Silti koronarokotteita ottamattomia koitetaan leimata
Tutkimus paljastaa: Nämä tekijät yhdistivät niitä, jotka jättivät koronarokotteen ottamatta
Kyseessä on kansainvälisesti laajin tähän mennessä aihetta selvittänyt tutkimus. Tutkijat muodostivat myös koneoppimiseen perustuvan rokottautumista ennustavan mallin.
www.kauppalehti.fi
"Pienituloisuus tai palkkatulojen puute sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttivat aktiivisuuteen ottaa koronarokote.
Koronarokotteen jättivät ottamatta etenkin ne ihmiset, joilla ei ollut palkkatuloja, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi tai joiden lähisukulaiset, erityisesti äiti, eivät olleet ottaneet koronarokotetta.
Terveyteen liittyvistä muuttujista erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kertovat diagnoosit tai lääkeostot olivat yhteydessä matalampaan rokottautumisaktiivisuuteen.
”Tuloksemme osoittivat, että palkansaajien joukossa pienempipalkkaiset ottivat muita harvemmin ensimmäisen koronarokotteen”, kertoo tiedotteessa tutkijatohtori
Tuomo Hartonen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
Tuomo Hartonen lisää, että matalapalkka-aloilla työskentelevien voi olla vaikeampaa sovittaa rokotusaika omiin työaikoihinsa.
”Rokotuksen järjestämiseen tai luotettavan tiedon hankkimiseen liittyvät haasteet saattavat koskea erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Vieraskielisten taas voi olla hankalampaa saada tietoa omalla äidinkielellään”, Hartonen arvioi."
Tämän jälkeen varmasti jokainen hakee puuttuvat piikit, ettei leimaudu pienipalkkaiseksi, työttömäksi, mielenterveysongelmaiseksi tai päihdeongelmaiseksi
Kannattaa kuitenkin muistaa että sairastettu covid-19 antaa laaja-alaisen immuniteetin koko virusta vastaan, siis vähintään yhtä hyvän kuin muutama koronarokote, ja suurin osa rokottamattomistakin on sairastanut covidin ainakin kerran tai pari.