Petekiat ja leukemia pelottaa!

  • Viestiketjun aloittaja "A P"
  • Ensimmäinen viesti
"A P"
Hei!

Mun on pakko purkaa täällä.. Olen 25-vuotias kahden tytön kotiäiti. Sairastan ahdistuneisuushäiriötä ja pakko-oireita -ja ajatuksia on kanssa. Syön Seronilia 60mg. Mulla on kohta ollut vuoden kamala ahdistuneisuus. Pelkään kuolemaa. Syksystä asti oon tarkkaillut kehoani todella tarkasti. Ja lapsien. Olen pelännyt lapsilla astmaa, leukemiaa, aivokasvainta ja mitä vielä. Käynyt lääkäreillä ja ollut ahdistunut ja unet ovat menneet kun pyörä pyörii vaan päässä.

Heti on jotakin kipua jossain, oon varma että mulla on syöpä. Syksyllä luin kirjan ALS:n sairastuneesta ihmisestä. Pian sen jälkeen kieleni alkoi nykiä ja sain kamalia lihasnykäyksiä ja olin todella kammoissani ja varma että minulla on ALS. Se pelko lähti yhden lääkärin avulla. Sitten mulla alkoi tuntua syke korvassa tietyissä tilanteissa ja olin ihan varma että mulla on verisuonitukos päässä. Sekin pelko hälventyi, mutta siihen meni aikaa.

Sitten meni kuukausi siihen (joulukuu) kun pelkäsin lapsella astmaa ja kotona hometta ja lääkärissä käytiin monta kertaa ja ihan normaalia flunssaa. Kun se pelko loppui aloin tutkia rintojani ja löytyihän sieltä muhkuroita. Lääkäri totesi ne tiivistyneeksi rintakudokseksi. Sen jälkeen aloin painelemaan vatsaa ja löysin sieltä ihan kamalasti muljuavia patteja. Taas lääkäriin ja ne oli rasvapatteja. Sitten aloin tutkimaan suutani ja sieltähän löytyi viitteitä suusyövästä. Ei kun hammaslääkäriin ja suu oli normaali.

Nyt on sitten uusi pelko: Viime sunnuntaina mulla nousi kylkeen nokkospaukama ja käteen pienempi. Koskaan en ole sellaisia huomannut. No ne lähti parissa tunnissa. Sitten aloin tutkia ihoani tarkemmin ja huomasin rintakehässä 4kpl pieniä nuppineulan piston kokoisia punaisia pisteitä, jotka olivat hajanaisesti. Netissä sitten totesin niiden olevan petekioita. Löysin petekioita sitten sääristä ja käsivarsista että yhteensä niitä on n. 10 kpl koko kehossa. Nyt sitten pelkään että mulla on leukemia!!!! Huomenna käyn lääkärissä ja pelkään todella että kuolen 3 viikon sisällä johonkin akuuttiin leukemiaan. Mä en tiedä mistä noita on tullut. Sääriä raavin paljon ja käsivarsia myös koska talvella ihoni on niiltä kohdin tosi kuiva ja hilseilee.

En ole pystynyt muuta kuin pakonomaisesti tutkimaan noita täpliä koko ajan, googlailemaan leukemiasta ja panikoimaan. Mä tuun varmaan kohta hulluksi. :(

Osaako joku noista petekioista sanoa jotain?? Olisin kiitollinen. :)
 
"..."
Ne on pieniä ja hyvänlaatuisia hemangioomia eri verisuoniluomia. Et ole vain huomannut niitä aiemmin vaikka ovat olleetkin olemassa. Huoli pois. Käy vielä varmistamassa diagnoosi lääkärillä jotta saat huolen pois. Ja ota puheeksi nuo jatkuvat pelot. NE olisi hyvä hoitaa...
 
muuan muu
Itselläni ilmestyi muutamia täpliä jalkapöytiin ja voimakkaampia nilkkoihin, juuri verenpurkautumia, pieniä pisteitä. Hämmästelin ja lääkäriltä kysyin muussa yhtyedessä, että mitäs ne nuo mahtaa olla. Vastasi vaan, että jaa, näyttää verenpurkautumilta. Ja sitten ne hävis jonkun ajan kuluttua. Ja ei ne mitään vaarallista tässä kohtaa olleet, enkä tosiaan huolestunutkaan.

Tätä on varmaan turha sanoa, mutta koita rauhoittua. Ahdistuneisuudestasi johtuen kehittelet itsellesi oireita! On raskasta elää pelossa koko ajan. Käytkä terapiassa? Toivottavasti saat apua :)
 
"A P"
Lääke nostettiin maksimiin ja paniikkikohtauksen oireilu (fyysinen) on kadonneet, mutta muuten ihan pakonomaisesti tutkin kehoa sentti sentiltä taskulampun kanssa. Sitten huomasin nuo... Olen käynyt mielenterveyshoitajalla 4 vuotta, mutta eihän se auta. Kelalle laitettu uudestaan hakemus, että saisin tukea yksityiseen psykoterapiaan, kun ovat hylänneet sen. :( Mutta eihän nuo pisteet tarkoita leukemiaa?? Ei mulla ole ollut mitään muita oireita.
 
Mä huomasin raskauden jälkeen pieniä punasia pisteitä käsissä ja jaloissa. Säikähin kyllä, mutta aattelin seurata ensin kotona (mä välttelen lääkäriä viimeseen asti), nyt ne punaset täplät on muuttunu ihan tavallisiksi pieniksi luomiksi.. jostain luin sitten, että ne punaset on "raakoja" luomia.
 
näin
Diagnoosi F 45.2 varmaankin...
Näin. Toivottavasti saisit sitä tukea terapiaan. Oletko maininnut lääkärille näistä sairaushuolista?

