Piirijohtajien näkemykset eroavat siinä, oliko Rinne harkitsematon niskalaukausvertauksessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Aktiivimallin herättämä raivo yllätti SDP:n piirijohtajan: "En ole törmännyt näin kovaan palautteeseen 20 vuoden urallani"

Piirijohtajien näkemykset eroavat siinä, oliko Rinne harkitsematon siteeratessaan saamansa palautteen niskalaukaus-vertausta.
Kotimaa07.01. 14.31 Päivitetty 14.32

Lennart Holmberg

Pirkanmaan ja Uudenmaan sdp:n piirijohtajat vahvistavat, että palaute työttömien aktiivimallista on ollut rajua, kuten puolueen puheenjohtaja Antti Rinne on kertonut.

Hannamari Ahonen

–Olen ollut politiikassa 1990-luvun alusta asti, ja voin sanoa, että ihmisiltä saamani palaute aktiivimallista on ollut poikkeuksellisen rankkaa, kertoo sdp:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Anne Karjalainen.

Karjalaisen mukaan ihmiset ovat todella tyrmistyneitä ja vihaisia.

–Tämä on nyt ylittänyt kynnyksen. Kun pieniä asioita tehdään koko ajan, niin tämä on ollut se viimeinen niitti. Voin vain kuvitella, miten paljon puolueen puheenjohtajalle on tullut palautetta.

Puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Aamulehden haastattelussa, että ihmisten mielestä hallitus on halunnut saada ihmiset polvilleen ja antaa heille niskalaukauksen. Rinne sai sosiaalisessa mediassa ryöpytyksen, koska osa ihmisistä piti mauttomana, että Rinne puhui niskalaukauksesta, vaikka kansalaiset olivat juuri sitä vertausta käyttäneetkin.

Karjalaisen mukaan puheenjohtaja Antti Rinne käyttää itse harkintaa, millä tavalla saamastaan palautteesta kertoo.

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Roope Lehto ei ole törmännyt näin kovaan palautteeseen kuin aktiivimallista on saanut, vaikka on ollut piirin puheenjohtajana kahdeksan vuotta ja parikymmentä vuotta politiikassa.

–Viikonloppunakin kun oli jääkiekko-ottelu, niin sielläkin minulle puhuttiin tästä. Se on kuohuttanut ihmisiä. Aktiivimalli koetaan tosi epäoikeudenmukaisena, ihmisarvoon menevänä kyykyttämisenä ja turhana pompottamisena.

Lehdon mukaan Rinteen saamastaan palautteesta kertoma esimerkki, että sitä on verrattu niskalaukaukseen, kuvaa hyvin keskustelun henkeä.

–Kun minullekin on tullut puheluita, niin siellä on ollut ihan samaa viestiä. Siellä ruvettiin jo puhumaan asioista, joita ei pitäisi tässä yhteiskunnassa alkaa puhua. Että mitähän tässä pitäisi alkaa tehdä, kun ei meinaa mennä muuten perille. Kielen käyttö palautteissa on selkeästi koventunut. Antti halusi kertoa sen, mikä on tosi asia.

Lehdon mukaan Rinteen niskalaukaus-ilmaisusta sosiaalisessa mediassa metelin nostaneet ihmiset halusivat kääntää keskustelun Rinteeseen, itse asiasta pois.

Myös osa sdp:n kannattajista arvosteli Rinteen sanavalintaa. Lehdon mukaan puolueessa on ihmisiä, jotka huomasivat, että nyt on hyvä tilaisuus saada puheenjohtajan arvostelemisella itselle huomiota.

–Kohta aletaan sanoa, että puolue alkaa hajota sisältä ja keskitytään siihen. Tärkeintä on nyt puhua aktiivimallista ja analysoida sitä. Totta kai puolueettomasti pitää käydä läpi myös mahdolliset hyvät puolet, jos sellaisia löytyy.

Satakunnan piirin puheenjohtajan Harri Lehtosen mukaan Rinne olisi voinut pehmentää sanomaansa.

–Kansalaiset antavat joskus kovaakin palautetta. Meillä päättäjillä pitää olla tilannetaju osata tuoda asiat fiksummin esille.

Lehtosen mielestä niskalaukaus-termi oli raaka etenkin nyt, kun kansalaissodasta on 100 vuotta ja "Täällä pohjantähden alla" on juuri tullut televisiosta.

Satakuntalaisetkin ovat antaneet palautetta aktiivimallista, että se kohtelee ihmisiä väärin, koska sama sapluuna ei sovellu kaikkiin työttömiin ja työnhakijoihin.

