Pilasiko raskaus sinutkin

Olen alle kuukauden ikäisen vauvan parikymppinen äitee...
Raskaudesta jäi muistoksi aivan kamalat raskausarvet mahaan, peräpukama (parantuneeko/häviääkö koskaan, ei naurata yhtään) ja epparihaava plus muut tikatut repeämät...

Harmittaa tosi paljon, että näin nuorena vartalo meni jo pilalle... Runteliko raskaus muita näin ja tottuuko muutoksiin koskaan?

Toisaalta sain ihanan, kiltin ja terveen vauvan :heart: jota en ikinä vaihtaisi takaisin entiseen vartalooni!

 

No kuulepas, et ole ruined, se palautuminen vaan ei kaikilta käy ihan käden käänteessä, vaan se vaatii aikaa. Älä murehdi kroppaasi vielä, keskity nopeasti kuluvaan vauva-aikaan täysillä, se kroppa palautuu tosta kyllä vielä, ihan taatusti
Ei välttämättä kokonaan, mutta pidät niitä muutoksia sitten äitiyteen kuuluvina :heart:

 

mun kroppaa käsitteli raskaudet kyllä kovasti mutta elämäähän tää on vaan ja ne arvet kyllä hiljalleen haalenee..

 

Mulla eniten arpia mut eipä se mitään haittaa

 

Se mikä ei tapa, vahvistaa

 

heips! täällä 21v vuoden ikäisen pojan äiti mulla oli ihan samoja mietteitä synnytyksen jälkeen,painoa tuli raskauden aikana yli 30kg(!!) ja synnytyksen jälkeen näytin ihan säkkituolilta nyt kun on ekat synttärit vietetty,raskausarpia ei enää peilin kautta erota ja painan nykyään vähemmän kuin ennen raskautta. enkä ole mitään sen erikoisempia poppaskonsteja käyttänyt,syönti on kiireisen elämänrytmin takia jäänyt ihan itsestään vähemmälle,en vaan yksinkertaisesti ennätä syödä niin usein ja rauhassa kuin haluaisin..ainoa liikunta mitä harrastan on kävelylenkit rattaiden kanssa. kyllä se massunahka siitä kutistuu ajanmyötä! ja varsinkin jos olet luonnostasi hoikka(siis geeneiltäsi) niin kroppasi palautuu nopeammin kuin uskotkaan! en ole ikinä uskonut ihmedietteihin,eikä toisaalta tarvitsekkaan olla langanlaiha. viime kesänä(poika tuolloin n.3kk) itkin etten koskaan enää voi käyttää bikineitä,mutta kuinkas sitten kävikään tsemppiä,anna itsellesi ja kropallesi aikaa :heart:

 

:hug: olisitpa nähny mun raskausarvet!! oo vaan huoleti, ne haalistuu niin ettei niitä juuri etes erota!! tai näkyyhän ne tuossa, jos oikeen vasiten alkaa tihrustaan, mutta siis ei niitä tosiaan näy jos ei ihan asiasta tehen ala kattoon että onkos täällä raskausarpia!! ja eppari haava ja ne muut tikki paikat ja nirhamat, ne paranee ajan kans! ekasta synnytyksestä mulla on ihan hirveet tikkaukset ja hiertymät, mutta niin vaan ovat neki jääneet muistoihin! :hug:

 

No onpa hyvä, että jotain toivoa on vielä näyttää ihmiseltä... Ja bikineitä ei todellakaan voi käyttää nyt kesällä (eikä ehkä koskaan) Johan nyt pienet lapset säikähtäis vähemmästäki Mun maha tosiaan on ku pahojen palovammojen jäljiltä!

Painoa ei onnex tullu ku kymmenen kiloa joista jäljellä enää kaksi ja ne saa mun puolesta ollakki...

Tuo räjähtäny mahanahka ja alapään tilanne (tokko se ees toimii niin ku ennen ) harmittaa vaan niin paljon...

Mutta elämä on...

