Pitkään kotona, ja nyt töihin. Vaan kun voin aina aamuisin pahoin, mikä tähän avuksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja masentunutko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

masentunutko?

Vieras
Mulla on viimeiset 8 vuotta ollut semmonen ongelma, että kun oikein jännitän jotain, saan vatsani sekasin, ja saatan jopa pyörtyä.
Nyt olisi taas tilanne että töihin tahtoisin mennä, mutta.. Huomasin tuossa että kun tiedän että tämä tilanne on tulossa, rupeaa näitä outoja kohtauksia tulemaan taas. Kun pitäisi mennä vieraaseen seuraan, tai toisten arvosteltavaksi, tai toisten silmien alla tekemään jotain, niin rupeen voimaan pahoin.
Mikä tähän avuksi, en missään nimessä ole työnvieroksuja, vaan oikea työmyyrä, mutta tämä ongelma on todella kiusallinen.

Edellisessä työpaikassa alkuun kävi niin että matkalla jouduin pysähtymään vessaan (vatsa sekasin) pariinkin otteeseen (25km matka) ja aamu oli aina kamalaa aikaa tehdä töitä. Iltapäivällä huomasin oikein nauttivani työn tekemisestä.

Auttakaa nyt hyvät ihmiset mikä mulla on, ja onko tämmöseen jotain lääkitystä??
 
Niin ja siis olen ollut lasten kanssa kotona nyt vajaa 3 vuotta, ja sitä ennen mulla on kyllä ihan ollut kokoajan töitä. En siis ole mikään pitkäaikaistyötön.
 
kerro siitä töistä ja pyydä kevyttä laskua työelämään? viikko vähemmällä työajalla? omaan tahtiin vaan meet ja varaat kulkemisiin reilusti aikaa, hengittelet vaan menemään, rauhoitat itsesi. sitä isommaksi tämä ongelma kasvaa mitä vaikeammaksi sä sen teet.
 
Juu siis mulla on semmonen tilanne, että siis on mentävä uuteen työpaikkaan, sillä edelliset työt on ollut määräaikasia, ja siksi tää onkin vielä vaikeampaa.
Miksikä tämmöstä sitten kutsutaan? onko tämä masennusta vai mitä ihmettä? ahdistusta? vai mitä?
Onko kellään muulla tämmöstä?
Rakastan töiden tekemistä, ja olen oikeasti sellainen, jonka saa iltaisin potkia töistä kotiin, etten ihan tee liikaa, mutta miksi sitten jotenkin jännitän sinne töihin lähtöä.

Saatan käydä kotona aamulla isommalla hädällä vaikka 2-3 kertaa ennen lähtöä, ja silti vatsaa polttelee koko matkan.
 
Et sä mikään 'outo' tapaus ole. Kun itseäni jännittää, juoksen vessassa (isolla hädällä) monta kertaa. Ja sitten tilanne laukeaa tilanteessa eli kun menee töihin niin kaikki ok. Itse ollut myös kotona lasten kanssa ja kuvaamasi tilanne tuttu. Mulla autoi se, että kävin työpaikalla pari kertaa käymässä ennen kuin virallisesti työt alkoi, kävin tutuille näyttämässä muksua ja se auttoi. Sulla on nyt eri tilanne kun on uusi työpaikka. Ainahan lääkäri voi määrätä rauhoittavaa, mutta olen varma, että tuo vaiva menee ohi, kunhan pääset työhön kiinni.
 
Mun äidillä on sama ongelma. Ja johtuu ihan siitä, että stressaa töihin menoa monista pienistä syistä. Ehkä psykologista voisi olla apua? Josko sen kautta pystyisit tunnistamaan niitä tekijöitä jotka nuo fyysiset oireet aiheuttavat ja sitä kautta käsittelemään niitä niin ettei maha menisikään jännityksestä sekaisin. Jos sulla on jonkinlainen paniikkihäiriön tapainen juttu. Mulla itselläni myös maha reagoi kun stressaan. Tietty voi yrittää saada aamuihin tiukat rauhalliset rutiinit ja yrittää rentoutua hetken ennen kuin lähtee töihin. Sekin saattaisi auttaa ettei pidä mitään kiirettä.
 