–On ollut ärhäkämpää kommenttia, mutta myös rauhallista analyyttista palautetta. Ehkä satakuntalainen mentaliteetti on enemmän sitä, että jupistaan saunan takana. Ihan kapinahenkeä ei ole ollut, selvää kritiikkiä toki.

Pirkanmaan Lehdon mukaan kansalaisaloitteet ja muut reagoinnit viestivät siitä, että nyt halutaan keskustella ja saada muutoksia huonona pidettyyn aktiivimalliin.

–Ei tämä mene ohi niin, että sanotaan, että tämä vain on näin. Hallituksen pitää ottaa palaute tosissaan. On syytä palata keskustelemaan kokonaisuudesta.

Anne Karjalaisen mukaan ihmiset suhtautuvat asiaan tunteella, koska kokevat aktiivimallin niin henkilökohtaisesti.

–Monilla on omaa tai lähipiirin kokemusta työttömyydestä, lomautuksista ja pätkätöistä. Kun julkisuudessa puhutaan työttömyydestä, puhutaan sellaisella tavalla, että sitä ei tunnista. Kun ihminen katsoo omaa lähipiiriä, niin siellä on erilaisia tilanteita.

–Muutenkin työelämä koetaan niin, että se vie paljon voimavaroja ja koetaan osittain epäoikeudenmukaiseksi. Monen asian summa on saanut aikaan sen, että nyt tulee poikkeuksellisen kovaa palautetta.

Karjalainen muistuttaa, että eläminen, asuminen ja liikkuminen ovat kallista. Samaan aikaan kaikki eivät saa työtä tai se on pätkätyötä ja rahat eivät riitä.

– Ehkä tässä on taustalla isompi työelämän murros. Kaikki purkautuu nyt tässä yhdessä asiassa.

Satakunnan piirijohtajan Harri Lehtosen mukaan pitäisi istua yhteisen pöydän ääreen ja löytää parempi malli.

https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/s...052.248220128.1514109756-752410884.1504545293
 
Antti Rinne ihmettelee saamaansa palautetta Twitterissä: ”Millaista palautetta hallitus oikein odotti?”

Lauantai 6.1.2018 klo 14.33

Rinteen mukaan ihmisten pettymys hallituksen toimintaan tulee esiin sadoissa viesteissä ja puheluissa.

(TOMMI PARKKONEN)">
Antti Rinteen sanomiset ovat jälleen herättäneet närkästystä. (TOMMI PARKKONEN)

LUE MYÖS
Rinne kertoo rajusta aktiivimallipalautteesta AL:ssä: ”Halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus”

Keskustelu SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen sanavalinnoista jatkuu sosiaalisessa mediassa.

Rinne kertoi Aamulehden haastattelussa saaneensa kansalaisilta reippaasti palautetta hallituksen päättämästä työttömyysturvan ns. aktiivimallista. Hän siteerasi haastattelussa saamaansa palautetta, jonka mukaan "hallituksen politiikka tuntuu siltä, että halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus".

Rinteen käyttämä retoriikka on saanut paljon palautetta osakseen. Rinnettä on syytetty esimerkiksi ylilyönnistä ja populismista.

Muun muassa kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Timo Heinonen ovat moittineet Rinteen sanavalintaa Twitterissä. Myös sinisen eduskuntaryhmän Simon Elo totesi tiedotteessaan, että Rinteen pitäisi pahoitella sanavalintaansa.

Nyt Rinne on kommentoinut kohua omalla Twitter-tilillään.

- Hallituksella näyttää olevan hätä #aktiivimalli kanssa. Ensin se runnoi työttömiä rankaisevan mallin läpi. Nyt se pöyristyy kansalaisten pettyneestä palautteesta, jota siteerasin. Pettymys tulee esiin sadoissa viesteissä ja puheluissa. Millaista palautetta hallitus oikein odotti?, Rinne kirjoittaa.

Iltalehti ei tavoittanut Antti Rinnettä kommentoimaan syntynyttä keskustelua.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801062200650180_pi.shtml
 
"Järki oli silloin monelta pois kokonaan", MTK halusi 1930-luvulla rajoittaa kunnallista äänioikeutta
Ihmiset & kulttuuri 28.12.2017 Stina Haaso
Kolmen maakunnan MTK100-historiikit kirjoittanut Juha Kuisma löysi järjestön historiasta skandaalinkäryä ja vereviä kokouksia.


Rami Marjamäki
367805-jpg.jpg

Juha Kuisma on koonnut Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Hämeen MTK-liittojen historiikit.
MTK:n historia on verevää ja tapahtumarikasta. Sataan vuoteen on mahtunut sekä skandaalinkäryä että kaukaa viisaita päätöksiä.

