pitkä vuodatus, tutti ja unet :(

joku ehkä muistaa mun kertoneen 1,5v pojan ekasta vuodesta, valvoi ja valvotti siihen 8kk lähes kokonaan, sitten yöhuudot3-4x yössä siihen vuoden ikään ja siitä eteenpäin alkoi tasoittumaan, tutti suuhun ja unille, muuten tutti ei käytössä.
monta kk tässä mennyt mukavasti, iltaisin maito naamaan, tutti suuhun ja petiin, mölisee siellä ja joskus huutelee ja itkeekin, rauhoiteltu ja nukahtanut, päikkäreillä ei pulloa, tutit mukaan ja sänkyyn, hakenut itse unensa.
Nyt, aivan yhtäkkiä tällä vkolla, ilman mitään mullistuksia haluaa sänkyyn, on väsynyt, samat jutut kuin ennenkin, mutta, tutit lattialle ja hirveä huuto alkaa!! pariin kertaan nostin, kerroin, et otan pois, jos heittää, ei auta, heti, kun poistun, lattialle ja huuto alkoi. otin sitten tutit pois, en antanut takas ja huusi järkyttävää huutoa yli tunnin, mikään ei auttanut, ei rauhoittelu, vain pahensi, lopuksi silittelin uneen, kun oli ihan tööt.
Mä olen järkyttävän traumatisoitunut tuosta ekan vuoden valvomisesta, en pysty itse vieläkään nukkumaan ilman lääkkeitä ja heräilen kaiken aikaa ja olen tosi uupunut. Olin alkuvuoden duunissa, nyt hoitovapaalla kesän ja poika olis tarkoitus pistää elokuun puolivälissä päiväkotiin.
Kysymys siis: mikä nyt huudattaa? päätin, että jos illalla sama meno, niin tutit lähtee, eikä takas tuu ja sitten huutaa ja huutaa... mä en oikeesti tiedä, kykenenkö mä tähän rumbaan uudelleen... antakaa jotakin hyviä neuvoja ja kannustuksia, mun mielestä on väärin vaihtaa tutti äitiin, eli että rupean päivät ja illat istumaan siinä vieressä, kun ei se nytkään auttanut, kuin vasta lopuksi, kun huusi itsensä tajuttomaksi, korvat katsottu vasta, olivat ok...

Tällaisia huutokohtauksia on tullut ehkä 2xkk, nyt viime aikoina useammin öisin ja nyt näköjään sitten nukkumaan mennessä... :( määejjaksa
 
"Vieras"
Onkohqn siellä hampaita tulossa?

Tossa puolentoistavuodenniässä, sen jälkeenkin on monesti semmoinen uus kiehnäys/eroahdistusvaihe, voi olla että eivaan osaa ruveta nukkumaan ilman äitiä vaiks ennen on osannut. Jos jäisit sinne huoneeseen, makaat vaikka lattialla ja esität nukkuvaa, tai sitten luet lehteä tms selin lapseen. Jos heittää tutit niin sitten heittää, sitten niitä ei tarvita enää
 
jep, se tässä nyt ihmetyttääkin, et luulin joutuvani väkisin ottamaan ne tutit pois, mut nyt ne lentää, ja huuto hirveä... jos illalla sama homma, niin sitten heitän kaikki roskiin. tosin se poisheitto tuo äidin paikalle, voi hohhoijaa miten pieni asia, mut mulle, valvoneelle ja valvovalle elämänkysymys :|
hampaita tulossa juu, on ollut kitinää niiden takia ja kipulääkinnyt olen yöksi, räkätautiakin kun on ollut. mut joo, pikkuasioita isossa maailmassa, tuli vain niin paha olla, kun äsken viimein nukahti kun silittelin...
 
"vieras"
meillä kanssa tutit lentää samanikäsellä. en usko että ymmrtää vielä että "jos heität et saa takas" saa vain palkintonsa eli minut takas huoneeseen hakemaan ne tutit.
Meillä ei onneksi huuda eikä heitä uudestaan kun anna olla vähän aikaa ilman tuttia ja sitten vien tutin takas niin ottaa sen kiltisti. sinuna jos tuommonen ei toimisi tutit pois kerralla. mutta siinä voi tulla huutoa sitten siitä eest..
 
Mie sanoisin, että kuuluu ikään. Meillä poika 1v8kk ja tekee kaikenlaisia temppuja jos ei haluaisi käydä nukkumaan. Juurikin tutit lentää ja unilelu ja sitten huutaa äitiä paikalle nostamaan näitä. Eli sii huomion hakua vaan taitaa olla. En ehkä suosittelisi kuiteskaan tekemään noin, että otat tutit pois ja vastaavasti istut itse sit sängyn vieressä. Meillä ainakin näitä tapahtui kausittain ja ne menee aina muutamssa päivässä ohi.
 
seize
Mikäli ei vaikuta kipeältä, niin oottele rauhassa. Noita vaiheita on ollut meilläkin, kokeilevat mihin äiti "venyy". Tosin hampaitakin voi olla tulossa tms. Levottomuus voi johtua siitäkin.
Koita ottaa rennosti ja muista, että tuo aika menee ohi ja helpottaa päivä päivältä.
Tsemppiä!
 

Yhteistyössä