on vuosia pää pystyssä taistelleita joukossa.
ehkäisy siis heitetty hemmettiin 4/09 mutta tulosta ei suurista yrittelyistä huolimatta ole tullut. Tutkimukset alkutaipaleella ja lugesteroneja testailin viime syksynä mutta heitin nurkkaan nekin 3kk kokeilun jälkeen kun tulosta ei tullut mutta sivuvaikutuksia senkin edestä.
Tämän kuun puolessavälissä on ensikäynti Avaan ja tänään hain lähetteet progesteroni ja muihin hormonaalisiin testeihin terveyskeskuslääkäriltä. Taustalla 10v kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä rytmihäiriöitä enempi kuin laki sallii. :kieh:
Vuosi avioliittoa tulee just kans täyteen ja 5v yhdessä asumista. Sijaintina vanha pääkaupunkimme!
ehkäisy siis heitetty hemmettiin 4/09 mutta tulosta ei suurista yrittelyistä huolimatta ole tullut. Tutkimukset alkutaipaleella ja lugesteroneja testailin viime syksynä mutta heitin nurkkaan nekin 3kk kokeilun jälkeen kun tulosta ei tullut mutta sivuvaikutuksia senkin edestä.
Tämän kuun puolessavälissä on ensikäynti Avaan ja tänään hain lähetteet progesteroni ja muihin hormonaalisiin testeihin terveyskeskuslääkäriltä. Taustalla 10v kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä rytmihäiriöitä enempi kuin laki sallii. :kieh:
Vuosi avioliittoa tulee just kans täyteen ja 5v yhdessä asumista. Sijaintina vanha pääkaupunkimme!
yrittäjä, tervetuloa. Vuosi alkaa olla jo aika pitkä aika mielestäni, ei mikään vähäinen yrittämisaika kuitenkaan! Halusin sulle sen verran kommentoida, että mulla on myös tuo kilpirauhasen vajaatoiminta ja lisäksi 1-tyypindiabetes. Monesti vastaavilla naisilla voi olla vaikeampi raskautua, mutta ei toki kaikilla! Hyvä on mennä hoitoihin kartoittamaan tilannetta. Onnea asioiden etenemiseen ja toivottavasti viihdyt palstalla vain hetken aikaa!
Täälläpä on hiljaista. Tai ehkä se vain tuntuu sille, kun itse vain piinailen täällä... YP:kään ei oo vielä paljastanut olotilaansa
).( dpo15, outoja toiveita herännyt... Ja toisaalta pelkää että kohta se täti vaan kurvaa paikalle.
Öitä!
Täälläpä on hiljaista. Tai ehkä se vain tuntuu sille, kun itse vain piinailen täällä... YP:kään ei oo vielä paljastanut olotilaansa
).( dpo15, outoja toiveita herännyt... Ja toisaalta pelkää että kohta se täti vaan kurvaa paikalle.
Öitä!
Minä täällä taas!
).( Lähetään tänään reissuun joten tein siksi testin, vaikka olisin halunnut odottaa vielä päivän ainakin. Tuli nega/haamunhaamu mut sen jälkeen alkoikin sopivasti menkkakipuilla, joten tää tais olla tässä ja innokkaana seuraavaan kiertoon. En tietenkään tosin heitä kirvestä kaivoon ennen kuin täti todella saapuu, mutta en pääse tilannetta enää infoamaan, kun lähetään sinne reissuun. Plussatuulia teille kaikille!
T.Estelle dpo 16
).( Lähetään tänään reissuun joten tein siksi testin, vaikka olisin halunnut odottaa vielä päivän ainakin. Tuli nega/haamunhaamu mut sen jälkeen alkoikin sopivasti menkkakipuilla, joten tää tais olla tässä ja innokkaana seuraavaan kiertoon. En tietenkään tosin heitä kirvestä kaivoon ennen kuin täti todella saapuu, mutta en pääse tilannetta enää infoamaan, kun lähetään sinne reissuun. Plussatuulia teille kaikille!