"Kaikkea ei ole kerrottu", paljastaa tutkija Juha Kuisma, joka kokosi peräti kolmen maakunnan MTK-historiikit, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Hämeen.

Alun perin koko MTK:ta ei pitänyt edes perustaa. Kuuluisaan helluntaikokoukseen tulleet halusivat perustaa puolueen ja ainakin työnantajajärjestön.

"Se oli kaoottinen ja kiehuva kokous, joka oli tähän asti hyvin piiloon taputeltu järjestön historiassa. Toistasataa puheenvuoroa."

"Jälkeenpäin on haluttu kertoa, että isännät tulivat ja perustivat järjestön, mutta todellisuudessa historia oli paljon mehevämpää. Paikalla olleet pienviljelijät saivat aikaan sen, että perustettiin talouspoliittinen järjestö, johon saivat liittyä kaikki."

Osa vaiettua historiaa on Kuisman mukaan myös se, että 1932–1933 MTK lähti mukaan Lapuan liikkeeseen kunnallisen äänioikeuden rajoittamiseksi.

"Joka ei maksa kunnallisveroa, ei saisi äänioikeuttakaan. Haluttiin rajata köyhät eli potentiaaliset kommunistit pois päätöksenteosta. Moni fiksu viljelijä vaikeni, kun ei uskaltanut vastustaa yleistä mielipidettä. Järki oli silloin monelta pois kokonaan."

MTK:n valtuuskunta hyväksyi ehdotuksen äänestyksessä. Käsittelyn kanssa samaan aikaan oli meneillään Mäntsälän kapinan selvittely.

"Simonkadun toimisto tajusi, että tämä on hankala asia ja heittäytyi veltoksi eikä vienyt päätöstä eteenpäin. Sellaisesta olisi seurannut vasemmistolle vaalivoitto."

"Se oli MTK:n valtuuskunnan suurin moka. Vuosi oli 1932. Tilanne, josta järjestön pelastivat vain MTK:n viisaat virkamiehet."

Mikä sitten oli Juha Kuisman mielestä MTK:n paras yksittäinen päätös sadan vuoden ajalta?

"Tärkein yksittäinen päätös oli Metsäliiton perustaminen."

Siitäkin käytiin kädenvääntöä, tällä kertaa virkamiesten kesken.

"Jos Metsäliittoa ei olisi, maaseudun kehitys olisi toisenlaista. Minun näkökulmastani kaupallinen järjestäytyminen on aina osoittautunut tärkeämmäksi kuin hinnoista vääntäminen."

Historiaa katsomalla voi myös ennustaa tulevaisuutta. Kuisma ennustaa, että tulevaisuudessa MTK:n täytyy puhua entistä painokkaammin maanviljelijöistä luonnonhoitajina.

"Sukutila-ideologia kuuluu erottamattomasti siihen. Maanviljelijä ei saa näyttäytyä itsekkäänä luonnon hyväksikäyttäjänä, vaan luonnonhoitajana, joka hoitaa maata kaikkien hyväksi yli sukupolvien."

Kun maatilojen määrä edelleen vähenee ja metsän omistajuus siirtyy yhä enemmän tilojen ulkopuolelle, sillä on vaikutus myös järjestön päätöksentekoon.

"30 vuoden päästä valta järjestössä on jaettu puoliksi maatalousyrittäjien ja metsänomistajien kesken. Silloin joka ikinen päätös liitetään ilmastonmuutoksen torjuntaan."

Omassa elämässään Juha Kuisma joutui valitsemaan maaseudun ja kaupungin välillä pian valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta.

"Vaimo sai opettajan paikan Valkeakoskelta ja minun työni olisivat vieneet meidät Helsinkiin. Samoihin aikoihin äitini kuoli ja isäni pian perässä sydänsuruun. Se oli klassinen tilanne monelle maalta kotoisin olevalle."

Pitääkö kiinni juurista vai repiä loputkin irti? Perhe päätti muuttaa Kuisman kotitilalle Lempäälän Lastusten kylälle. Talo oli ehtinyt olla yhden talven kylmillään.

"Hiirten vallassa. Töitä riitti, kun kaikki piti tehdä uusiksi. Rintamamiestalon puurunko oli kuitenkin terve. Sille pohjalle oli hyvä lähteä rakentamaan."

Taloon tehtiin vesikiertoinen puulämmitys. Kuismalla on lähistöllä muutaman hehtaarin metsätila.

"Klapujen teko on minulle kuntoilua. Istumatyölle hyvä vastinetta."