Okei, siis lääkäriin, mutta jo nyt vai vasta syksyllä kun töihin paluu on ajankohtainen?
Nyt tällä hetkellä oireita ei ole, mutta tiedän niitten ilmestyvän kun ajankohta vain on selvillä.
Sillä mä jännitän matkoillakin, ja samalla tavalla ilman rauhoittavaa saa lentokoneessakin vatsan sekasin.
Mitäs lääkitystä tämmöseen sitten voi saada, ja turruttaako semmonen sitten ihan totaalisesti ihmisen oman luonteen?
 
[QUOTE="aloittaja";23690670]Okei, siis lääkäriin, mutta jo nyt vai vasta syksyllä kun töihin paluu on ajankohtainen?
Nyt tällä hetkellä oireita ei ole, mutta tiedän niitten ilmestyvän kun ajankohta vain on selvillä.
Sillä mä jännitän matkoillakin, ja samalla tavalla ilman rauhoittavaa saa lentokoneessakin vatsan sekasin.
Mitäs lääkitystä tämmöseen sitten voi saada, ja turruttaako semmonen sitten ihan totaalisesti ihmisen oman luonteen?[/QUOTE]

No, se vähän riippuu mikä sulla on? Siis, että mitä lääkitystä annetaan.. Paniikkihäiriöön annetaan masennuslääkitys, mutta en tiedä oikein miten sulla jos ei tuollaisia oireita tule muulloin kun noissa tilanteissa. Onko sulla mitään muita oireita silloin?
 
No, se vähän riippuu mikä sulla on? Siis, että mitä lääkitystä annetaan.. Paniikkihäiriöön annetaan masennuslääkitys, mutta en tiedä oikein miten sulla jos ei tuollaisia oireita tule muulloin kun noissa tilanteissa. Onko sulla mitään muita oireita silloin?

Mä en oo ikinä oireillut kuin tolla vatsan sekasin menolla (eli ripulilla).

Ensimmäisiä kertoja kun toi tuli, mulla oli vuorotyö, veemäiset työkaverit (jotka puhu selän takana paskaa), mukava duuni, ja siis sillon ei tullut kotoa lähtiessä vielä tämmöstä, vaan oireet tuli vasta töissä. Sillon makasin usein vessassa jalat kohti kattoa, koska meinasin pyörtyä.
Näin kävi usein, ja tästä suivaantuneena päätin lopettaa työt tuolla ja hankin uuden duunin. Sielä meni hyvin, mutta seuraavalla duunipaikalla taas kävi samoin, että rupesin jostain syystä jännittämään ihmisten mielipiteitä tms.

Mutta siis niinä päivinä kun luulin että mulla on vatsatauti, ja lähdin kotiin, kaikki oli kotona jo hyvin, ei mitään ongelmaa. Joten tiesin sen johtuvan töistä.
 
Mulla on sama, paitsi ei noin paha. Mutta jännitän vatsalla eli jos on vaikka työhaastattelu niin siellä vessassa tulee kyllä juostua aamulla. Mulla tilanne helpottuu sitte ite tilanteen aikana. Mulla on todettu ärtyneen suolen oireyhtymä. Stressi ja jännittäminen laittaa vatsan sekaisin. Voisiko olla jotain tälläistä sinullakin? Sitten voi tietysti olla jotain paniikkihäiriöö tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai sitten olet vaan muita pahempi jännittäjä, niin kuin minä.
 
Mä jännitän myös vatsallani, eli menee ihan ripulille. En ole oikein muuta neuvoa keksinyt kuin ottaa pari imodiumia kun tiedän että on joku jännittävä tilanne edessä. Sitten kun mahakin asettuu niin jotenkin rauhoitun kun en ainakaan pelkää että tulee ruikut housuihin...
 

Yhteistyössä