Pitäisi päästä irti exästä :( Jotenkin ei vaan pysty

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja täti moonika 23
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

täti moonika 23

Vieras
Eli poikaystävä jäi kiinni kolmannen kerran pettämisestä. Hän myös hakkasi minua jolloin lähdin lapsemme kanssa Äitini luokse monen sadan km päähän. Olen myös raskaana, joka ei ollut suunniteltu. Emme olleet periaatteessa yhdessä, mutta kuitenkin meillä oli läheiset välit. mies ei "osaa" seurustella ja ikäähän poikakaverilla oli vähän päälle 20.

Kaiken paskan jälkeen mitä hän on tehnyt niin haluaisin hänet vaan takaisin. Toivoisin muuttoni herättävän hänen ajatuksensa mikä on tärkeintä elämässä.
Kun asumme kaukana niin tajuaisiko hän että hän on menettänyt meidän vain eikö tällainen ihminen muutu vaan etsii mielummin lapsettoman naisen jonka kanssa perustaa sitten myöhemmin se ihana perhe?
 
Ymmärrän, että elättelet toivoa vielä ihanasta suhteesta hänen kanssaan. Mutta valitettavasti en usko, että pystyy muuttumaan täysin. Saattaa ehkä pyytää anteeksi ja taas vois mennä muutama viikko hyvin ja alkaa sit sama rumba. Koita päästää irti miehestä ja yritä löytää jotain kivaa elämässäsi.
 
no älä nyt ainakaa taks ota!tuskin yhtäkkiä muuttuu,ati mistäs tietää,yksilöllistä varmaan tääkin mut en enää ottas jos ois lyöny ja pettäny=Ojohan tuo on nöyryytys ja palkkioks sais sut sit takas?usko pois,ei kannata
 
välimatka tietysti tekee tehtävänsä, mutta sitten kun näkee niin en voi olla varma että en antaisi tunteille taas valtaa. Miksi sitä elättelee koko ajan toivoaan? Miksi sitä uskoo niin paljon toisesta hyvää?

Miten saan ajatukset hänestä pois että en ajattele häntä päivittäin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
välimatka tietysti tekee tehtävänsä, mutta sitten kun näkee niin en voi olla varma että en antaisi tunteille taas valtaa. Miksi sitä elättelee koko ajan toivoaan? Miksi sitä uskoo niin paljon toisesta hyvää?

Miten saan ajatukset hänestä pois että en ajattele häntä päivittäin?

Keksi paljon kaikkee tekemistä yms. Taitaa olla, että aika vaan auttaa tähänkin. Ihan normaalia, että se mies pyörii ajatuksissa ja ikävä on. Mutta mieti mitä kaikkee paskaa se sulle teki! Ei tollasta voi sulattaa, oikeasti. Poista sen puhnro ja välttele kaikkee mikä muistuttaa hänestä. Kyllä se siitä, pikkuhiljaa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
välimatka tietysti tekee tehtävänsä, mutta sitten kun näkee niin en voi olla varma että en antaisi tunteille taas valtaa. Miksi sitä elättelee koko ajan toivoaan? Miksi sitä uskoo niin paljon toisesta hyvää?

Miten saan ajatukset hänestä pois että en ajattele häntä päivittäin?

Onko sulla valokuvaa itsestäsi hakattuna? Sitä voisit katsella päivittäin ja miettiä haluatko lisää turpaan. Jos vielä tuntuu haikealta niin mieti että seuraava kuva voikin olla lapsesta hakattuna.
 
Kaikki täälläkin muistuttavat hänestä.. Meillä on yhteinen lapsikin. Jotenkin sitä vaan antaisi kaiken anteeksi, kun meillä on ollut ihaniakin hetkiä.. Kaikki muuttui kun isäni kuoli vuosi sitten..


En pysty kuvittelemaan että löytäisin uutta miestä.. Mies oli tuttu ja turvallinen, mutta hän ei halua palata yhteen. Hän rakastaa ja välittää mutta silti satuttaa.. Entäs jos hän haluaa minut takaisin ja lähtisi terapiassa käymään??

Miksi vaan en voi unohtaa häntä.. Lyöminenkin tuntuu vaan niin pieneltä kun oma isäni hakkasi äitiäni.. Niin totuttua..
 
