Pettäjä tie
- Viestiketjun aloittaja mussukka
- Ensimmäinen viesti
Niinpä. Ikävä kyllä nykyään näyttää olevan niin hienoo olla pettäjä. Ihan kuin olis jotenkin epänormaalia olla uskollinen. Mihin tää maailma on menossa, täällä pitäis vielä lapset kasvattaa normaaleja (?) elämänarvoja kunnioittaviksi rehellisiksi kansalaisiksi. Miks ihmiset on niin kylmiä tunne-elämältään ettei niitä hetkauta tippaakaan vaikka ne satuttais kaikkein lähimpiään... :\|
Samaa olen miettinyt, että miten se voi olla niin vaikeaa pitää luottamusta yllät. Minusta se vain jotenkin on niin selvää, että parisuhde perustuu luottamukseen, jos parisuhde ei toimi, miksi jatkaa huonossa ja ruveta sitten horjuttamaan luottamusta, miksi ei voi selvittää ja jatkaa elämäänsä jossain missä sitten on parempi. En myöskään usko siihen, että parisuhteessa kannattaisi sinnitellä esim. lasten takia yms. ennemmin tai myöhemmin se kuitenkin sitten tapahtuu ja yleensä siitä kaikki kärsivät vielä enemmän. Parempi ensin yrittää ja jos sitten ei onnistu niin jatkaa elämää muilla tavoin.
Tuntuu myös, että tämä pettäminen on jokin hitti tai sellainen, että ensin etsitään unelmien prinssiä tai prinsessaa, joka on itse täydellisyyden huipentuma. Sitten huomataankin arjessa, että tulee murheita niin samantien paetaan tai ei edes yritetä korjata. Sitten tuntuu, että monien elämä on sitä, että elämä pitäisi kokoajan olla kuin seurustelun ensimmäiset kuukaudet, vaikka eikös elämä perustu siihen onnelliseen ARKEEN, sitä, että oppii elämään sitä.. kun elämä sitten ei olekkaan sitä, ruvetaan etsimään sitä muualta, etsitään jotain mitä ei voi edes itse olla.
"Nautinnonhaluinen tietää vähän siitä täydellisestä ilosta, jonka hän menettää, etsiessään täydellistä tyydytystä".
Itselläni ja ihmisillä on nykypäivänä paljon oppimista tälläisistä asioista, tuntuu, ettei sitä kukaan ymmärrä, mutta ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Kukaan joka toisen luottamusta horjuttaa, ei ole sitä ansainnut. Parisuhde on luottamus ja luottamus on rakkaus, rakkaus on elämä, jossa tahdotaan pitää toisistaan huolta <3
Tuntuu myös, että tämä pettäminen on jokin hitti tai sellainen, että ensin etsitään unelmien prinssiä tai prinsessaa, joka on itse täydellisyyden huipentuma. Sitten huomataankin arjessa, että tulee murheita niin samantien paetaan tai ei edes yritetä korjata. Sitten tuntuu, että monien elämä on sitä, että elämä pitäisi kokoajan olla kuin seurustelun ensimmäiset kuukaudet, vaikka eikös elämä perustu siihen onnelliseen ARKEEN, sitä, että oppii elämään sitä.. kun elämä sitten ei olekkaan sitä, ruvetaan etsimään sitä muualta, etsitään jotain mitä ei voi edes itse olla.
"Nautinnonhaluinen tietää vähän siitä täydellisestä ilosta, jonka hän menettää, etsiessään täydellistä tyydytystä".
Itselläni ja ihmisillä on nykypäivänä paljon oppimista tälläisistä asioista, tuntuu, ettei sitä kukaan ymmärrä, mutta ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Kukaan joka toisen luottamusta horjuttaa, ei ole sitä ansainnut. Parisuhde on luottamus ja luottamus on rakkaus, rakkaus on elämä, jossa tahdotaan pitää toisistaan huolta <3
vihreä
Samaa olen minä miettinyt... Miten tässä uskaltaa mitään parisuhdetta elää, kun tuntuu että se on melkein itsestäänselvää,että kaikki jossain vaiheessa pettää. Tuli noista kahdesta viimeisestä kommentista mieleen, että onko se sitten ihan ok, että on säpinää ukkomiehen kanssa? Siinä ei ole mitään pahaa, jos on itse sinkku?
ei kannata ukkomiehen kans ainakaan alkaa peliään pitää saa vihasen vaimon kurkkuunsa kiinni loppu iäkseen ja tulee huono t fiilikset ett on rikkonnu perheen toiselta.pettäminen on tosi typerää ite kokeilin kerran ja se riitti ei siin ole mitää järkee,ja ukkomiehet pysykööt omien vaimojensa p.lla vaan