Toggle sidebar

Perhepetiläisille ja samassa huoneessa nukkuville kysymys! Miten teidän yöt sujuu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysynpähän-vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

kysynpähän-vaan

Vieras
Kyselisin mielenkiinnosta, miten teidän yöt menevät? Perhepediksi määritellään MYÖS siis sivuvaunu vauvalla ja jos yli 1 vuotiaan lapsen sänky on samassa huoneessa vanhempien kanssa.

Minkä ikäinen on vauva / lapsi?

Heräileekö?

Itkeekö, huutako herätessään?

Nukkuuko vieressä, sivuvaunussa vai omassa sängyssä?

Onko tosiaan niin, että perhepetiläisillä vauvat ja lapset ei herätessään huuda ja jos heräävät, nukahtavat pian takaisin? Miten iltaunille käynti sujuu? Tuntuuko heräilyjä olevan vähemmän, kuin niillä, joiden lapset nukkuu omassa huoneessa?
 
7 kk vauva ja minä, yhdessä 140 cm sängyssä.

Herää 2-3 kertaa yössä, syö vähän tissiä, käy potalla ja jatketaan unia. Ei huuda eikä itke :o Olisin todella huolissani jos huutaisi tai itkisi.

Yöherääminen kestää n 1-2 minuuttia max, sitten ollaan molemmat jo taas unessa...
 
Meidän perhepetiläiset ovat 2v11kk ja 1v7kk. Pienempi nukahtaa illalla makkarissa olevaan pinnikseensä, isompi suoraan perhepetiimme itsekseen. Pienempi lapsi herää joka yö viimeistään klo 1 ja pyytää nostamaan viereen, jossa nukkuu loppuyön heräämättä. Isompi lapsi ei heräile ollenkaan.
 
Mielestäni meillä ei ole perhepeti vaikka lapsi nukkuu vielä meidän huoneessa.

Minkä ikäinen on vauva / lapsi? 14 kk

Heräileekö? ei

Itkeekö, huutako herätessään? ks. ylempi vastaus

Nukkuuko vieressä, sivuvaunussa vai omassa sängyssä? omassa sängyssä

Onko tosiaan niin, että perhepetiläisillä vauvat ja lapset ei herätessään huuda ja jos heräävät, nukahtavat pian takaisin? Miten iltaunille käynti sujuu? Tuntuuko heräilyjä olevan vähemmän, kuin niillä, joiden lapset nukkuu omassa huoneessa? [/quote]

En tiedä heräileekö yöllä, kun nukun. Eli ilmeisesti nukkuu yöt. Iltaunille käynti. Toivotetaan hyvää yötä ja laitetaan omaan sänkyyn.

 
Minkä ikäinen on vauva / lapsi? 2,5v ja 1v

Heräileekö? Ei heräile kumpikaan yönsä ovat molemmat nukkuneet kokonaan 2-3kk lähtien.

Itkeekö, huutako herätessään? 2,5v ei ja 1v aamulla kitisee kun ei pääse pinniksestä ite pois, mutta ei muuten.

Nukkuuko vieressä, sivuvaunussa vai omassa sängyssä? Kumpikin omassa sängyssä.
 
Poika 11kk nukkuu meidän vieressä ja tyttö 5v nukkuu omassa sängyssä meidän huoneessa, mutta välillä tulee yöllä meidän sänkyyn. Meillä tällainen järjestely kun poika itki ja heräili paljon omassa sängyssään eikä kumpikaan enää jaksanut mennä tuttia laittamaan ja rauhottelemaan kun heräili jotain 15 kertaa / yö. Nyt nukahtaa itsekseen meidän syngyssä kun istuskelen siinä vieressä. Heräilee pari kertaa yössä, ei yleensä itke vaan huutelee. Kun saa tutin suuhunsa ja ottaa kainaloon niin nukahtaa nopeasti takaisin. Myös vanhemmat nukkuvat hyvin, kun kaikkeen on jo totuttu...nimittäin siihen että peti on täynnä porukkaa! :)
 
