vierailija
Persut ja Kokoomus vääristelevät puhuessaan perättömiä Suomen talouden tilanteesta tahallisesti, he KUSETTAVAT äänestäjiä vaikka hallitus Marinin johdolla on toiminut moitteettomasti.
Näin vilpillä väittäen Persut ja Kokoomus vain ampuvat itseään jalkaan.
Vaalikampanjoiden velkapuhe on ”hysteeristä” ja ”harhaanjohtavaa”, sanovat talousprofessorit
yle.fi
Suomen taloudella on edessään haasteita ja sopeutusta tarvitaan. Emme kuitenkaan ole ”Kreikan tiellä”, sanoo Helsingin yliopiston Hannu Vartiainen.
Onko syytä paniikkiin?
– Keskustelu on hiukan ylimitoitettua, ehkä voisin sanoa, että hysteeristä, sanoo Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen.
– Se on tietysti luonnollistakin poliittista retoriikkaa vaalien alla. Se kuitenkin yksinkertaistaa kysymystä siitä, mistä valtion taloudessa ja velassa on kysymys.
Vartiaisen mukaan keskustelu jumittaa yksinomaan velan määrässä – vaikka keskeisempää on se, mihin velkaa käytetään.
– Sillä on valtava ero, käytetäänkö sitä investointeihin ja rakenteellisiin toimiin, jotka edistävät talouden ja yhteiskunnan kehittymistä pitkällä aikavälillä – vai käytetäänkö sitä johonkin, joka tukee kansalaisten hyvinvointia vain tällä hetkellä.
Vartiainen ei ole ainut, joka hämmästelee synkkää velkapuhetta. Taloustieteilijä Sixten Korkman totesi tällä viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”velkapuheissa on ollut kuultavissa oikeiston pelottelun retoriikkaa”.
Näin vilpillä väittäen Persut ja Kokoomus vain ampuvat itseään jalkaan.
Vaalikampanjoiden velkapuhe on ”hysteeristä” ja ”harhaanjohtavaa”, sanovat talousprofessorit
Vaalikampanjoiden velkapuhe on ”hysteeristä” ja ”harhaanjohtavaa”, sanovat talousprofessorit
Suomen taloudella on edessään haasteita ja sopeutusta tarvitaan. Emme kuitenkaan ole ”Kreikan tiellä”, sanoo Helsingin yliopiston Hannu Vartiainen.

Onko syytä paniikkiin?
– Keskustelu on hiukan ylimitoitettua, ehkä voisin sanoa, että hysteeristä, sanoo Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen.
– Se on tietysti luonnollistakin poliittista retoriikkaa vaalien alla. Se kuitenkin yksinkertaistaa kysymystä siitä, mistä valtion taloudessa ja velassa on kysymys.
Vartiaisen mukaan keskustelu jumittaa yksinomaan velan määrässä – vaikka keskeisempää on se, mihin velkaa käytetään.
– Sillä on valtava ero, käytetäänkö sitä investointeihin ja rakenteellisiin toimiin, jotka edistävät talouden ja yhteiskunnan kehittymistä pitkällä aikavälillä – vai käytetäänkö sitä johonkin, joka tukee kansalaisten hyvinvointia vain tällä hetkellä.
Vartiainen ei ole ainut, joka hämmästelee synkkää velkapuhetta. Taloustieteilijä Sixten Korkman totesi tällä viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”velkapuheissa on ollut kuultavissa oikeiston pelottelun retoriikkaa”.