 

\

No onpa hyvä, että jotain toivoa on vielä näyttää ihmiseltä... Ja bikineitä ei todellakaan voi käyttää nyt kesällä (eikä ehkä koskaan) Johan nyt pienet lapset säikähtäis vähemmästäki Mun maha tosiaan on ku pahojen palovammojen jäljiltä!

Painoa ei onnex tullu ku kymmenen kiloa joista jäljellä enää kaksi ja ne saa mun puolesta ollakki...

Tuo räjähtäny mahanahka ja alapään tilanne (tokko se ees toimii niin ku ennen ) harmittaa vaan niin paljon...

Mutta elämä on...

jos tarkotat sitä että olis paikat "väljähtyny" ni niitä lihas harjotuksia mitä ainaki mulle synnärillä (melkeen kädestä pitäen) opetettiin, ni ne on tosi tehokkaita!! ite tein ehkä noin kuukauden aina iltasin ennen ku nukahin, ni se tosiaan riitti!! sen jälkeen ne vähän "unohtu" mutta tosi äkkiä palautu lähes täysin samoihin "jäntevyyksiin" ku ennen synnytystä!! kyllä se luontoki itessään jo pitkälti korjaa

 

Oli ollut pilalla jo vuosia ennen raskautta.

 

Mulla haava jopa tulehtuikin ja jouduin syömään siihen 2 lääkekuuria (imukuppi synnytys). Vatsanahkaa koristaa kauniit valkeat juovat kuten rintojakin. Rinnat saa rullata liiveihin jne. Siltikin olen lisää lapsia saanut ja uskaltanut tehdä.

Elämäähän tää vaan on ja näkyvä ulkokuorta joka kumminkin joskus rapistuu... Noille rupsahtamisille kun on paras mahdollinen selitys: oma rakas lapsi

 

\

\

No onpa hyvä, että jotain toivoa on vielä näyttää ihmiseltä... Ja bikineitä ei todellakaan voi käyttää nyt kesällä (eikä ehkä koskaan) Johan nyt pienet lapset säikähtäis vähemmästäki Mun maha tosiaan on ku pahojen palovammojen jäljiltä!

Painoa ei onnex tullu ku kymmenen kiloa joista jäljellä enää kaksi ja ne saa mun puolesta ollakki...

Tuo räjähtäny mahanahka ja alapään tilanne (tokko se ees toimii niin ku ennen ) harmittaa vaan niin paljon...

Mutta elämä on...

jos tarkotat sitä että olis paikat "väljähtyny" ni niitä lihas harjotuksia mitä ainaki mulle synnärillä (melkeen kädestä pitäen) opetettiin, ni ne on tosi tehokkaita!! ite tein ehkä noin kuukauden aina iltasin ennen ku nukahin, ni se tosiaan riitti!! sen jälkeen ne vähän "unohtu" mutta tosi äkkiä palautu lähes täysin samoihin "jäntevyyksiin" ku ennen synnytystä!! kyllä se luontoki itessään jo pitkälti korjaa

Millasia harjotuksia? Kerro heti! B)

 

No mun täytyy nyt romuttaa nuo jutut että kaikki palaa ennalleen... sillä aina niin ei ole.

Mä olen luonnostaan tosi laiha. ollut aina. Ehkä juuri siksi se 10kg mitä tuli raskausaikana venytti mun mahan ihan kauheaksi. Lisäksi mun kudostyyppi on semmosta että arvet tulee helpolla. Rinnat ja maha on kauttaaltaan arpien peitossa. Juu, ne vaaleni mullakin (olen kuullu että kaikilla ei vaalene) mutta kun se vaaleneminen ei nyt auta tässä tilanteessa kun arvet on niin leveitä ja niitä on vieri vieressä maha täynnä. Mä laihduin tosi nopeeta takas omiin mittoihin mutta koska aripa oli niin paljon niin eihän se maha nahka mihinkää kutistunut. Se vain meni kurttuun, semmoiseksi kauheaksi ryppyiseksi vanhan ihmisen ihoa muistuttavaksi. YÖK

Että tämmöinen kurttumaha mä olen lopun elämäni. Hyvästit bikineille ja uimiselle sillä en kehtaa edes uimahalliin mennä. Lapset oikeesti pelästyis pesutiloissa....

haaveilen omasta mökistä missä kehtaisin käydä uimassa... kun uimista rakastan kuitenkin. Sääli vain että vihaan uimapukua ja rakastin bikineitä ennen raskauksia.... Kaksi lasta olen tehnyt kaikesta huolimatta.