Meillä tuosta ajasta on aikaa, esikoinen nukahti aina omaan sänkyyn mutta imetyksen jälkeen en jaksanut nostaa pinnikseen takaisin, hyvin nukkui loppuyön vieressä.
Kuopus syntyi kun esikoinen oli 1½ vuotias, esikoisen sänky oli kiinni meidän sängyssä ja pinnis kiinni jalkopäässä, tiiviisti yhdessä siis. Joskus kuopus nukkui pinniksessä joskus vieressä, ei ollut ongelmia, esikoinen ei häiriintynyt nuoremmasta, harvoja poikkeustilanteita nukkumatta, en muista yhtään yötä jolloin meillä olisi huudettu kuorossa. Vauva siis heräsi syömään ja nukahti kun oli syönyt ja äiti joskus jo aiemmin. Yleensä heräsin vauvan ähkinään tai pieneen kitinään yöllä jolloin tiesin, että oli ruoka-aika.

Nukahtaminen on sujunut aina helposti ja myöhemmin omaan huoneeseen siirto sujui yllättävän hienosti kun saimme tilaa lisää, tuolloin nuorempi oli 4 vuotias johon asti olimme siis samassa makuuhuoneessa, meidän ratkaisu johtui siis tilanpuutteesta mutta toimi hyvin.
 
meilä 2,5v nukkuu välissä, ei heräile. 5kk ikäinen nukkuu pinniksessä samassa huoneessa ja luojan kiitos herää enää vaan kerran yössä. eikä huuda,ku pitää sellasta öninä ääntä ja syötyään nukahtaa heti.
 
Meidän 2 vuotias nukkunut alusta saakka parisängyssä. Parisänky on seinässä kiinni ja nukkuu siellä.
Vauvana heräili parin tunnin välein ilman itkua, nukahti imetykseen parissa minsassa.

Täydet yöt alkoi nukkua 1 v 2 kk iässä.

Ei ole kertaakaan huutanut tai itkenyt yöllä herätessään, lohduksi on riittänyt se, että huomaa vanhemman olevan vieressä ja pääsee tarvittaessa vaikka kainaloon jatkamaan uniaan, pienempänä oli imetys. Olemme olleet ihmeissämme, että koko vauva aika ja nyt taapero aika on mennyt niin, että ei itke öisin!!!! On todella läheisyydentarpeinen lapsi, joten tiedämme, että huutaisi kuin hyeena, jos yritettäisiin omaan huoneeseen :)

Yöunille käydään maate yhdessä ilman itkuja ja huutoja. Nukahtaa 30 minsassa. Nousen vielä ylös olohuoneeseen tämän jälkeen.

Täysistä katkottomista öistä on saatu nauttia jo vuosi. Luksusta!
 
Meidän vauvoista on 2 nukkunut samassa huoneessa omassa sängyssä ja 2 lasten huoneessa. Kaikki ovat heränneet nälkäänsä vauva-aikana tai jossain vaiheessa se nälkä varmaan oli vain tapa, kun oli tottunut syömään siihen aikaan. Kukaan heistä ei yöllä huutanut vaan heräsin ääntelyyn oli vauva sitten samassa huoneessa tai toisessa ja kaikki ovat nukahtaneet heti syötyään. Perhepedistä ei mulla sen sijaan juurikaan ole kokemusta, koska nukun huonosti vauva vierellä, koska tällöin en voi unissani pyöriä. Aamuöisin sen sijaan olen jättänyt vauvan viimeiseltä syötöltä vierelleni ja ihan samoin ovat toimineet herätessään kuin omassa sängyssään. Illat ovat olleet erilaisia eri lapsilla 2 ovat tyytyväisenä jääneet valveilla sänkyyn unta odottamaan ja 2 ovat nukahtaneet rinnalle, josta olen nukkuvana sänkyyn kantanut.
 
"Varhaislapsuudessa maksimaalisesti vanhempiensa lähellä ollut lapsi on kolme-, neljävuotiaana erittäin kyvykäs suuntautumaan ulkomaailmaan", kertoo Jukka Mäkelä kiinnittymistutkimukseen viitaten.

Hän kumoaa myös väitteen siitä, etteivät perhepedissä nukkuvat lapset koskaan oppisi nukkumaan yksin:

"Lapset siirtyvät omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen sitten, kun oman tunnemaailman hallinta on kunnossa. On lapsia, jotka tarvitsevat läheisyyttä pidempään, mutta hekin siirtyvät ajallaan". Kun lapset siirtyvät perhepedistä omiin huoneisiinsa, heillä on positiivinen ja luottavainen käsitys nukkumisesta. He eivät yhdistä nukkumista yksinjäämiseen.