Maalla asuminen ei ole estänyt miehen etenemistä moniin erilaisiin työtehtäviin.

"Olen työskennellyt opettajana sekä toimittajana Aamulehdessä, Lallissa ja Suomenmaassa. Fiksu ihminen olisi pysytellyt palkkatyössä, mutta minulle tuli eteen muuta."

Poltiikka ja yhteiskunta ovat aina kiinnostaneet Juha Kuismaa. Hän on työskennellyt kaksi kertaa pääministerin avustajana, ensin Esko Ahon ja sittemmin Matti Vanhasen aikana.

Kylätoiminnan puolella Kuisma on toiminut sekä Pirkamaan kyläasiamiehenä että valtakunnallisena Kylien liiketoiminta-asiamiehenä. Hänet on juuri valittu Pirkan kylien puheenjohtajaksi. Kylätyö jatkuu.

"Kylätoiminta on yhteiskunnassa aliarvostettua. On häpeä, ettei tasoltaan riittävää valtionapua ole järjestetty 20-vuotiaalle liikkeelle. Siinä ei ole päättäjien pelisilmä toiminut."

Juha Kuisma työskenteli vuosituhannen alussa neljä vuotta myös Sarka-maatalousmuseon johtajana. Kun maatalousmuseon rahoitusta yllättäen leikattiin erään yksityisen museohankkeen hyväksi, Kuisma helpotti museon seuraavan vuoden rahoitusta irtisanoutumalla itse.

"Maataloushistoria on tärkeä aihe, jota ei kuitenkaan Helsingin yliopistossa enää järjestelmällisesti opeteta. Mistä uudet agronomit saisivat ymmärrystä, jos alan historiaa ei tunneta saatikka opeteta?Ja toisekseen: Ekologia ja maataloushistoria ovat erottamattomasti yhdessä."

Tutkija intoutuu puhumaan maataloushistorian perusteista. Siitä, miten Suomi on syntynyt.

"Koko eurooppalainen kulttuuri perustuu maatalouskulttuuriin. 5100 vuotta sitten maatalous tuli tänne ja sitoi meidät länteen."

Kuisman mukaan on harhakuvaa kuvitella, että suomalaiset olisivat metsäläisiä.

"Olemme toki olleet aina metsään sidottuja ja karja on meille tärkeää. Suomen kielen säilyminen on vaatinut, että riittävä osa ihmisiä on selviytynyt elossa ja imeväiskuolleisuus on vähentynyt. Maatalous mahdollisti sen."

Kaupankäyntiä Kuisma pitää seuraavaksi tärkeimpänä itsenäisyyden tuojana.

"Joka kerta, kun kaupankäynti on lisääntynyt, yhteiskunta on voinut paremmin. Suomi ei ole koskaan ollut yhtä itsenäinen kuin nyt. Se, että olisimme menettäneet itsenäisyytemme EU:n myötä, ei pidä paikkaansa."

Juha Kuisma näkee maataloushistorian osana myös suomalaisen tasa-arvon historiaa.

"Onneksi Ruotsin vaikutus on kestänyt kauan. Me olemme tasa-arvon suhteen aito Pohjoismaa. Valtion rakenne perustuu yhteiskuntasopimukseen. Naisen asema on ollut meillä turvattu jo Mauno Ladonlukon ajoista asti."

Kuisma muistuttaa, että vanhan työnjaon mukaan emännällä oli talon avaimet, vaikka isäntä usein hoitikin talon edustustehtäviä.

"Tasa-arvo ei siis ole pelkästään työväenliikkeen tuotosta, vaan perustuu maatilan työhön. Työtä on tehty rinta rinnan. Ilman molempien sukupuolten panosta ei olisi selvitty. Maatila edellyttää kumppanuutta."

Työnjaossa on kuitenkin ollut parantamisen varaa. Sotien jälkeen karjataloustyöt olivat yleensä naisten töitä.

"Monet tyttäret katsoivat, miten äidit raatoivat jalat suonikohjuilla ja näkivät navetan oven takaa avautuvan näyn. Kouluja käyneet tyttäret päättivät hyvin nuorina, etteivät siihen jää ja lähtivät kaupunkeihin."

Siitä syntyikin aivan uudenlainen tilanne maaseudulle, kun nuorista naimakelpoisista naisista tuli kaikessa hiljaisuudessa pula.

"Tänä päivänä maitotila on aivan erilainen paikka työskennellä. Tilat ovat suuria ja moderneja. Enää ei tyttärelle ole luvassa äidin kohtaloa."

Mutta naisia saa edelleen houkutella maaseudulle.


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.218927
 

Yhteistyössä