vierailija
Perussuomalaiset ovat eturivissä, kun iskuja aletaan antaa
www.hs.fi
"Petteri Orpon (kok) hallituksen ensimmäinen budjetti on poikkeuksellisen poliittinen – koska mikään hallituspuolue ei lähtenyt linjaa vesittämään.
Nykyisen hallituksen ensimmäinen budjetti on hyvin poliittinen. Suunta kääntyy oikealle – ja sitähän kansa vaaleissa halusi. Hallitus perustelee Suomea säästöjä kohti suuntaavaa talouspolitiikkaa kertomalla, että Suomi velkaantuu, velanhoitokulut kasvavat, työllisyys alkaa heikentyä, kasvu hyytyy ja hyvinvointivaltion rahoitus pettää. Perusteluista on vaikeaa olla eri mieltä.
Budjetti ei leikkaa kuluja kovin äkillisesti – sitä voisi kutsua jopa lievästi elvyttäväksikin, koska velkaa otetaan edelleen miljardimäärin. Siitä huolimatta hallituksen päätöksistä jää päällimmäiseksi kuva sosiaaliturvan leikkauksista ja työmarkkinauudistuksista.
On poliittisesti rohkeaa – ellei suorastaan uhkarohkeaa – tarjota sosiaaliturvan leikkauksia äänestäjäkunnalle, jossa riittää tukia tarvitsevia ja niitä lisää kaipaavia."
Petterin ja Purran kummankin ääni värisi suorassa lähetyksessä kun budjetti julkaistiin. Naaman saivat hädin tuskin pidettyä Petteri totisena ja Riikka jännitysirveessä. Vuoden 2025 alijäämä nousi 10,1 miljardista eurosta 11,3 miljardiin euroon ja hallituskauden alijäämä eli velanottotarve on huimat 46 miljardia euroa ja päälle ainakin 4 miljardin euron edestä tuottavan valtion omaisuuden myymistä. 100 000 hengen työllisyyden kasvu 1/3 eli 2 miljardia euroa leikkausohjelman budjetin raameista. Eli jos työllisyys heikkeneekin ja työttömiä tulee 100 000 lisää mm. rakennusteollisuuden ja asuntokaupan romahtaessa sekä myös mm. verkkokaupan ja pakkauskartonki/metsäteollisuuden ym. nyt notkahtaessa, niin lisävelkaa saatetaan helposti ottaa 50 miljardia euroa tai yli. Tämä ilman viime hallituskauden suuria globaalia ja Euroopan laajuista kriisiä.

Pääkirjoitus | Perussuomalaiset ovat eturivissä, kun iskuja aletaan antaa
Petteri Orpon (kok) hallituksen ensimmäinen budjetti on poikkeuksellisen poliittinen – koska mikään hallituspuolue ei lähtenyt linjaa vesittämään.
Nykyisen hallituksen ensimmäinen budjetti on hyvin poliittinen. Suunta kääntyy oikealle – ja sitähän kansa vaaleissa halusi. Hallitus perustelee Suomea säästöjä kohti suuntaavaa talouspolitiikkaa kertomalla, että Suomi velkaantuu, velanhoitokulut kasvavat, työllisyys alkaa heikentyä, kasvu hyytyy ja hyvinvointivaltion rahoitus pettää. Perusteluista on vaikeaa olla eri mieltä.
Budjetti ei leikkaa kuluja kovin äkillisesti – sitä voisi kutsua jopa lievästi elvyttäväksikin, koska velkaa otetaan edelleen miljardimäärin. Siitä huolimatta hallituksen päätöksistä jää päällimmäiseksi kuva sosiaaliturvan leikkauksista ja työmarkkinauudistuksista.
On poliittisesti rohkeaa – ellei suorastaan uhkarohkeaa – tarjota sosiaaliturvan leikkauksia äänestäjäkunnalle, jossa riittää tukia tarvitsevia ja niitä lisää kaipaavia."
Petterin ja Purran kummankin ääni värisi suorassa lähetyksessä kun budjetti julkaistiin. Naaman saivat hädin tuskin pidettyä Petteri totisena ja Riikka jännitysirveessä. Vuoden 2025 alijäämä nousi 10,1 miljardista eurosta 11,3 miljardiin euroon ja hallituskauden alijäämä eli velanottotarve on huimat 46 miljardia euroa ja päälle ainakin 4 miljardin euron edestä tuottavan valtion omaisuuden myymistä. 100 000 hengen työllisyyden kasvu 1/3 eli 2 miljardia euroa leikkausohjelman budjetin raameista. Eli jos työllisyys heikkeneekin ja työttömiä tulee 100 000 lisää mm. rakennusteollisuuden ja asuntokaupan romahtaessa sekä myös mm. verkkokaupan ja pakkauskartonki/metsäteollisuuden ym. nyt notkahtaessa, niin lisävelkaa saatetaan helposti ottaa 50 miljardia euroa tai yli. Tämä ilman viime hallituskauden suuria globaalia ja Euroopan laajuista kriisiä.