"Hypokondrinen häiriö

Hypokondria (F45.2) (luulotauti) voidaan määritellä liialliseksi kiinnostumiseksi oman ruumiin toiminnoista. Tyypillistä on, että ihminen seuraa tarkkaan elimistönsä toimintoja on niistä huolissaan. Hypokondriaa voi olla monentasoista: lievimmillään on kyse ohimenevästä huolestuneisuudesta tai pelosta siitä, että sairastaa jotakin ruumiillista sairautta. Toisena ääripäänä on mielisairaustasoinen vakuuttuneisuus vakavasta ruumiillisesta sairaudesta. Viimeksi mainitussa tapauksessa kysymys on kuitenkin psykoottisesta häiriöstä, jota ei lueta nyt esiteltäviin psykosomaattisiin häiriöihin.
Hypokondriasta kärsivät potilaat valittavat ruumiillisia oireita tai ovat erityisen keskittyneitä ulkomuotoonsa. Tyypillistä on normaalien, tavallisten aistimusten tai ulkonäön piirteiden tulkinta poikkeavaksi ja huolestuttavaksi. Potilaat tutkivat toisinaan myös lääketieteellistä kirjallisuutta intensiivisesti. Lievässä tapauksessa tavallinen huolellinen ruumiillinen tutkimus rauhoittaa potilasta joksikin aikaa, vaikka ei häiriötä paranna. Vaikeissa tapauksissa potilas kieltäytyy uskomasta normaaleja tutkimustuloksia ja epäilee itseään huijattavan. Tällöin on yleensä kyse jo mielisairaustasoisesta häiriöstä.
Erityisesti suurissa sairaaloissa somaattinen tutkimus on jaettu usealle eri yksikölle. Joskus potilas lähetetään esimerkiksi poliklinikalta toiselle joidenkin tautien poissulkemisen jälkeen. Tällainen kohtelu yleensä lujittaa potilaan pelkoa ja/tai lisää hänen vakuuttuneisuuttaan omasta ruumiillisesta sairaudestaan. Kohtuullisen somaattisen tutkimuksen jälkeen pitäisi kiinnittää huomio myös psyykkisiin tekijöihin. Tässäkin häiriössä suhteellisen usein potilailla on samanaikaisesti ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta.
Hypokondrisen potilaan hoito tapahtuu yleensä psykiatrisen erikoissairaanhoidon ulkopuolella: useimmiten on varsin vaikeaa saada potilasta motivoitumaan psykiatriseen hoitoon. Hyvä, tukea antava hoitosuhde on tässäkin hoidon keskeinen lähtökohta."
 
Vierras
Mitäpä jos sanoisit sille lääkärille huomenna että sun psyykepuolen hoito ei ole riittävää, tarvisit lisää lääkettä ja terapiakontaktin että pääsisit asiasa eteenpäin.
 
"A P"
Kotiäitinä rahaa ei ole yksityiseen ja tässä peräkylässä ei saa kunnalliselta psykoterapiaa. :( Mä oon maininnu näistä mun peloista tämänkin vuoden aikana 3 eri lääkärille ja kunnallisen psykiatrin luona käynyt useasti, mutta ne vaan sanoo kun olen elänyt jo näiden kanssa niin pitkään niin kestän kyllä.. Kunnallisella ne meinaa vaan rauhottavia määrätä, mutta en halua syödä niitä. Joskus pakko ottaa jos olen niin sekaisin huolistani etten muuten saa nukuttua.
 
"wieras"
[QUOTE="A P";29564247]Kotiäitinä rahaa ei ole yksityiseen ja tässä peräkylässä ei saa kunnalliselta psykoterapiaa. :( Mä oon maininnu näistä mun peloista tämänkin vuoden aikana 3 eri lääkärille ja kunnallisen psykiatrin luona käynyt useasti, mutta ne vaan sanoo kun olen elänyt jo näiden kanssa niin pitkään niin kestän kyllä.. Kunnallisella ne meinaa vaan rauhottavia määrätä, mutta en halua syödä niitä. Joskus pakko ottaa jos olen niin sekaisin huolistani etten muuten saa nukuttua.[/QUOTE]

Ei sulla olisi edes varaa siihen 3 kuukauden hoitosuhteeseen yksityisellä psykiatrilla? jos sen jälkeen pääsisit kelan tukemaan psykoterapiaan yksityiselle? Vai miten ne jutut meni...
 
"A P"
Ei mulle ole sellaisesta mainittu ja jos yksi kerta on n. 60-70€ 4 kuukaudessa niin liian iso summa. :( Kokeilin hypnoterapiaa, mutta tunsin vain viikon ajan hyvää oloa. En tiiä pitäskö sitä jatkaa, kun se on aika halpaa täällä.
 
"jep"
Mulla on noita pieniä pisteitä ollut lapsuudesta asti. Ikääntyessä lisääntynyt. Johtuisko siitä että on taipumus luomiin myös aikamoinen. Samoin käytän serotoniinia ja buranan kanssa yhdessä niistä tulee mustelma ja verenpurkaustaipumusta, sen huomaa!
Koitapa ajatella nyt järjellä etkä paisuttele liikaa, kirjoita vaikka lapulle että TÄMÄ EI OLE VAKAVAA, MINULLA EI OLE LEUKEMIAA vaan tavallisia ihojuttuja mitkä on yleisiä :)
 
"A P"
Mulla on paljon, paljon luomia. Oonhan mä melanoomaakin tässä vasta pelännyt.. Oon välillä koettanut olla rennompi, mutta kohta taas suunnittelen hautajaisiani ja itken kaikkea. Kuolemanpelkokin on niin vahva, että välillä sain paniikkikohtauksia pelkästään siitä.
 

Yhteistyössä