Perhepeti alkoi lapsen täyttäessä 3v. Neuvoja..?

[yökukkuja]

Eli siis mä jäin lapsen kanssa kahdestaan avioeron jälkeen.

Lapsi päätti täysin ettei nuku enää omassa sängyssään, kaikki muu passaa uudessa elämässä mut nukkuu vain äidin sängyssä yhessä äitin kanssa. Peittokin pitää jakaa.
Lapseni nukkui jo pitkään aiemmin omassa sängyssään, onko tää taantuma jonkunlainen..?
Mä en oikein tiedä miten suhtautua, ollaan totuttu nukkumaan kaikki omissa punkissa. Mut nyt kun meitä on vain kaksi, kyllä tää näinkin menee. Mut kestääköhän kauan..?

 

[Wandii]

Ottaisin ehdottomasti sänkyyn viereen. Kyllä se varmaan lapsen maailmaa sen verran järkytti se ero, ja koettaa nyt kompensoida turvallisuudentunnettaan nukkumalla vieressä. Uskon, että palailee omaan sänkyyn vähän myöhemmin.

 

[..]

Viereen ottaisin minäkin. Tarvitsee varmaan turvaa elämän muutoksessa. Opetat sitten myöhemmin omaan sänkyyn kunhan saatte elämän raiteilleen ja rutiinit sujumaan.

 

[minä,]

Voi olla että kun isi hävis niin haluaa olla sun lähellä ettet sinäkin häviä, sellainenkin on mahdollista.

 

[ruutiukko]

tuossa tilanteessa äitin vieressä nukuminen tuntuu perustellulta

 

["vieras"]

Minä antaisin lapsen nukkua vieressäni. Kokeile jonkun kuukauden kuluttua, josko olisi valmis takaisin omaan sänkyyn .
Meillä muksut tulevat vuoronperään viereen yöllä, kun heräävät. Ja lähes joka aamu vieressä tuhisee joku lapsista. Olemme tehnet sen päätöksen, että jos saamme jokainen nukuttua hyvin ja mahdumme sekalaisella kokoonpanolla sänkyyn, niin nukkukoot siinä. En itsekään halua nukkua yksin, vaan ehdottomati mieheni vieressä joten ymmärrän lapsenkin kaipuun nukkua jonkun vieressä.

 

["Vieras"]

Anna nukkua niin kauan kun haluaa. Mikä siinä on ongelma? Me suomalaiset haluamme lastemme aikaistuvan liian nopeasti. Se on vieressä nukkuminen pikku hetki koko elämässä.Turhaa vaatia menemästä omaan sänkyyn. Luuletko, että hän 15 v. nukkuu vieressäsi? Kuinka pitkä aika lapsen vieressä nukuttaminen on osa elämääsi?

 

[:-)]

Meillä huomattavasti tuota vanhempi poika alkoi tekemään "retkiä" parivuoteeseemme, kun mieheni muutti pois... Eli eskari-ikäiselle tuli turvattomuuden tunne, ja hän tuli välilä retkelle toiseen sänkyyn ja välillä yökylään. Otin hänet mielelläni vastaan, vaikka omat yöni muuttuivatkin levottomiksi, kun tuo lapsi hölisee, ähisee, liikuskelee ja touhuaa pitkin yötä.

Minä kyllä kestän tuon, ja lapsella on turvallinen olo. Hän ei siis halua nukkua vieressäni vaan olla yökylässä... Ja onhan tuota "lääniä", kun sängyllä on leveyttä 180 cm. Joten tulkoon niin kauan kuin tarvitsee. Luuleen, että jossain vaiheessa haluaa taas omaan sänkyyn. Välillä aina onkin siellä yöitä, ja nuokin yöt ovat ihan ok uniltaan.

Mutta meillä siis lapsi jo vanhempi kuin APn.

 

[Arwen Undomiel]

Meillä kävi täysin samoin, paitsi että taustalla ei ole mitään avioeroa tai muuta. Lapsi vain tuli siihen ikään että tajusi itse yöllä kipsutella viereen ja saa siinä olla

 

["aloittaja"]

Kiitos teille Kietaisen pikkuiseni kainaloon kohta ja tiedän että saman peiton alla nukkuminen on ihan ok

On muuten ihme lämpöpatteri lapsi vieressä. Kokeneemmat perhepetiläiset sen tietää.

 

[Arwen Undomiel]

[QUOTE="aloittaja";24774767]Kiitos teille Kietaisen pikkuiseni kainaloon kohta ja tiedän että saman peiton alla nukkuminen on ihan ok

On muuten ihme lämpöpatteri lapsi vieressä. Kokeneemmat perhepetiläiset sen tietää.[/QUOTE]

Jos joku sanoo ettei perhepedissä nukkuminen ole oikein niin on täysin väärässä. Ottaaen huomioon sen että kaikki saa siellä perhepedissä nukuttua ja jos vielä paremmin niin mahtavaa. Lapset saa olla lapsia rauhassa ja hakea turvaa aikuisen läheltä, ei ole mitään kiirettä omaan sänkyyn piiiitkään aikaan.

 

[kait okei]

Otin lapseni viereeni viikonlopuilla työt aloitettuani, että saisin nukkua kauemmin viikonlopulla, Hän viihtyi vierssä reilun kymmenen vuotta. On nykyään jo onneksi omassa sänfyssäääään, mutta edelleen silittelen selän ja raavin ja toivotan hyvät yöt. MUrkku jo on ja illalla olio tyttöjä kahvikka,

 

["shihtzu"]

Meilläkin nukkuu 3-vuotias perhepedissä, tosin meillä nukuttiin jo ennen kuin isä muutti pois ja poika haluaa ehdottomasti nukkua saman peiton alla ainakin alkuyön, jossain vaiheessa yötä peitto kyllä lähtee lapsen päältä kun pyörii ja hyörii sen verran.
Tämä on ollut mulle ihan sopiva ratkaisu ja kait tuo lapsi jossain vaiheessa omaan sänkyyn siirtyy, mitää kiirettä asialla ei ole.

Pikkuveli nukkuu omassa pinnasängyssä, mutta välillä siirtyy yöllä viereen hetkeksi nukkumaan sekin.

 

["Hanna"]

Meilläkin tulee kolmivuotias joka yö viereen(nukahtaa omaan sänkyyn, jossa nukkuu muutaman tunnin). Hän nukkui 2-vuotiaaksi asti kokonaan meidän vieressä, silloin pääsi isoveljen kanssa samaan huoneeseen, omaan sänkyyn. Se ei sujunut kovin hyvin, tuli raivokohtauksia ja valvoin monet yöt kun yritin saada lasta nukkumaan siellä omassa sängyssä- kunnes vihdoin luovutin ja annoin pienen tulla viereen. Yritimme siis sen vuoksi nukuttaa omaan sänkyyn, kun mieheni kärsi lapsen mönkimisestä ja potkimisesta, eikä saanut unta. Ratkaisimme niin, että minä nukun keskellä ja mies ja tyttö molemmilla puolillani<3 Tytön vieressä lattialla on patja, jos tipahtaa. Joskus hän myös kömpii patjalle, jos tulee kuuma tms.