Läsnäolo ja kosketus rauhoittavat

Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80-85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Mäkelä muistuttaa omaankin kokemukseensa viitaten, että aina on se noin 15 % lapsista, jotka eivät opi nukkumaan "kunnolla": "Puolitoista vuotta joka yö kannoimme ja lohdutimme lastamme. Vasta kolmevuotiaana hän nukkui tunteja. Meillä jokaisella on hauraat kohtamme, tämä on hänen." Tällaisissakin tapauksissa vanhemman läsnäolo ja lohduttaminen ovat lapselle tärkeitä. Hellä, mutta vahva kosketus selän ja pakaroiden alueella rauhoittaa. "Se ei ehkä aina yksinään riitä tyynnyttämään lasta kokonaan, mutta joka tapauksessa se rauhoittaa", vakuuttaa Mäkelä.

Aikuisen läheisyys auttaa lapsen epäkypsää hermostoa itsesäätelyyn unen aikana. Se voi jopa vähentää kätkytkuoleman riskiä estämällä lasta vaipumasta liian syvään uneen Vanhemman hengitys myös rytmittää lapsen hengitystä.

Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."

Loput : http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml
 
Meillä perhepeti, vauva äidin vieressä. Äiti heräsi jo ähinään ja liikkeeseen, jos tutti ei kelvannut, niin tissi. Vauva ei koskaan ehtinyt alkaa itkemään, meillä ei koskaan itketty yöllä, vaikka herättiinkin. Pari imaisua, niin oltiin kaikki jo takaisin unten mailla. Tosi helppoa nukkua vieressä, kunhan kaikilla on tilaa.
 
meidän ihan kohta 7kk tyttö nukkuu meidän huoneessa omassa sängyssään, nukkuu yleensä koko yön heräämättä mutta joskus tätyy käydä laittamassa tutti takaisin suuhun. Ja jos herää yöllä, ei itke, vaan kuuluu pientä ähkimistä johon minä herään.

Ja aamulla kun herää, katselee silmät suurina et mitäs nyt.. Ja sit alkaa jokeltelu.

Ai mitenniin samassa huoneessa nukkuminen tarkoittaa myös perhepetiä? Ei minun mielestäni..?
 
Perhepedin tiukin määritelmä on se, että lapsi tai lapset nukkuvat vanhempien vuoteessa. Väljemmin määriteltynä perhepediksi voidaan lukea myös sivuvaunu, jossa pinnasänky on kiinni vanhempien vuoteessa, laita alas laskettuna tai poistettuna. Myös omassa sängyssään samassa huoneessa vanhempien kanssa nukkuvan lapsen voi sanoa olevan perhepedissä.

Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin.

Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin". Tämä tapa perustuu hänen mielestään puhtaasti aikuisen tarpeeseen: "Nisäkäspennun paikka on emon ihoa vasten". Emolla hän tarkoittaa niin isää kuin äitiäkin, tai muuta läheistä aikuista.

Läheisyys kasvattaa itsenäisyteen
Perhepedissä hyväksytään lapsen tarve olla vanhempansa lähellä niin yöllä kuin päivälläkin. Yhdessä nukkuvat perheet eivät usein pidä esimerkiksi vauvan yöheräämisiä huonona tapana, josta on päästävä eroon, vaan kehitysvaiheena, joita tulee ja menee. Näissä perheissä perustan laskeminen turvallisuuden ja läheisyyden varaan nähdään tärkeämpänä kuin lapsen varhainen itsenäistyminen.



 
10kk äitin kainalossa, 3v sivuvaunussa jatkettavassa sängyssä (yleensä kömpii aamulla viimeistään viereen).

eivät itke, tai isompi saattaa vähän itkeskellä/ynistä unissaan joka on merkki siitä että pitää käyttää pissalla vessassa.

pienempi ei heräile öisin mutta mönkii kyllä tissille pari kertaa (ja siihen ei kumpikaan yleensä herää vaan jatketaan unia).
 