Jos lyöminen tuntuu susta pieneltä, niin sulla on TODELLA vääristynyt kuva parisuhteesta. Suosittelen, että menet ihan yksin sinne terapiaan. Ihan jo sun oman jaksamisen takia olisi varmaan hyvä käydä puhuu jollekkin...
 
Mä ymmärrän ap:tä tosi hyvin. Mun exä oli alkuun mun unelmien täyttymys, palvoimme toisiamme, meillä oli ihania keskusteluita ja mies oli mielestäni kuin tehty mulle. Kuitenkin erään kamalan tapauksen jälkeen exä sekosi ihan kokonaan, alkoi juomaan ahdistukseensa ja koko ihminen muuttui kamalaksi. Mustasukkaisuus oli järkyttävää, suunnilleen jos kaupankassa oli miespuolinen niin olin pettänyt hntä sen kanssa jne. Aika pian tuli kuvioon myös pahoinpitely. Mies saattoi tulla keskellä yötä baarista, repiä mut sängystä ja hakata ihan tohjoksi. Silti toivoin vaan koko ajan että hän muuttuisi takaisin omaksi itsekseen. Mun lapsuudenkodissa oli myös väkivalta keskeisessä roolissa, ja jotenkin pidin sitä ihan normaalina tapana riidellä. Alkuun koitin vaan olla ärsyttämättä miestä, mutta kun se ei auttanut, ryhdyin puolustamaan itseäni ja hakkaamaan takaisin. Lopulta muutin erilleen miehestä kun selvisi että hä oli puoli vuotta jättänyt maksamatta oman osuutensa vuokrasta ja kämppä meni alta. Silti eron jälkeen roikuin exässä kaksi vuotta, hain baarista pois, tappelin ja huusin, yritin monta kertaa itsemurhaa jotta hän olisi huomannut kuinka kärsin hänen muuttumisestaan. Ja joka saatanan kerta mies pelasti mut, vei vatsahuuhteluun kun olin ottanut yliannostuksen unilääkkeistä. Ja mä hullu olisin vielä halunnut lapsen hänen kanssaan, ajattelin että se ainakin muuttaisi hänet takaisin samaksi vanhaksi itsekseen. Jälkeenpäin ajateltuna olen tietenkin kiitollinen että hän pelasti mut.

Sitten tapasin nykyisen mieheni, ja tajusin mitä rakkaus oikeasti on. Mun nykyinen mies auttoi mut pääsemään eroon exästä, piti hyvänä ja kuunteli mun huolia. Hän on sellainen ihminen ettei hän koskaan löisi mua tai muutenkaan satuttaisi millään tavalla. Mäkään en uskonut pääsevni exästä yli koskaan, mutta niin vaan uusi rakkaus voitti ja korjasi mut. :) Ap, jos haluat jutella enemmän, laita mulle yksäriä, haluisin ihan oikeasti auttaa sua. :)
 
Jos menet takaisin, niin anna lapsesi pois jonnekin, missä heidän ei tarvitse elää väkivallan pelossa. Vaikka mies ei heitä löisikään, on väkivaltaisessa kodissa eläminen lapsille vahingollista ja väkivaltaa heitä kohtaan. Itseäsi voit antaa kohdella miten haluat, oma päätöksesi, mutta lapset turvaan ensin.
 
Mies sanoi että hän ei jaksa lasta hoitaa koko aikaa ja sanoi myös että minäkään en jaksa. Joka ei kyllä pidä paikkaansa minun puolestani.
Raskaudessa hän on sanonut että minun pitää tehdä abortti, mutta jos synnyttäisin lapsen niin se olisi yhtä rakas kuin tämä ensimmäinenkin.

Lasta kohtaan hän ei ole ollut väkivaltainen. Rakastaa lasta paljon. IhaNainen laitoin sulle viestiä..
 
Lasta kohtaan ei ole ollut väkivaltainen...vielä.
Sinua saa siis hakata, lyödä ja potkia?
Miksi?
Saako kuka tahansa saa hakata, vai ainoastaan mies?
Jos mies saa hakata, miksei kukaan muu saisi?
Mitä sitten, jos mies lyö sut hengiltä?

 

Yhteistyössä