T.Estelle dpo 16
juu melkeen voin jo todeta että yritetty yli vuosi Eli toisinsanoen tämäkin kierto taitaa tulla tyhjänä korttina takaisin. Tänään tuli jo pyyhkiessä punaista vaikka kp taitais olla 24 kieppeellä. Joskus pienenä tyttönä tuppas mensut alkamaan 3-4 päivän tiputtelulla ja nyt on vähän samaa alkanut tulla taas takaisin. Toiveet oli jouluihmeen osalta tässä kierrossa melko korkeella... Vaan eipä auta...
TSEMPPIÄ!!!
P.S. ONKO NEUVOJA? Mitä eri hormonaalisissa verikokeissa on annettu teille ohjeisuksena? Onko joku kp1 otettava koe tuttu? Vähän tuossa terveyskeskuslääkäri latoi noita testejä kehiin eikä oikeen osannut antaa neuvoja mutta johonkin mainitsi olevan kp 1 paras päivä... Sitä aattelin mennä heruttelemaan pikapuoliin....
Eli toisinsanoen tämäkin kierto taitaa tulla tyhjänä korttina takaisin. Tänään tuli jo pyyhkiessä punaista vaikka kp taitais olla 24 kieppeellä. Joskus pienenä tyttönä tuppas mensut alkamaan 3-4 päivän tiputtelulla ja nyt on vähän samaa alkanut tulla taas takaisin. Toiveet oli jouluihmeen osalta tässä kierrossa melko korkeella... Vaan eipä auta...TSEMPPIÄ!!!
P.S. ONKO NEUVOJA? Mitä eri hormonaalisissa verikokeissa on annettu teille ohjeisuksena? Onko joku kp1 otettava koe tuttu? Vähän tuossa terveyskeskuslääkäri latoi noita testejä kehiin eikä oikeen osannut antaa neuvoja mutta johonkin mainitsi olevan kp 1 paras päivä... Sitä aattelin mennä heruttelemaan pikapuoliin....
Hei Yrittäjä83 tervetuloa :flower:
Mä kävin perusverikokeissa terveyskeskuksessa, eikä siellä kyllä tiedetty yhtään millon mitäkin kokeita pitäisi ottaa.. mun mielestä prolaktiini arvo pitäisi ottaa alkukierrosta ennen 6-7 kp
Ja sitä ennen pitäisi välttää yhdyntää ja rintojen koskettelua, koska ne voi nostaa arvoa
Multa ei muista hormoni verikokeita otettukkaan.
niin ja loppukierrosta katsotaan joku arvo, josta nähdään tapahtuuko ovulaatio olisko FST?
Mä kävin perusverikokeissa terveyskeskuksessa, eikä siellä kyllä tiedetty yhtään millon mitäkin kokeita pitäisi ottaa.. mun mielestä prolaktiini arvo pitäisi ottaa alkukierrosta ennen 6-7 kp
Ja sitä ennen pitäisi välttää yhdyntää ja rintojen koskettelua, koska ne voi nostaa arvoa
Multa ei muista hormoni verikokeita otettukkaan.
niin ja loppukierrosta katsotaan joku arvo, josta nähdään tapahtuuko ovulaatio olisko FST?
Omaa napaa taas... Viime viikolla tuli postitse kirje. Meille varattu aika syyskuulle IVF-suunnitteluun. Eli siitä kun sitten päästään hoitoihin, niin huonolla tsäkällä menee vielä pari kuukautta. Kuinkahan tässä jaksais odotella sinne asti. Toisaalta oon tyytyväinen tähän tulevaan puolen vuoden hormoonitaukoon. Ei tartte vahdata ja kytätä kuukautisii ja soitella aikoja. Se on yllättävän kuluttavaa touhua. Nytten siis alkaa ihmettely ja odottelu ja lataan taas varmaan ihan sikana toiveita ensi syksyyn ja toivon, ettei tartte pettyy..