Pettæækø mieheni?

Sain kuulla pari kuukautta sitten, etæ mieheni on pettænyt minua ensimmæisen lapsemme aikana.Sekæ odotus aikan ja sen jælkeen. Vanhin lapsemme on 3.5v. Tæmæ nainen oli kertonut kahdelle parhaalle kaverilleni, jotka sitten kertoivat minulle. Kysyin sitten mieheltæni suoraan, mikæ on homman nimi? Hæneltæ tuli vaisu vastaus, ettei ole totta.
Sanoin tælle naiselle, ettæ tiedæn heistæ. Hænen vastaus: "EI me olla tehty mitææn.Sinulla on tæysi oikeus suuttua. Voin vai pyytææ syvimmæltæni anteeksi..." Eikø tæmæ jo ole jo "tunnustus"???

Mieheni soittelee ja kirjoittelee viestejæ tyøaikana (miehellæni yøtyø) ja kun minæ en ole kotona. Kerran sitten løysin tietokoneelta yhden meilin, jonka oli læhettænyt. Siinæ oli sitte toiselle naiselle flirttiæ.Sen jo næki rivien vælistæ!Ja lopussa mieheni oli kirjoittanut "hyvææ yøtæ rakas". Senkin sitten kysyin suoraan ja vastaus oli:"Huvikseni minæ sen sinne kirjoitin.Halusin vain tietææ,mitæ tæmæ nainen tæhæn." Siis HALOO!!! Kuka kumma huvikseen tællaisia kirkoittelis.
Samoin kaikki muutkin naiset (on monta) soittelee øisin, kun mieheni on tøissæ.
Toinen nainen oli vastannut yhteen mieheni viestiin:"Niin minullakin on sinua ikævæ!" Ei ole vaikea arvata, mitæ mieni oli kirjoittanut.

Minulla on ollut tunne, ettæ kaikki ei ole niin kuin pitæisi.Ollut jo piemmæn aikaa. Alussa vaan aattelin, ett kavereitahan saa olla, mutta viestien ja puheluiden muututtua siinæ on pakko olla jotain muutakin kaveruutta.

Tekisi niin mieli vaan nostaa kytkintæ ja læhteæ, mutta siinæ on taas monta muttaa. Olemme vasta (pari vuotta sitten) ostaneet talon ja kohta ikkunaremontti edessæ. Ja muutenkin taludellisesti minæ olen heikommalla puolella: todella pienipalkkainen ja TODELLA PALJON laskuja (mieheni ostelee tavaroita joka læhtøøn, vaikkei tarttiskaan niitæ) Toisaalta taas ajattelen, kuinka helpommaksi elæmæni muuttuisi, kun læhtisin. En yhtææn tiedæ, miten tæstæ pææsis pois. Ei toiselle ole helppo sanoa, ettæ nyt minæ ja lapset muutamme.Terve!!
Mitæ minæ teen?? Tulen hulluksi!!!!!
 
Hei,

täytyy sanoa, että sinulla on kauhea tilanne, kaikki sympatiat ovat puolellasi.

Olen seurannut kolmea samankaltaista tilannetta hyvin läheltä (myös äitini oli samassa tilanteessa) muutaman vuoden sisällä ja voin todeta, että kukaan ei voi sinulle sanoa mitä sinun pitää tehdä, se tunne on tultava sisältäsi. Neuvoja toki voi antaa, mutta kaikkien parisuhde on yksilöllinen ja se mikä sopii sinulle ei välttämättä sovi jollekin toiselle.

Kaikki nämä parisuhteet joita minä olen seurannut ovat päättyneet eroon, toiset myöhemmin kuin toiset. Itse antaisin sinulle sellaisen nevon, että juttele miehesi kanssa vakavasti ja jos hän ei halua jutella, voit olla aika varma että tällainen välinpitämättömyys ja henkinen pahoinpitely ei ainakaan rakkaudesta kerro. Olen varma, että ennemmin tai myöhemmin haet tässä tilanteessa eroa jos miehesi ei ole valmis keskustelemaan asiasta ja siitä miksi hän hakee seuraa suhteenne ulkopuolelta. Minä kannatan sitä eron ennemmin vaihtoehtoa, se on paljon terveellisempää itsellesi ja lapsillesi.

Olen tosi pahoillani tilanteestasi, iso voimahali sinulle ja lapsillesi ! Nyt härkää sarvista kiinni ja päättäväisyyttä peliin !
 
utuinen
Kuulostaa tosiaan siltä, että miehesi on sinulle uskoton, jos kerran nuo viestien sisällöt ovat tuon suuntaisia. Ainakin hän ikävöi sitä toista, ja tämä on parisuhteessa hyvin loukkaavaa toista kohtaan!
Jos hän ei pysty tunnustamaan asianlaitaa, niin hän ei välitä sinun kärsimyksestä yhtään ja silloin kannattaa miettiä, kannattaako tällaista suhdetta jatkaa. Kärsit siitä vain itse monta vuotta ja omanarvontunne menee siinä samassa... Itsekin olen vähän samassa tilanteessa. Yritämme puhua asiasta, mutta vaikeaa se on!
JOS OLET ONNETON, niin tee asialle jotain! Hae ero tai menkää parisuhdeterapiaan (kirkko järjestää niitä halvalla ja perheneuvoloihin pääsee ilmaiseksi puhumaan asiasta). Jos miehesi todella välittää sinusta, niin hän suostuu!
 