 

Hei ei sun kroppa ole pilalla,kyllä se siitä palautuu pikkuhiljaa.Ja jos ei ihan ennalleen niin so what,ei se sun naisellisuutta vähennä

 

\

No mun täytyy nyt romuttaa nuo jutut että kaikki palaa ennalleen... sillä aina niin ei ole.

Mä olen luonnostaan tosi laiha. ollut aina. Ehkä juuri siksi se 10kg mitä tuli raskausaikana venytti mun mahan ihan kauheaksi. Lisäksi mun kudostyyppi on semmosta että arvet tulee helpolla. Rinnat ja maha on kauttaaltaan arpien peitossa. Juu, ne vaaleni mullakin (olen kuullu että kaikilla ei vaalene) mutta kun se vaaleneminen ei nyt auta tässä tilanteessa kun arvet on niin leveitä ja niitä on vieri vieressä maha täynnä. Mä laihduin tosi nopeeta takas omiin mittoihin mutta koska aripa oli niin paljon niin eihän se maha nahka mihinkää kutistunut. Se vain meni kurttuun, semmoiseksi kauheaksi ryppyiseksi vanhan ihmisen ihoa muistuttavaksi. YÖK

Että tämmöinen kurttumaha mä olen lopun elämäni. Hyvästit bikineille ja uimiselle sillä en kehtaa edes uimahalliin mennä. Lapset oikeesti pelästyis pesutiloissa....

haaveilen omasta mökistä missä kehtaisin käydä uimassa... kun uimista rakastan kuitenkin. Sääli vain että vihaan uimapukua ja rakastin bikineitä ennen raskauksia.... Kaksi lasta olen tehnyt kaikesta huolimatta.

Mun maha on varmasti just tollanen samanlainen ryppykasa! Kuulostaa niin tutulta...

 

Odotan kolmatta ja olen 25v. Välillä kyllä kieltämättä tulee mietittyä, että kamalaa, vartalo aivan pilalla ja minkähänlainen se olisikaan jos olisin jättänyt lapset hankkimatta. Mutta olen kuitenkin sinut lärppärintojen, löllön vatsan ja suonikohjujen jne kanssa. Sehän on selvää että raskaudet ja synnytykset jättävät jälkensä vartaloon, ja ne on mitättömiä asioita rakkaiden lasten rinnalla. Onhan monet lapsettomatkin riippurintaisia, isomahaisia ja arpisia. Ja ikä muuttaa vartaloa aivan varmasti. Tämä nuoruuden ihannointi ja epäreilu naisihanne on käsittämätöntä, eihän naisella voi olla kiinteää 15-vuotiaan kroppaa koko ikänsä!

 

Minne muualle laitoit saman aloituksen? laitoin sulle vastauksen, mutten löydä sitä mistään...

 

\

Minne muualle laitoit saman aloituksen? laitoin sulle vastauksen, mutten löydä sitä mistään...

Syntyneet palstalle...tai synnytykset(?)

 

Ai muillakin? Mulla on synnytyksestä lähes vuosi. Vyötäröllä on pelastusrengas. Mitkään vanhat vaatteet ei sovi. Inhoan tätä ulkonäköäni. Laihtumiseen tai kiinteytymiseen ei kolmen lapsen kanssa minulla ole sisua eikä jaksuja. Ihailen kyllä teitä tehokkaampia, jotka lasten kanssa palaudutte hyvään kuosiin. Minä en kolmannesta näytä palautuvan :'( :ashamed: ...

