Pettämisestä

["Mies"]

Oltiin tossa duuniporukan kanssa Viron reissulla, 20 miestä. Eikä käynyt kaikki huorissa, noin 15 kävi. Samanlaisia kokemuksia ennenkin. Ja eukot kotona luulee, että miehet on niin kilttejä.

Toisaalta eräs naistuttuni kertoi, että nuorempana oli ollut valmistujaisreissulla jossain etelässä. Kaikki naiset seurustelivat/olivat naimisissa ja kaikilla oli romanssi. Suurimmassa osassa sellainen, että se johti seksiin.

Mitä tästä pitäis päätellä ? No onko nuo ihmiset kusipäitä vai pitäiskö ihmisen unohtaa yksiavioisuus ?

Itse olen naimisissa oleva mies ja olen 2 kertaa pettänyt. Nuo tapaukset kalvavat mieltä vaikka ovat vuosien takaa. Tiedän kuitenkin, että jos tulee tilaisuus ja tarpeeksi ihana nainen, se tapahtuu uudestaan. Silti rakastan omaa naistani niin paljon, että en haluaisi elää kenenkään muun kanssa.

Oma vaimoni kuuluu sellaiseen ehdottoman uskolliseen osastoon. No joku voi tietty sanoa, että mistäs tiedän... No tiedänpähän vaan, mutta se ei ole oleellista.

 

["Mies"]

Minä olen kans pettänyt ja mitä siitä, ei siitä pidä huudella pitkin kyliä.

 

["ihminen"]

Ihmisiä me vain ollaan, jokainen mokaa.
En vaan käsitä ihmisiä jotka viihtyvät onnettomassa suhteessa ja hyppivät vieraissa.

Itse tein syrjähypyn avioliitossa ja siitä lähti eroprosessi ja nyt tämän syrjähypyn kanssa onnellisesti naimisissa

 

[vierass]

Jaa-a. Toi on sun ja sun kavereitten elämää, kertoo aika paljon tasosta. Ei kosketa.

 

[sähköpaimenkoira]

Päättelen tuosta, että ap:lla on huonoa / kaltaistaan seuraa. :xmas:

 

[veemäinennainen]

Jaa-a. Toi on sun ja sun kavereitten elämää, kertoo aika paljon tasosta. Ei kosketa.

tais tuo koskettaa ku iha kommentiks asti pistit

 

["vieras"]

Joo,oltiin luokkaretkellä Kyproksella ja petin. Lukiossa. Nyt tän aviomiehen kaa ei oo tullu semmosta tarvetta.

 

["Ukkeli"]

Kyllä tuo naisten pettäminen etelän reissuilla on enempi sääntö kuin poikkeus. Sen takia ne gigolot siellä huuteleekin kun tietää, että Pohjolan tytöiltä ja tädeiltä helposti saa.

 

[PölyEsteri]

Kusipäisyydestä johtuu. Noin, Ole hyvä.

 

[Muistot]

En ole koskaan pettänyt. Minua on petetty. En ole seurustellut kohta 10 vuoteen. Tuskin seurustenkaan. Juuri tuo petetyksituleminen teki niin kovat haavat sisääni, koska itse ollut aina uskollinen. Minusta kiinnostuneita miehiä on ympärilläni, mutta en halua.
En tiedä, kultaako koskaan aika muistot omalla kohdallani. Jää nähtäväksi.

 

[Lode-]

Ihmiset ovat itsekkäitä ja tavoittelevat ensisijaisesti omaa etuaan ja omaa mielihyväänsä. Ja naiset tekevät sitä varmasti ihan yhtä paljon kuin miehet sillä erotuksella, että naisten ei useinkaan tarvitse maksaa orgasmistaan.

 

[ei kaikki ole samasta muotista]

En ole koskaan pettänyt eikä minuakaan ole koskaan petetty. Ai, voinko olla varma asiasta. No voin olla.

 

[isoäiti mölykylästä]

toivottavasti sun vaimosi tekee samat temput sinulle.

 

[PölyEsteri]

Jotenkin surkeaa, että jo etukäteen sanoo itsestään, että tietää, että pettää, jos tilaisuus tulee... Ihan ameeban tasoista.

 

[vierass]

Jotenkin surkeaa, että jo etukäteen sanoo itsestään, että tietää, että pettää, jos tilaisuus tulee... Ihan ameeban tasoista.

Niinpä. Minä olen sitä mieltä, että rakasta ihmistä ei pysty satuttamaan. Pettäminen ei ole oire huonosta suhteesta, vaan seuraus siitä. Ja se suhde pitäisi hoitaa ennen kuntoon ennen pettämistä, koska sen jälkeen se on lähestulkoon mahdotonta. Tai minun mielestäni täysin mahdotonta. Monihan ainakin väittää, että suhde on saatu kuntoon pettämisen jälkeenkin...

 

["vieras"]

No ei tuo suhdeluku kyllä ihan perustyöporukoita koske. Sinulle nyt vaan osui tietynlaisia äijiä seuraksi.

 

["sadetuuli"]

Mä petin miestä ensimmäistä kertaa viime yönä. Tän päivän oon vaan itkenyt.
Ollaan kaukosuhteessa eletty jo kohta 5-vuotta. Viiden vuoden ajan oon jokapäivä ollut yksin ja haaveillut minkalaista elämä sit on kun muutan miehen luo. Olosuhteiden pakosta en ole voinut luottaa. Ja mies on ehdottoman luotettava, ei pettäisi (älkää myöskään multa kysykö miksi, tiedän vaan).

Mies on kaikenlisäksi työnarkomaani, joten ne hetket kun nähdään niin se on aika paljon töissä. Kun yritän soittaa, se ei voi puhuu, koska se on töissä. Se kertoo mulle käytännössä jokapäivä puoliksi vitsinä (?) et mun pitää löytää joku toinen, et sen kanssa mä tuun aina olee yksinäinen ja onneton. Kuitenkin sanoo, et se rakastaa mua. Ei vaan halua että 10 vuoden päästä jätän sen, kun se on sitten jo reilusti päälle 4-kymppinen ja mä 10 vuotta nuorempi.

Mä en vaan voi luovuttaa nyt, kun alan olla jo niin lähellä! 5 vuotta odottanut et elämä alkaa. Mut sit toisaalta, en tiedä voinko luovuttaa tän toisenkaan miehen suhteen! Kerrankin mulla on elämä Suomessa jonkun kanssa. Voisin käydä jonkun kanssa leffassa tai ulkona syömässä. Tai tehdä vaan ruokaa kotona ym.

Tää on niin mun persoonanvastaista (???), en oo varma, että tuunko ikinä antaa itselleni anteeksi tätä mitä mä teen. Mä EN PYSTY tekemään päätöstä vielä, kai mä oon heikko. Musta tuntuu, että mä möin oikeesti sieluni ja itsekunnioitukseni ja ihmisyyteni eilen saatanalle, enkä pääse irti.

Viestin tarkoitus on siis se, että saan vähän avata sydäntäni.