Petturit eivät ANSAITSE toista tilaisuutta ,jätä se ja kuoppaa se :eek: Itsellä kokemusta.Annoin anteeksi kerran,4kk kului niin jo oli muna jossakin muualla kuin pitäisi.... :whistle: Sain sitten tuplasurua juuri kuin olin vähän edes toipumassa edellisestä.Luottamus meni koko miessukupolveen vuosiksi.Seurustelen mutten uskalla ottaa askelta eteenpäin nykysuhteessa,esim.yhteenmuutto kauhistus.Haluan säilyttää itsenäisyyteni....Mieti kaksi kertaa minkalaisen miehen kanssa haluat elämäsi jakaa ,semmoisenko joka kirjoittaa kaikenmaailman lutkille "hyvä yötä rakas" ja TIES mitä muuta peliä??? :whistle:
 
sama juttu
Voimia sulle!! Itse olen samankaltaisessa tilanteessa ja sydämessäni tiedän, että pitäisi lähteä mutta se tuntuu mukamas niin vaikealta. Tuntuu, että tunteeni miestä kohtaan ovat täysin kuolleet ja parempi olisi elää yksin lapseni kanssa. Silti lähteminen pelottaa, miten pärjään yksin, riittääkö rahani jne? Meillä myös omistusasunto joka pitäisi myydä, ei minulla ole varaa maksaa lainanlyhennyksiä sekä vuokraa uudesta kämpästä..huokaus :ashamed:

En osaa neuvoa sinua koska itse olen näin saamaton luuseri.
Jaksamista, mitä ikinä päätätkin tehdä !!
 
onnellinen yh
kyllä on kamalaa kun järjestäen kaikilla ketä tiedän on joskus ollut vastaavanlaisia tilanteita. itsellä se on ollut jo kohta kolme vuotta ja vihdoin tajusin lähteä. lapsen kanssa nyt uutta elämää aloitellaan ja kirkkaalta vaikuttaa...ensimmäistä kertaa pystyn nauttimaan lapsestani, eikä koko ajan ole jotain huolta painamassa enkä koko ajan ajattele, että mitäs tänään paljastuu...paljon helpompaa on vaikka rahatonna, kyllä suomessa pidetään huolta yksinhuoltajista ainakin taloudellisesti...henkinen hyvinvointi on paljon tärkeämpää kuin mitkään taloudelliset asiat. siihen ratkaisuun olen tullut omalla kohdallani.
 
Nikittä
Mene puhumaan ongelmastasi lastenvalvojalle. Vaadi kohtuulliset elatusmaksut mieheltäsi. Niitä hän joutuu maksamaan heti, kun olette kotoa pois muuttaneet.

Järjestä itsellesi ja lapsille asunto, jonka vuokraan saat asumistukea pienituloisena. Unohda ikkunaremontit yms.asiat, joilla ei elämässäsi todellakaan ole MITÄÄN merkitystä. Sinä itse ja lapsenne nyt olette tärkeimmät ja etenkin lastenne tulevaisuus.

Ei kannata katsella enää päivääkään tuommoista meininkiä, sillä jokin on teidän välillänne pahasti pielessä.
 
äiti minäkin
Kyllä minä ymärrän ettei ole helppo lähteä, olen sitä joskus mietinyt, miten minun kävisi olen lopettanut työn teon kun ensimmäinen syntyi, meillä on nyt kolme lasta. Minulla se ei onneksi ole ajankohtaista, koskaan ei voi tietää.

Onneksi suomessa on hyvä sosiaaliturva, että alkuun pääsee ja voi asua vuokralla, elatusmaksut jne.Töitäkin saa jos innokkaasti ettii eikä ole ronkeli.

Älä nyt jää toisen kynnysmatoksi, muuten menetät itsekunnioituksenkin.Sehän on miehesi tapio jos haluaa hölmöilyjen takia menettää perheensä, siitä ne lapsetkin ovat ylpeitä kun kuulevat isin tempuista, miksi meni koti alta. voihan se olla myös niin ettei miehesi halua teidän muuttavan vain muuttaa itse.
 
äiti myös
KYLLÄ JOTKUT MIEHET MYÖS LOPETTAVAT PETTÄMISEN!
Itse olin "toinen nainen" 5vuotta jonka aikana ks. mies ei kyllä ole naimisissa eikä lapsia ole, mutta asuu saman katon alla avokin kanssa. Suhde kesti 5vuotta jonka jälkeen mies lopetti sen. Olimme jo ennen suhdetta ystäviä ja olemme yhä ystäviä, mutta emme tapaa enää usein ja tapaamiset ovat normaaleja ystävysten tapaamisia joissa emme edes mainitse aikaisempaan suhteeseemme liittyviä asioita. Avokki tiesi suhteestamme ja oli joskus jopa samassa ravintolassa kun hänen miehensä tuli juttelemaan kanssani. Tämä kyllä oli mielestäni jo liian törkeää joten torjuin miehen seuran siinä tilanteessa ja jatkoin juttelua ystävättäreni kanssa. Mies kävi luonani vähintään kerran viikossa ja tapasimme useammin esim. kävimme kahvilla tai syömässä ulkona. Mies myös soitteli minulle usein.
Tässä vain yksi näkökulma asiaan. En missään tapauksessa ylpeile teoillani enkä sillä että olin toinen nainen. Nykyään mies on käynyt jopa kotonani kahvilla (kahden minun kanssani)ilman minkäänlaista seksuaalista viitteitä. Pystymme puhumaan kaikesta ja hän onkin sanonut ettei joitain asioita pystyisi avokilleen kertomaankaan kun heillä niin erilaiset menneisyydet. Mies on minulle kertonut ettei enää ole pettänyt avokkiaan vaikka hänellä oli joskus vielä minunkin lisäkseni joitain yhden illan juttujakin.
 

Yhteistyössä