 

Mulla on parinkympin iästä muistona pari komeaa onnettomuusarpea ja niihin todellakin tottuu niin että ne unohtaa lopulta. Raskausarvet taas vaalenevat itsellään ajan myötä. Ne peräpukamat taas... Ne mulla on vieläkin ja ärhäkät onkin, enkä tiedä milloin niistä pääsen jos koskaan. Ehkä sä olet onnekkaampi. Nuorempikin olet, niin varmaan toivut helpommin.

 

Minäkin tässä yks kaunis päivä valittelin miehelleni raskausarpista mahaani. Mies halasi ja sanoi että ne kuuluu elämään. =)


Onnea vauvasta. Kroppaasi kerkeät muokkailla myöhemmin. Usko pois :hug:

 

\

Olen alle kuukauden ikäisen vauvan parikymppinen äitee...
Raskaudesta jäi muistoksi aivan kamalat raskausarvet mahaan, peräpukama (parantuneeko/häviääkö koskaan, ei naurata yhtään) ja epparihaava plus muut tikatut repeämät...

Harmittaa tosi paljon, että näin nuorena vartalo meni jo pilalle... Runteliko raskaus muita näin ja tottuuko muutoksiin koskaan?

Toisaalta sain ihanan, kiltin ja terveen vauvan :heart: jota en ikinä vaihtaisi takaisin entiseen vartalooni!

Elämän jälkiä. Niitä tulee lisää...
Mutta! Lapsesi mielestä olet aina kaunis

 

Totta v.itussa pilasi. No ei sentään. Ihan tyytyväinen olen itteeni, ennen olin luukasa nyt on muotoja enemmän. Ja mies tykkää :saint:

 

\

No mun täytyy nyt romuttaa nuo jutut että kaikki palaa ennalleen... sillä aina niin ei ole.

Mä olen luonnostaan tosi laiha. ollut aina. Ehkä juuri siksi se 10kg mitä tuli raskausaikana venytti mun mahan ihan kauheaksi. Lisäksi mun kudostyyppi on semmosta että arvet tulee helpolla. Rinnat ja maha on kauttaaltaan arpien peitossa. Juu, ne vaaleni mullakin (olen kuullu että kaikilla ei vaalene) mutta kun se vaaleneminen ei nyt auta tässä tilanteessa kun arvet on niin leveitä ja niitä on vieri vieressä maha täynnä. Mä laihduin tosi nopeeta takas omiin mittoihin mutta koska aripa oli niin paljon niin eihän se maha nahka mihinkää kutistunut. Se vain meni kurttuun, semmoiseksi kauheaksi ryppyiseksi vanhan ihmisen ihoa muistuttavaksi. YÖK

Että tämmöinen kurttumaha mä olen lopun elämäni. Hyvästit bikineille ja uimiselle sillä en kehtaa edes uimahalliin mennä. Lapset oikeesti pelästyis pesutiloissa....

haaveilen omasta mökistä missä kehtaisin käydä uimassa... kun uimista rakastan kuitenkin. Sääli vain että vihaan uimapukua ja rakastin bikineitä ennen raskauksia.... Kaksi lasta olen tehnyt kaikesta huolimatta.

Mulla sama juttu. ennen raskauksia olin todella hoikka, ollu pienen ikäni, massuani kehuttiin ku se oli nii kaponen. mut nyt kahden lapsen jälkeen en ole enää hoikka, mahan kohdalla on löysä, todellakin kurttunen ja ryppynen uimarengas. Minulla ei maha palautunut enää. ensimmäisen jäliltä ei nii paha mutta tämä toine masu oli ensimmäistäkin isompi ja jätti sit isomman mahan. en usko että edes tehojumpallakaan tuota mahaa pois sais. luulenpa et olen geeneiltäni sellainen et iho rupee roikkuun.
mut ap on vasta saanut pari kk sitten lapsen. Menee puoli vuotta/vuosi ennenkuin näkee millaiseksi massu ym jää. ei se hetkessä häviä niinku noil hollywoodin naisilla.

 

Synnytyksestä alle kuukausi? Haha, edes minä en niin nopeasti palautunut ja olen kuitenkin palautunut nopeammin kuin kukaan tuntemani.