Pitää, mussa on kyllä reippaasti muutakin kalaa/neptunusta kuin vain aurinkomerkki. Aika kuluu sinne ja tänne, ja ihan kirjaimellisesti uskon että sitä ei ole olemassa, on tullut pohdiskeltua
Mutta on se silti outo epeli, ei oikein pysy hallinnassa, joten olen suurimmaksi osaksi lakannut siitä stressaamisen... Itse en kertakaikkiaan voi ymmärtää niitä jotka on aina etuajassa. Täysin käsittämätöntä mulle
Esimerkki: Joskus k
auan aikaa sitten... lukiossa, mulla oli kerran aika monimutkainen kampaus, ja kaveri huomautti siitä, että onpa kiva kampaus, mutta miten sä viitsit ja ehdit tehdä tuon aamulla? Mun vastaus oli, että oli oikein hyvin aikaa, kun myöhästyin bussista joka tapauksessa, niin samakos se sitten oli olla vähän enemmänkin myöhässä jos kerta, niin rupesin laittamaan hiuksia....
Ei tossa kovin loogisesti ehkä paljon mieltä ole, mutta tarviiko ihan aina olla.....
opcorn:
Edit. Kysymys! Nyt kun tui puheeksi. Te, jotka ihan varta vasten menette
ETUAJASSA, siis ette edes niin että olette oikeaan aikaan tai varaatte hieman ylimääräistä aikaa matkaan jos on esim. vieras paikka. Niin
MIKSI?? Miksi ei nukkua puoli tuntia pidempään tai syödä rauhassa ulkona aamupala tai silitellä kehräävää kissaa? Miksi sen sijaan mennä istumaan ja odottamaan? Etenkin jos kyseessä ei ole joku presidentin haastattelu tai sydänleikkaus (ei joka kerta voi olla :kieh
Kyllä mä sen ymmärrän että on kiva olla ihan pikkusen ajoissa ja ei kiva olla myöhässä, mutta eikö se odottaminen ala joskus tympiä?? Ja eikö koskaan tee mieli jäädä nauttimaan hetkestä vähän pidempään?
Kunhan kyselen