Meillä oli vaihtelevia käytäntöjä lasten ollessa vauvoja. Välillä nukkuivat vieressä ja välillä omassaan. Aina kuitenkin osasivat myös nukkua omassa sängyssä, vaikka olivat nukkuneet pitkiäkin aikoja vieressä. Samassa huoneessa nukuttiin siihen asti, kun kuopus oli vajaa kaksivuotias. Siirtyivät omaan huoneeseen, koska muutettiin ja innostuivat niin paljon omasta huoneestaan, että itse halusivat.

Koin samassa huoneessa nukkumisen erittäin vaivattomaksi. Lapset tyyntyivät usein pelkkään hyssyttelyyn niin, ettei meidän tarvinnut edes nousta. Nyt kun kuopus on kolme, on alkanut mielikuvituksen kasvu ja painajaisunten aika, ja kyllä on paljon hankalampaa ravata toisessa huoneessa rauhoittelemassa, vaikka hän nukahtaakin yleensä heti uudestaan. Esikoinen onneksi kävelee itse meidän viereen, jos herää yöllä.

Kannatan lämpimästi samassa huoneessa nukkumista ja perhepetiä silloin, kun lapsi itse haluaa viereen tulla. Minusta on kuitenkin hyvä, että tämänikäiset lapset nukkuvat pääsääntöisesti omassa sängyssään ja vain kausittain vanhempien viekussa, mutta koskaan en kiellä lasta tulemasta viereen.
 
Vieressä nukkui ekat 5kk, heräili itkemään, sitten omaan sänkyyn samaan huoneeseen ja jatkui heräily+huuto. Nykyään on samassa huoneessa ja sänky tossa lähellä. Ei juurikaan heräile, mutta jos sen tekee niin ei osaa nukahtaa uudestaan itse. Eli meillä ei se vieressä oleminen oo vähentäny yöelämää sen enempää kun oma sänkykään.
 
Tyttö 1v on aina nukkunut mun vieressä. Unikoulua pidettiin ja jätettiin klo 02.00 yösyöttö pois. Olisin antanut vielä tytölle aamuyöllä tissiä,mutta jätti sen itsekseen pois. Nukkuu läpi yön 21.00-08.00..

Joskus herää kitisemään aamuyöllä,mutta rauhottuu kun silittelen hetken aikaan.

 
1 v 2 kk nukkuu mun ja miehen kanssa samassa sängyssä, pinnis vieressä ettei pääse putoamaan. Herää aamuyöstä pari kertaa tissille, havahdun jossain vaiheessa siirtämään sen toiselle puolelle toista tissiä syömään, mutta menee niin rutiinilla heräämättä etten todellakaan osaa sanoa aamulla montako kertaa on herännyt yössä. Ei itke, havahdun kun liikehtii/ynähtelee ja annan tissin suuhun jollei se itse sitä löydä. Hyvin nukutaan ja virkeinä herätään =)
 
Pienempi lapsi 6kk, nukkuu osan yöstä vieressä ja osan pinniksessä(sivuvaunu) sekä isompi 1v7kk, nukkuu omassa matalassa lastensängyssään noin metrin päässä samassa huoneessa.

Pienempi nukahtaa illalla minun kanssa olkkarissa, samaan aikaan mies on makkarissa nukuttamassa esikoista(jos ovat samaan aikaan siellä molemmat niin höpisevät vuorotellen ja häiritsevät toisiaan). Kun molemmat ovat unessa niin vien pienenkin makkariin omaan pinnikseensä siksi aikaa että herää ekalle syötölleen. Sitten otan viereen ja nukkuu siinä seuraavaan syöttöväliin, sitten yleensä laitan taas sänkyynsä. Nukahtaa samantien uudelleen kun on syönyt, nykyään nukahtaa samantien kun saa tissin suuhunsa, eli ei edes välttämättä syö.

Molemmat nukahtavat helposti, eivät huuda juurikaan eivätkä taistele vastaan. Esikoinen on aina nukutettu syliin/viereen, ei kyllä yksin osaa nukahtaa. Pieni nukahtaa paremmin yksin niin ettei näe minua(mutta olen lähellä kuitenkin).

Pieni herätessään ähisee ja heiluu, ei itke. Isompi huhuilee ja unissaan saattaa ulista, yleensä on tutti hukassa. Tavallaan silloin ei kuitenkaan herää, vaan on sellaisessa koiranunessa. Tätä tapahtuu joka yö, kerran/pari. Varhain aamulla tulee esikoinen mun viereen ja jatkaa vielä uniaan siinä.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa