Persujen ja Kokoomuksen velkapuhe on "hysteeristä" ja "harhaanjohtavaa" sanovat talousprofessorit.

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Persut ja Kokoomus vääristelevät puhuessaan perättömiä Suomen talouden tilanteesta tahallisesti, he KUSETTAVAT äänestäjiä vaikka hallitus Marinin johdolla on toiminut moitteettomasti.
Näin vilpillä väittäen Persut ja Kokoomus vain ampuvat itseään jalkaan.

Vaalikampanjoiden velkapuhe on ”hysteeristä” ja ”harhaanjohtavaa”, sanovat talousprofessorit
Suomen taloudella on edessään haasteita ja sopeutusta tarvitaan. Emme kuitenkaan ole ”Kreikan tiellä”, sanoo Helsingin yliopiston Hannu Vartiainen.

Onko syytä paniikkiin?

– Keskustelu on hiukan ylimitoitettua, ehkä voisin sanoa, että hysteeristä, sanoo Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen.

– Se on tietysti luonnollistakin poliittista retoriikkaa vaalien alla. Se kuitenkin yksinkertaistaa kysymystä siitä, mistä valtion taloudessa ja velassa on kysymys.

Vartiaisen mukaan keskustelu jumittaa yksinomaan velan määrässä – vaikka keskeisempää on se, mihin velkaa käytetään.

– Sillä on valtava ero, käytetäänkö sitä investointeihin ja rakenteellisiin toimiin, jotka edistävät talouden ja yhteiskunnan kehittymistä pitkällä aikavälillä – vai käytetäänkö sitä johonkin, joka tukee kansalaisten hyvinvointia vain tällä hetkellä.

Vartiainen ei ole ainut, joka hämmästelee synkkää velkapuhetta. Taloustieteilijä Sixten Korkman totesi tällä viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”velkapuheissa on ollut kuultavissa oikeiston pelottelun retoriikkaa”.
 
vierailija
En tajua puhetta siitä, että emme olisi Kreikan tiellä. Miksi emme muka olisi? Kun velka kasvaa jatkuvasti emmekä halua tai kykene elämään ns. suu säkkiä myöten, niin kyllähän se kuvio menee tismalleen samalla tavalla ja samaa lopputulemaa kohti kuin meni Kreikassakin.

Jutun mukaan Suomessa velka yrittää lähivuosina 80 prosentin rajan eli siis on 80 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kreikassa velka ylitti tuon 80 prosentin rajan vuonna 1992. Siitä meni vielä 17 vuotta ennen kuin finanssikriisi romahdutti Kreikan talouden ja bkt:n lasku pompautti velkasuhteen kahdessa vuodessa 180 prosenttiin.

Mihin siis perustuu väite, että emme ole Kreikan tiellä? Mitä muka teemme toisin kun elämme velaksi miljardeilla joka vuosi emmekä tee niitä tärkeitä uudistuksia, joilla se velaksi eläminen voisi loppua? Vuodesta 1992 vuoteen 2008 Kreikan velkasuhde nousi 80 prosentista 100 prosenttiin. Jos katsotaan Suomen julkisyhteisöjen velkaa tästä 16 vuotta taaksepäin, velkasuhde on pompannut n. 42 prosentista n. 75 prosenttiin. Kreikan tahti oli siis huomattavasti rauhallisempi kuin Suomen tahti. Mutta tietenkään emme ole Kreikan tiellä - pois se meistä!
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
vierailija
Olen yrittänyt kirjoittaa samaa tällä palstalla jo pitkään.
Helpotuksen huokaus, että tyhjän lietsominen loppuu.
Olisi noloa olla väärien löpinöiden kirjoittaja.
 
vierailija
En tajua puhetta siitä, että emme olisi Kreikan tiellä. Miksi emme muka olisi? Kun velka kasvaa jatkuvasti emmekä halua tai kykene elämään ns. suu säkkiä myöten, niin kyllähän se kuvio menee tismalleen samalla tavalla ja samaa lopputulemaa kohti kuin meni Kreikassakin.

Jutun mukaan Suomessa velka yrittää lähivuosina 80 prosentin rajan eli siis on 80 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kreikassa velka ylitti tuon 80 prosentin rajan vuonna 1992. Siitä meni vielä 17 vuotta ennen kuin finanssikriisi romahdutti Kreikan talouden ja bkt:n lasku pompautti velkasuhteen kahdessa vuodessa 180 prosenttiin.

Mihin siis perustuu väite, että emme ole Kreikan tiellä? Mitä muka teemme toisin kun elämme velaksi miljardeilla joka vuosi emmekä tee niitä tärkeitä uudistuksia, joilla se velaksi eläminen voisi loppua? Vuodesta 1992 vuoteen 2008 Kreikan velkasuhde nousi 80 prosentista 100 prosenttiin. Jos katsotaan Suomen julkisyhteisöjen velkaa tästä 16 vuotta taaksepäin, velkasuhde on pompannut n. 42 prosentista n. 75 prosenttiin. Kreikan tahti oli siis huomattavasti rauhallisempi kuin Suomen tahti. Mutta tietenkään emme ole Kreikan tiellä - pois se meistä!
Nii siis juttuja on se, että mihin sitä rahaa käytetään, lue juttu niin ehkä tajuat.
 
vierailija
Nii siis juttuja on se, että mihin sitä rahaa käytetään, lue juttu niin ehkä tajuat.
Ensinnäkään Suomessa sitä velkarahaa nimenomaan ei ole käytetty niihin investointeihin, vaan esimerkiksi ylimääräisiin lapsilisiin, energiatukeen rikkaille ja asumistuen ulottamiseen opiskelijoille. Ja vaikka olisikin käytetty investointeihin, niin se ei selvästikään ole auttanut. Kun se idea siinä on juuri se, että ne investoinnit tuottaisivat talouskasvua ja se talouskasvu kääntäisi velkaantumiskehityksen. Ei ole kääntänyt. Ja ennen kuin kääntää, me todellakin olemme Kreikan tiellä. Paitsi että velkaantumiskäyrämme on jyrkempi kuin Kreikassa.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
vierailija
Ensinnäkään Suomessa sitä velkarahaa nimenomaan ei ole käytetty niihin investointeihin, vaan esimerkiksi ylimääräisiin lapsilisiin, energiatukeen rikkaille ja asumistuen ulottamiseen opiskelijoille. Ja vaikka olisikin käytetty investointeihin, niin se ei selvästikään ole auttanut. Kun se idea siinä on juuri se, että ne investoinnit tuottaisivat talouskasvua ja se talouskasvu kääntäisi velkaantumiskehityksen. Ei ole kääntänyt. Ja ennen kuin kääntää, me todellakin olemme Kreikan tiellä. Paitsi että velkaantumiskäyrämme on jyrkempi kuin Kreikassa.
Eli et lukenut... Jutussa nimenomaan sanottiin, ettei kukaan home enää tuota talouskasvujuttua.
 
vierailija
Eli et lukenut... Jutussa nimenomaan sanottiin, ettei kukaan home enää tuota talouskasvujuttua.
Sinä ilmeisesti luit, mutta et ymmärtänyt lukemaasi. Siinä jutussa lukee: "Käytännössä kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen taloutta on tavalla tai toisella sopeutettava lähivuosina. Harva poliitikkokaan uskaltaa enää lupailla, että ongelmat hoituvat vain talouden tai työllisyyden kasvulla".

Eli asiantuntijat ovat yhtä mieltä, että sopeuttaa pitää ja edes poliitikot eivät uskalla lupailla talouskasvun hoitavan ongelmia. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa "mihin sitä rahaa käytetään".
 
