kyllä se hyvin menee
meillä pojat nyt 3v, 2v ja 8kk. eli esikko oli hieman alle vuoden kun toinen syntyi, aika hyvin esikko malttoi odottaa, kun vauva söi, toinen huusi vauvana aika paljo iltasin, mutta sillonki esikko oli jo nukkumassa(hyvät unen lahjat, ei herännyt vaikka vauva huusi). ja muutenki ku arki rutinoituu hyvin, niin helpommaksi menee. ja toisaalta ku vauvat nukkuu paljo ihan pienenä, niin hyvin oli aikaa hoitaa kotihommat, ruoan laitot ym. mutta sillon ku vauva vaati huomiota, niin esikko sai odottaa ja hyvin tottui siihen.
kolmas syntyi, kun isommat oli 2v6kk ja 1v6kk. hyvin meni ja mennyt tähänkin asti. raskainta mun mielestä on se, kun nuo isommat poitsut kinastelee keskenään ja uhmailee. kun vauva tarvitsee huomiotatai muutenki itse "leikin" vauvan kanssa niin isommat hyvin odottavat ja välillä myös itse osallistuvat"leikkiin". tosin pientä mustasukkasuutta on ollut ilmassa, mutta enemmän isompien poikien kesken(ovat toisistaan mustasukkasia).
meillä on pojille tullut kunnon rytmi 4kk ikäsenä(kahet päikkärit), sekin helpottaa jo kovasti.
ruokapuolesta. yleensä pyrin jättämään toisesta lämpimästä ateriasta pojille seuraavaksi aamupäiväksi ja toisen ruuan teen vähä ennen kun sen aika on. hyvin sujuu niin.
helpottaa myös mun jaksamista, että pojat nukkuu päikkärit samaan aikaan. sillon yleensä pyrin olla tekemättä mitään. on se oma aikakin päivästä tärkee. ja onneksi esikko nukkuu vielä päikkärit.
mutta kaikki tietenkin omalla tyylillään. meille sopii hyvin tällänen rytmi mitä meil on päivästä toiseen samanlainen. (aamupalat, pesut, pukemiset,siivous, ulos, ruoka, päikkärit, välipala, sisällä puuhailua, ruoka, vauva toisille päikkäreille, ulos, iltapala, pesut, yökkärit päälle, nukkumaan).toki on erilaisiaki päiviä, jos esim mennään kauppaan, kyläileen, muskariin..
nii ja pääosin oon yksin lasten kans.