pitäisikö isyys selvittää vai en?

Raskaus oli yllätys, isä ei ole kanssamme tekemisissä. Lapsi nyt reilun vuoden. Alkuun ajattelin, etten halua isyyttä selvitettävän. Nyt kuin luin Eve Mannun kirjan aloin miettiä asiaa lapsen kannalta. Pitäisikö lapsen saada tieto isästään edes paperilla, kun muuta ei ole tarjolla? Itse olen asiasta montaa mieltä. Vielä en aio tehdä mitään muuta kuin pohdiskella asioita eri näkökulmista. Mitä mieltä te olette?

 

Itse aion vaatia selvitystä, vaikka isä ei sitä tällä hetkellä halua. Odotan jos hän muuttaa mielensä, koska viime aikoina on näyttänyt siltä, että vauva on alkanut häntä kiinnostaa, mutta papereihin hän ei nimeään halua laittaa. Jos ei mieli hänellä muutu ja tunnusta lasta vapaaehtoisesti, niin silloin aion vaatia testejä ja sitä kautta tunnustusta. Kaikki eivät tietenkään ole tästä asiasta sama mieltä, joten tee niinkuin on sinulle ja lapsellesi parhaaksi.

 

Niin, kun sitä isyyden tunnistamista vaaditaan, se edellyttää elatusmaksujen maksamista, mutta myös isälle tapaamisoikeutta. Olet tekemisissä sen miehen kanssa loppuikäsi, sillä jos kerran haluaa isän lapsen elämään mukaan, se pitäisi myös sallia tälle miehelle, lopun ikää, mahdollisuus olla mukana lapsen elämässä muutenkin kuin vain maksamalla elareita ja ottamalla lapsi tapaamiselle, esim. koulun ja päiväkodin juhlat, lapsen elämän merkkipaalut, jne, isän elämän kohokohdat, häät esim. jos isä ja lapsi haluaa.

Tottahan lapselle voi kertoa, kuka hänen isänsä on, ilman että virallista isyyden tunnistamista on tehty.

Kukin tavallaan. Päätös on jokaisen oma. Jos itselläni olisi tommonen tilanne, ettei mies ole kiinnostunut, antaisin olla. On helpompi itsellekin sitten just näitten elari-tapaamisjuttujen vuoksi, ja on helpompaa miehellekin sallia hänelle oma elämä ilman että on vastuullinen jostakin, mitä ei itse ole halunnut, vaikka siis onkin "osasyyllinen" vahinkoon, mutta päätös lapsesta on kuitenkin aina naisen, viime kädessä, eikä tämä ei-innoks isä ole halunnut lasta.. saisi se mieskin elää omaa elämäänsä,

Siis itse tekisin näin, antaisin olla, mutta lapsen olisi hyvä saada isä tietää ja se on eri asia, sen voi kertoa muutenkin kuin virallisesti.

 

moi.mielestäni kannattaa vahvistaa isyys. nimimkokemussta on, minun lapsi on nyt 3 vuotias ja nyt vasta tehtiin isyystesti.ja voit vain kuvitella mikä helpotus se sit olikun sen sai tehtyä. ja ajoissa kannattaa tehä, koska nyt lapsen ja isän välillä ei oikein ole mitään viel kehittyny koska on ollu epävarmuus onko hän isä.mutta toivon mukaan saavat toisiinsa eesjonkinlaiset isä lapsi välit. elikannatan tekeen testin vaikka se on alussa pirun raskasta odottaminen ja sit epävarmuus. tsemppiä terv kahen tytön yh äiti

 

\

moi.mielestäni kannattaa vahvistaa isyys. nimimkokemussta on, minun lapsi on nyt 3 vuotias ja nyt vasta tehtiin isyystesti.ja voit vain kuvitella mikä helpotus se sit olikun sen sai tehtyä. ja ajoissa kannattaa tehä, koska nyt lapsen ja isän välillä ei oikein ole mitään viel kehittyny koska on ollu epävarmuus onko hän isä.mutta toivon mukaan saavat toisiinsa eesjonkinlaiset isä lapsi välit. elikannatan tekeen testin vaikka se on alussa pirun raskasta odottaminen ja sit epävarmuus. tsemppiä terv kahen tytön yh äiti

Mutta kaikilla isättömyys ei ole siitä isyyden tunnustamisesta kiinni.

Lapseni on kolmevuotias ja tätä asiaa on tullut pohdittua paljonkin viime vuosina. Alussa olin varma siitä, etten halua sitä nimeä paperiin, siitä ei ole meille mitään hyötyä. Viime ajat olen miettinyt, olisiko se kuitenkin parempi hakea... mutta päädyn taas siihen, että siitä seuraavat haitat ovat suuremmat kuin olemattomat hyödyt. Edelleen siis mennään ilman nimeä paperissa.

Tämä on niin iso juttu, eikä tätä saa perutuksi, että suosittelen harkitsemaan asiaa huolella eri puolilta. Sen nimen kun saa koska tahansa myöhemminkin, miksi hätäillä jos epäilyttää?

 

Ei sitä nimeä niihin papereihin saa ihan koska tahansa. En nyt muista sitä rajaa mihin asti isän voi vielä testeihin, mutta ei enää ainakaan silloin kun lapsi on 10 vuotias. Vaikka sinä voit tietysti kertoa lapselle kuka isä on, niin jos isyyttä ei ole tunnustettu, voi mies kieltää olenvansa isä, siis jos lapsi sattuisi ottamaan häneen yhteyttä voi mies sanoa hänelle ettei ole isä. Aika inhottavaa tuollainen olisi, mutta et voisi enää todistaa häntä isäksi, jos hän ei vapaaehtoisesti sitä myöntäisi.

 

\

Ei sitä nimeä niihin papereihin saa ihan koska tahansa. En nyt muista sitä rajaa mihin asti isän voi vielä testeihin, mutta ei enää ainakaan silloin kun lapsi on 10 vuotias. Vaikka sinä voit tietysti kertoa lapselle kuka isä on, niin jos isyyttä ei ole tunnustettu, voi mies kieltää olenvansa isä, siis jos lapsi sattuisi ottamaan häneen yhteyttä voi mies sanoa hänelle ettei ole isä. Aika inhottavaa tuollainen olisi, mutta et voisi enää todistaa häntä isäksi, jos hän ei vapaaehtoisesti sitä myöntäisi.

Anteeksi mutta ota asioista paremmin selvää ennen kun kerrot asioita joista et näemmä mitään tiedä! Ei ole siis asia näin ihan tuoreeltaan voin kertoa etta tolle ei ole aika rajaa lapsi voi 15v itse laittaa isyydenselvittämisen alkuun ja yleensä noi silloin menee oikeuden kautta. Jopa aikuisiällä tämä voidaan hoitaa.