vierailija
Ensinnäkään Suomessa sitä velkarahaa nimenomaan ei ole käytetty niihin investointeihin, vaan esimerkiksi ylimääräisiin lapsilisiin, energiatukeen rikkaille ja asumistuen ulottamiseen opiskelijoille. Ja vaikka olisikin käytetty investointeihin, niin se ei selvästikään ole auttanut. Kun se idea siinä on juuri se, että ne investoinnit tuottaisivat talouskasvua ja se talouskasvu kääntäisi velkaantumiskehityksen. Ei ole kääntänyt. Ja ennen kuin kääntää, me todellakin olemme Kreikan tiellä. Paitsi että velkaantumiskäyrämme on jyrkempi kuin Kreikassa.
Mihin porvarijohtoisten hallitusten kokoomus/kepu perintönä jättämä 106 400 000 000 euron valtionvelkaraha käytettiin? Ei ainakaan terveydenhuoltoon tai koulutukseen ja perusturvakin(sosiaaliturva) jäi Euroopan neuvoston mukaan näinä porvarivuosina pahasti jäljeen ja aivan liian alhaiseksi. Menikö valtionvelka hyväosaisten, pääomapiirien ja elinkeinoelämän pohjattomiin taskuihkn?
 
– Keskustelu on hiukan ylimitoitettua, ehkä voisin sanoa, että hysteeristä, sanoo Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen.
– Se on tietysti luonnollistakin poliittista retoriikkaa vaalien alla. Se kuitenkin yksinkertaistaa kysymystä siitä, mistä valtion taloudessa ja velassa on kysymys.
Vartiaisen mukaan keskustelu jumittaa yksinomaan velan määrässä – vaikka keskeisempää on se, mihin velkaa käytetään.
– Sillä on valtava ero, käytetäänkö sitä investointeihin ja rakenteellisiin toimiin, jotka edistävät talouden ja yhteiskunnan kehittymistä pitkällä aikavälillä – vai käytetäänkö sitä johonkin, joka tukee kansalaisten hyvinvointia vain tällä hetkellä
.
Vartiainen ei ole ainut, joka hämmästelee synkkää velkapuhetta. Taloustieteilijä Sixten Korkman totesi tällä viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”velkapuheissa on ollut kuultavissa oikeiston pelottelun retoriikkaa”.
Tuon punaisella lihavoimani olisi hallituksen pitänyt ymmärtää. Puheet tulevaisuusinvestoinneista hallituksen aloittaessa olivat ihan järkeviä - mutta niitä ei koskaan tehty. Sen sijaan rahaa käytettiin identiteettipolitiikkaan ja kannatuksen osteluun kansalaisilta.
Tulevaisuusinvestointeja olisivat olleet tie- ja rautatieinfran kunnostus ja uudet väylät, voimakas panostus tutkimukseen & tuotekehittelyyn, koulujen oppimistulosten palauttaminen entiselle tasolle kymppiluokkapelleilyn/ilmaisen lukiomateriaalin sijaan. Nyt sen sijaan ryhdyttiin säätämään henkilötunnuksia ja translakia sekä takaamaan kaikkea kivaa maassa laittomasti oleskeleville. Koronarahoja jaettiin kaikenlaisille viihdetaiteilijoille ja pilipaliyrittäjille, vaikka niillä ei ole mitään merkitystä tulevan talouden varmistamisen kanssa. Soteuudistus piti tehdä, mutta se tehtiin tavalla, joka luvattujen miljardisäästöjen sijaan toikin miljardikustannukset eikä ainakaan vielä toimi.
 
vierailija
Tuon punaisella lihavoimani olisi hallituksen pitänyt ymmärtää. Puheet tulevaisuusinvestoinneista hallituksen aloittaessa olivat ihan järkeviä - mutta niitä ei koskaan tehty. Sen sijaan rahaa käytettiin identiteettipolitiikkaan ja kannatuksen osteluun kansalaisilta.
Tulevaisuusinvestointeja olisivat olleet tie- ja rautatieinfran kunnostus ja uudet väylät, voimakas panostus tutkimukseen & tuotekehittelyyn, koulujen oppimistulosten palauttaminen entiselle tasolle kymppiluokkapelleilyn/ilmaisen lukiomateriaalin sijaan. Nyt sen sijaan ryhdyttiin säätämään henkilötunnuksia ja translakia sekä takaamaan kaikkea kivaa maassa laittomasti oleskeleville. Koronarahoja jaettiin kaikenlaisille viihdetaiteilijoille ja pilipaliyrittäjille, vaikka niillä ei ole mitään merkitystä tulevan talouden varmistamisen kanssa. Soteuudistus piti tehdä, mutta se tehtiin tavalla, joka luvattujen miljardisäästöjen sijaan toikin miljardikustannukset eikä ainakaan vielä toimi.
👎*loputon luku
 
