Pienehkö, luonteeltaan lempeä koirarotu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi, miten kiva, kun ketju oli etusivulla, kun avasin koneen. :)

Tähän on ihan pakko vastata, mulla on ollut labbis aikoinaan. Rotu on kyllä ihana, mutta en tiedä, uskaltaisinko ottaa labbista vieläkään, edellinen jätti niin ison tyhjän paikan sydämeen lähtiessään, että olen suosiolla harkinnut muita rotuja. Sellaista koiraa ei liene olemassakaan, joka sen rouvan päihittäisi. :)

Itse en pidä labukasta lapsiperheen koirana oikein hyvänä vaihtoehtona. MInun tuntemat metsästysvietittömät labukat ovat melkoisia mörssäreitä, jotka kaatavat lapsia kumoon ja olenpa kuullut luitakin katkennen, kun tuollainen mörssäri on juossut lapsen jalkaa päin ja hampaitakin olen kuullut vaurioituneen, kun on kopautttanut päänsä suoraan naamalle. : /
Siinä vaiheessa, kun lapset ovat jo aikuisuuden kynnyksellä, sitä voisi harkita.

Onhan ne lempeitä ja pääosin kilttejä, mutta liian massavia ja suurikokoisia lasten keskelle.
 
Itselläni on ollut yksi sheltti ja talossa pyörii toinen. Todella paha on kyllä haukkumaan, innostuessaan räkyttää tooosi paljon. Huomioimattomuus auttaa parhaiten meillä, kielloista riemastuu ja innostuu entisestään. Ovat nopeita opimaan ja erittäin energisia. Ei siis ihan joka ihmisen koira. Saattaa toki rauhoittuakin ennenpitkää, en tiedä. Eka kuoli 1-vuotiaana ja tämä toinen on nyt hiukan reilu 1v joten olen vain ne riehakkaimmat vuodet nähnyt.
 
Itse en pidä labukasta lapsiperheen koirana oikein hyvänä vaihtoehtona. MInun tuntemat metsästysvietittömät labukat ovat melkoisia mörssäreitä, jotka kaatavat lapsia kumoon ja olenpa kuullut luitakin katkennen, kun tuollainen mörssäri on juossut lapsen jalkaa päin ja hampaitakin olen kuullut vaurioituneen, kun on kopautttanut päänsä suoraan naamalle. : /
Siinä vaiheessa, kun lapset ovat jo aikuisuuden kynnyksellä, sitä voisi harkita.

Onhan ne lempeitä ja pääosin kilttejä, mutta liian massavia ja suurikokoisia lasten keskelle.

No joo, onhan se heiluva hännänpatukkakin melkoinen ase, kun se läimähtää parivuotiaankin naamalle, ja ainahan se heiluu. :D

Googlailin noita mainittuja koirarotuja ja esimerkiksi corgi, tiibetinspanieli, lagotto, cavalier ja portugalinpodengo vaikuttivat lisätutkimisen arvoisilta. Yksikään ei ole mulle vanhastaan tuttu oikeastaan muuten kuin kuvista, jota pitää tututstua niihin lähemmin ja katsoa, olisiko niissä ainesta meille koiraksi.
 

Yhteistyössä