Pitäiskö mun yrittää ottaa yhteyttä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epätoivoisesti rakastunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

epätoivoisesti rakastunut

Vieras
Kohta kahteen vuoteen ei olla missään yhteyksissä oltu, en vaan voi unohtaa.

Suhde oli lyhyt, lopussa tuli väärinkäsityksiä(?) hänen puoleltaan, mä käyttäydyin typerästi, mutta en loukannut mitenkään.
Olen kaksi kertaa välirikon jälkeen laittanut viestiä, viimeksi vuosi sitten.

Nolaisinko mä itseni ihan totaalisesti jos pyytäisin häneltä, että voidaanko nähdä ja keskustella asiat selväksi?
Kun ikinä ei asioita selvitetty enkä edelleenkään tiedä hänen motiivejaan välirikolle.Mua häiritsee, stressaa ja voin myöntää olevani epätoivoinen.
Tuntuu, etten voi jatkaa elämääni kevein hartein ennenkuin olen asiat selvittänyt.
 
Ainahan sitä voi kokeilla, noloa tai ei. Jos ei tule vastareaktiota, eikä hänellä ole enää kiinnostusta keskustella, liiku eteenpäin ja ajattele yhteydenotto viimeisenä niittinä. Eipähän jää sitten enää kaihertamaan.
 
kuulostat kyllä tosi epätoivoiselta :D ja suoraan sanotuna en usko että kyse on rakkaudesta vaan siitä ettet ole ketään muutakaan saanut ja ehkäpä tämä jonka kanssa tuli välirikko olisi halunnut silloin sitoutua.
Sinuna jatkasin elämää,kyllä se onni sinullekin löyty,älä ala epätoivoisena kaihertelemaan exiesi perään
 
Alkuperäinen kirjoittaja ghjklö;25428661:
kuulostat kyllä tosi epätoivoiselta :D ja suoraan sanotuna en usko että kyse on rakkaudesta vaan siitä ettet ole ketään muutakaan saanut ja ehkäpä tämä jonka kanssa tuli välirikko olisi halunnut silloin sitoutua.
Sinuna jatkasin elämää,kyllä se onni sinullekin löyty,älä ala epätoivoisena kaihertelemaan exiesi perään

Mä olen epätoivoinen, voin myöntää. :D

Tuohon en kyllä usko etten ketään muuta olisi saanut tai saisi, mutta en ole kehenkään muuhun niin vahvasti ihastunut kuin tuohon tyyppiin.
Ts hän oli ja on tähänmennessä ensimmäinen ihminen jonka kanssa oli oikeasti helppo olla, kaikinpuolin.

Elämää pitäis jatkaa, olen sun kanssa ihan samaa mieltä, mutta perkele ku ei vaan kykene.
Kerrottakoon nyt se vielä, että tuo henkilö jonka perään haikailen on mun lapseni isä joten niiltäkin tiimoilta olisi varmaan ihan hyvä vielä kokeilla kepillä jäätä..
 
[QUOTE="vieras";25428678]Hmm, miksi haluat suhdetta mieheen joka on lapsesi isä mutta ei ole pitänyt yhteyttä vuoteen? Luulis et nyt sen verran häntä olis kiinnostanut et olis pitänyt yhteyttä lapsen takia.[/QUOTE]

En todellakaan tiedä.
Jokin vain jäi kaihertaan, ehkä osittain se, ettei koskaan puhuttu asioita selväksi enkä tiedä hänen motiivejaan jne.

Mä nyt tässä vaan mietin, että kehtaisinko laittaa vaikka viestiä että suostuisiko puhumaan kanssani. Tai jotain.
Niin ja siis kohta kahteen vuoteen ei ole pitänyt yhteyttä. :D
 
No, mulla oli vastaava tillanne, oltiin yli kaksi vuotta olematta tekemisissä lainkaan.
Ja sitten häneltä tuli viesti, että sen on pakko kertoa, ettei ole voinut mua unohtaa. Viestittiin siinä sitten netin kautta koko päivä ja todettiin, että rakastetaan toisiamme. Siitä se lähti, muutos kohti yhteistä elämää.

Kannattaa aina yrittää selvittää asiat, jos ei saa vastakaikua tunteilleen, niin tietää ainakin yrittäneensä. Ei tartte miettiä kaiken aikaa, että "mitä jos"
 
Kannattaa aina yrittää selvittää asiat, jos ei saa vastakaikua tunteilleen, niin tietää ainakin yrittäneensä. Ei tartte miettiä kaiken aikaa, että "mitä jos"

Tuota mäkin olen funtsinut, että onko mitään järkeä elää ja miettiä vain että "mitä jos"..
Pelottaa vain se että jos teen itseni naurunalaiseksi ja epätoivoiseksi hänen silmissään. Toisaalta taas, mitä väliä?

Viime viestistä on kohta vuosi aikaa, siinäkin kerroin ihan muita juttuja kuin mistään omista tunteistani. Hän tuskin tietää, että kaipailen.
En ainakaan ole ikinä kertonut tai mitään kaipaavia viestejä pistänyt, pikemminkin kylmiä, yritin esittää coolia..huoh.
 
[QUOTE="vieras";25428711]Sori nyt vaan, aika sialta kuulostaa koko tyyppi.[/QUOTE]

En ihmettele. :D
Mä en osaa silti ajatella niin mustavalkoisesti tätä juttua, on mullakin osani.
Ja mistä sitä tietää vaikka tuo mun kaipaama henkilö luulis mun vihaavan häntä?
Voi hyvin luullakin kun ottaa tilanteen huomioon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja epätoivoisesti rakastunut ap;25428718:
En ihmettele. :D
Mä en osaa silti ajatella niin mustavalkoisesti tätä juttua, on mullakin osani.
Ja mistä sitä tietää vaikka tuo mun kaipaama henkilö luulis mun vihaavan häntä?
Voi hyvin luullakin kun ottaa tilanteen huomioon.

Juu eiköhän teissä molemmissa ole vikaa. Mies olis voinut pitää yhteyttä lapseensa, nainen pitää yhteyttä mieheen lapsen asioissa. Viis jostain tuhoontuomitusta rakkaussuhteesta, kyl suhde vanhempiin on tärkeämpi.
 
[QUOTE="Minä";25431293]Ota, mitään et menetä. Minä ainakin ottaisin. Mä en vois elää ellen olisi vielä koittanut.[/QUOTE]

Olen aivan samaa mieltä. Onnea matkaan! :)
 

Yhteistyössä