vierailija
Mihin porvarijohtoisten hallitusten kokoomus/kepu perintönä jättämä 106 400 000 000 euron valtionvelkaraha käytettiin? Ei ainakaan terveydenhuoltoon tai koulutukseen ja perusturvakin(sosiaaliturva) jäi Euroopan neuvoston mukaan näinä porvarivuosina pahasti jäljeen ja aivan liian alhaiseksi. Menikö valtionvelka hyväosaisten, pääomapiirien ja elinkeinoelämän pohjattomiin taskuihkn?
Sinnepä hyvinkin.
 
vierailija
Tuon punaisella lihavoimani olisi hallituksen pitänyt ymmärtää. Puheet tulevaisuusinvestoinneista hallituksen aloittaessa olivat ihan järkeviä - mutta niitä ei koskaan tehty. Sen sijaan rahaa käytettiin identiteettipolitiikkaan ja kannatuksen osteluun kansalaisilta.
Tulevaisuusinvestointeja olisivat olleet tie- ja rautatieinfran kunnostus ja uudet väylät, voimakas panostus tutkimukseen & tuotekehittelyyn, koulujen oppimistulosten palauttaminen entiselle tasolle kymppiluokkapelleilyn/ilmaisen lukiomateriaalin sijaan. Nyt sen sijaan ryhdyttiin säätämään henkilötunnuksia ja translakia sekä takaamaan kaikkea kivaa maassa laittomasti oleskeleville. Koronarahoja jaettiin kaikenlaisille viihdetaiteilijoille ja pilipaliyrittäjille, vaikka niillä ei ole mitään merkitystä tulevan talouden varmistamisen kanssa. Soteuudistus piti tehdä, mutta se tehtiin tavalla, joka luvattujen miljardisäästöjen sijaan toikin miljardikustannukset eikä ainakaan vielä toimi.
Business Finlandin tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2022 talousarviossa 741,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) -rahoitusta 234 miljoonaa euroa. Business Finlandin vuoden 2021 tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on poistettu liiketoiminnan häiriörahoituksesta aiheutuneet myöntövaltuuksien siirrot, joten Business Finlandin tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin 200 miljoonalla eurolla vuoden 2022 talousarviossa edellisvuoteen nähden. Suomen Akatemian tutkimus- ja kehittämisrahoitus on 476,9 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa, kasvua vuoden takaisiin määrärahoihin on noin 28 miljoonaa euroa. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee hieman vuoden 2022 talousarviossa ja on 721,9 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus taas kasvaa ja on 90,3 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 4,3 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa ja yliopistollisten sairaaloiden rahoitus pysyttelee samalla tasolla noin 20 miljoonassa eurossa.

Hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Suurin rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka t&k-rahoitus on vuoden 2022 talousarviossa 1 354,5 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden takaisen talousarvion määrärahoihin nähden on 55,6 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrärahat kasvavat 206,7 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa ja ovat yhteensä 883,0 miljoonaa euroa.

Homma taputeltu, voit olla tyytyväinen. Kannattaa opetella tutkimaan ennen johtopäätöksiä. Voin laittaa sulle vaikka kympin, jotta voit opiskella ton asian, kun selvästi tutkimuksen kasvaneet tukirahat ei ylety sulle asti.
 
vierailija
Mihin porvarijohtoisten hallitusten kokoomus/kepu perintönä jättämä 106 400 000 000 euron valtionvelkaraha käytettiin? Ei ainakaan terveydenhuoltoon tai koulutukseen ja perusturvakin(sosiaaliturva) jäi Euroopan neuvoston mukaan näinä porvarivuosina pahasti jäljeen ja aivan liian alhaiseksi. Menikö valtionvelka hyväosaisten, pääomapiirien ja elinkeinoelämän pohjattomiin taskuihkn?
 

Yhteistyössä